Pilkheitä

Ylistyslaulu suomalaiselle metsälle

4.9.2014 06:00 Minna Siilasvuo

Tästä Meän Tornionlaakson numerosta tuli puolittain vahingossa suomalaisen metsän ylistyslaulu. Metsässä seikkaillaan niin sienten kuin metsätaitojenkin parissa – onhan metsään niin monta näkökulmaa kuin on katsojaakin.
Mihin joutuisimmekaan ilman metsää? Sinne mennään marjastamaan ja sienestämään; hakemaan polttopuita, talonrakennustarpeita tai väriaineita; pyytämään lintuja, jäniksiä tai hirviä; lenkkeilemään tai vain nauttimaan luonnon rauhasta.
Suomalaiset ovat kuulemma metsäkansaa. Se väittämä on helppo uskoa, sillä ainakin maaseudulla asuvista suomalaisista lähes jokainen hakeutuu aika ajoin metsään, kuka mistäkin syystä. Metsän sylissä ihminen on turvassa.
Parhaillaan metsissä keräillään vielä lähes viinirypäleen kokosiksi paisuneita, makeita mustikoita ja aurinkoisilla rinteillä alkavat jo puolukatkin näyttää ja maistua kypsiltä. Puolukoita näyttää tulevan niin paljon, ettei niiden suhteen tarvitse visustella tai pelätä jäävänsä ilman.
Ah, puolukka-kesäkurpitsahilloa! Sitä tarvitaan talven mittaan suuret määrät pienessäkin perheessä.
Jämerät tatit, iloisen väriset, hauraat haperot ja turvallisen tutut rouskut pilkuttavat metsänpohjaa ja houkuttelevat kaivamaan sienikorit esiin viimeistään tässä vaiheessa. Vielä ehtii!
Metsästäjätkin ovat jo mielipuuhissaan, sillä sienestystä ja marjastusta säestää yleensä tarmokas pauke. Epäilemättä saalista saadaan silläkin saralla: eiväthän kaikki pamaukset voi sentään mennä ohi.
Eipä aikaakaan, kun punanuttuiset naiset ja miehet kokoontuvat leirinuotioilleen syksyn kohokohtaa, hirvenmetsästyksen alkua varten. Pitkä odotus on ohi, ja suurriistan metsästys – ainakin suomalaisittain katsottuna – vie pitkälle syystalveen metsästäjien kaiken liikenevän ajan. Joidenkin mielestä jopa hieman enemmänkin.
Kun ilmat viilenevät, tulia sytytellään myös sisätiloissa. Monenmoiset uunit, hellat ja saunanpesät saavat polttoaineekseen puuta, metsästä tietysti. Joku metsänmöyrijä ne sieltä hakee ansaitakseen oman leipänsä ja pitääkseen toiset lämpimänä.
Metsään mennään myös talvella. Hiihtämään, lumikenkäilemään, moottorikelkkailemaan tai tarpomaan kelkanjälkeä. Talvisen metsän hiljaisuus suorastaan soi korvissa ja vahvistaa meitä kohtaamaan arjen paineita syvä rauha sielussamme. Metsäkansaako? Ilman muuta!

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net