Väsymättä kotiseudun ja lohen puolesta

22.1.2015 06:01 Pasi Romakkaniemi

90 kilometriä perinteisellä tyylillä! Kalervo Askan urakka viime kevään Vasa loppetissa.

TURTOLA – Suomen valtio on kohdellut Tornionjokivartta huonosti riistämällä vuosikymmeniksi lohen paikallisilta asukkailta. Yksi keino asian korvaamiseksi olisi valtion toimesta perustettu   kehittämisrahasto, jolla tuettaisiin voimakkaasti alueen elinkeinotoimintaa.
Kalervo Aska toi ehdotuksensa ensimmäisen kerran esille Pellon itsenäisyyspäiväjuhlassa Turtolassa. Askalle Väylän lohi ja sen puolustaminen ovat tuttuja ja läheisiä asioita. Tornio-Muonionjokiseuran puheenjohtajana miestä voisi hyvällä syyllä tituleerata lohikenraaliksi, joka on viimeiset puolikymmentä vuotta johtanut taistelua lohen puolesta eturintamassa seisten.
– Lapsuudessani olen aistinut lohen tuoksun Kainuunkylän mummolassa 1960-luvun alussa. Tajusin jossakin vaiheessa, mikä vääryys oli tapahtua, kun lohi tapettiin lähes sukupuuttoon. Lohen palauttamisessa takaisin jokivarren ihmisille on kyseessä oikeudenmukaisuuden toteutuminen.

Lohen suojelija
– Toissa vuonna kävin Helsingissä lohen vuoksi 11 kertaa. Kuuluin silloin lohistrategiatyöryhmään, minkä lisäksi olin eduskunnassa kuultavana asian tiimoilta.
Aska korostaa olevansa ennen kaikkea lohen suojelija: Hän ei itse edes omista lohensoutuvälineitä. Muutamat kalat, jotka hän kesässä soutaa Korpikosken alta tai Muurassaaren luota, hän pyydystää Antti-pojalta jääneillä välineillä.
Eduskunta ja istuvat kanasanedustajamme ovat tulleet hänelle tutuiksi vuosien varrella, vaikka nykyisin kalakantoja koskevat ratkaisut tehdäänkin hänen mukaansa Euroopan Unionissa.
– Joskus lohiasiasta pyydetään lausuntoja hyvinkin lyhyellä aikataululla. Näin silloinkin, kun esitin lohen poistamista merellisten kalojen luettelosta. Tämä tuli sitten Suomen valtion kannaksi, vaikka ei myöhemmin toteutunutkaan Euroopan Unionin perusasetuksessa.
Lohen tulevaisuuden Aska näkee nykyhetkellä valoisana, vaikka kalastuskiintiöt päätetäänkin vuosittain. Juuri kalastuskiintiöiden pienentäminen puoleen vuonna 2012 oli hänen mukaansa ratkaiseva tekijä lohikantojen nousussa. Tuolloin jokiseura painosti Euroopan komissiota ja Aska sai olla muutoksen keskiössä.

Epäkohta lohineuvotteluissa
– Onneksi lohella on nykyisin monta turvaa, kuten kutuvaltioperiaate, Rion sopimus varovaisuusperiaatteineen, EU:n luontodirektiivit ja niin edelleen. Matkalla on kuitenkin ollut monenlaisia mutkia.  
– Ensin saatiin kuriin ajoverkkopyynti, mutta sen tilalle tuli heti siimapyynti. Onneksi sekin tilanne on nyt saatu hallintaan.
Suuri kiitos kuuluu Askan mukaan pellolaislähtöiselle kalatutkija Atso Romakkaniemelle, jonka kanssa Aska on ollut tiiviissä yhteistyössä. Vaikka tutkimus ei teekään kalapolitiikkaa, on viimeisin tutkimustieto auttanut työssä lohen suojelussa.
– Suuri epäkohta lohipäätöksiä EU:ssa tehtäessä on Suomen ja Ruotsin asemassa. Kun 97 prosenttia Itämerestä kalastetusta lohesta on lähtöisin Suomesta tai Ruotsista, tulisi niillä mielestäni olla asiassa huomattavasti suurempi päätäntävalta kuin esimerkiksi Bulgarialla. Tämä seikka pitäisi mielestäni pitää neuvotteluvalttina tulevaisuudessa.

Pystykorvalla pyytäjä
Vaikka lohi juoksuttaakin Kalervo Askaa pitkin Suomea, on metsästys hänelle kalastusta tärkeämpi harrastus. Paikalliseen tyyliin metsäkanalinnut ovat arvoasteikon kärjessä, eikä aktiiviseen metsästykseen innostunut mies ole vieläkään syttynyt mukaan hirviporukkaan .
– Hirvenpyytäjät tuntuivat aina vain istuvan tulilla tien varressa, eikä sellainen pyynti oikein kiehtonut.
– Lisäksi porukkapyynti vaatisi enemmän aikatauluihin ja tiettyihin päiviin sitoutumista, mihin en oikein ole yrityselämässä mukana olleena pystynyt.
 Erällä kulkeminen ja luonnosta nauttiminen ovat Askalle saalista tärkeämpiä. Siitä kertoo vannoutuneen pystykorvamiehen asennekin: Ase ei laukea kuin koiran haukussa olevan linnun pudottamiseen, eikä aina enää silloinkaan. 
Askojen pihaa on aina vartioinut pystykorva. Tavallisesti suomenpystykorva, mutta nyt poikkeuksellisesti myös pohjanpystykorva.
Toinen luontoon vievä asia on marjastus. Kaikkia marjoja kerätään, mutta hilla on mieluisin kohde, joka vie hyväkuntoista miestä loppukesästä pitkin jänkiä.

Työtä ja liikuntaa
Hyvän kunnon salaisuus löytyy lapsuuden työnteosta sekä liikuntaharrastuksesta.
– Vuonna 1970 isä osti Pellopuun osakekannan, ja siitä tuli perheyrityksemme. Pari vuotta pidimme vielä lehmiä yrityksen kanssa päällekkäin, eli maatalon työt pyörivät yrityksen hommien lisäksi. Vieläkin minulta onnistuu lypsy niin käsin kuin koneellakin.
– Tehtaalla tein nuorena joskus kahta vuoroa päivässä. Armeijaan lähtökin kuvaa työtahdin kiivautta. Simo-veli tuli komentamaan työmaalta suihkuun, että ehdin ajoissa linja-autoon ja sitä myötä Ouluun kasarmille.
Liikuntaharrastuksista mieluisin on hiihto. Harjoitus- ja kilpailureissuilta on monia hauskoja muistoja, useat niistä Väylän länsipuolelta Svansteinista, missä turtolalaiset pääsivät harjoittelemaan valaistulla ladulla jo 1960-luvulla.
Samalla tapahtui ajalle tyypillistä pienimuotoista joppausta. 
– Vein mennessäni Lehdon kauppaan kananmunia ja vaihdoin ne jauhoihin, sokeriin ja kahviin.
– Södervallin pojat keskittyivät mäkihyppyyn, minä hiihtoon.
Meänkielinen praati paikallisten sivakoitsijoiden kanssa oli riemullista kuunneltavaa:
– Tola oli hyvä, fööri fiini, mutta saxbacken kaikhein värst!

Pitkän matkan hiihtoja
Pitkän matkan hiihtotapahtumat ovat vuosien mittaan tulleet Askalle tutuiksi. Hän on osallistunut muun muassa Tornedalsloppetiin, Napapiiriin hiihtoon sekä Lapponia-viikon hiihtoihin useita kertoja. Viime talvena taittui Vaasa-hiihdon 90 kilometrin matka perinteisellä tyylillä.
Sisu-radion toimittaja valitsi onnekkaasti Askan haastateltavakseen:
– Kerroin hiihtotapahtumassa tutustuvani samalla Kustaa Vaasan, Ruotsin merkittävimmän kuninkaan kulttuuriperintöön. 
– Asennepuolesta totesin voiton tietysti olevan mielessäni, koska numerolappu on rinnassa. Taktiikasta paljastin, että tarkoituksenani on olla loppusuoralla yhtä aikaa Sami Jauhojärven kanssa, ja siten estää ketään hiihtämästä Jauhojärven suksen kannoille, Aska oli hauskuuttanut kuulijoitaan.

Ei omin voimin
Kaikki paikkakuntalaiset osaavat yhdistää Pellopuun nimen Askoihin, ja voi vain aavistaa kuinka kipeä asia yrityksen joutuminen saaneraukseen vuonna 2001 oli perheelle.
– Se oli tiukka paikka ja vielä ikävämmäksi asian teki sitä seurannut oikeusprosessi. Minä ja veljeni Simo olimme syytettyinä rikoksesta, josta vaadittiin ehdotonta vankeutta.
Syytettä puitiin käräjillä yli viiden vuoden ajan ennen kuin veljekset vapautettiin syytteistä. Aska kuvaakin aikaa löysässä hirressä riippumiseksi, josta jäi ikävä sivumaku. Oikeudenkäynti katkaisi suhteet Finveraan ja Aska maksaa vuonna 1990 antamaansa takausta eläkkeelle asti.
Kotoaan kristillisen perinnön saanut Aska myöntää, että apu vaikeuksien keskellä on tullut ylhäältä käsin:
– Varsinkin raskoina aikoina olen tajunnut, että ei ihminen jaksa täällä pelkästään omin voimin. Itse koin suunnattoman helpotuksen ja voimia antavan tunteen, kun omassa oikeudenkäynnissäni, kuulemistilaisuuden aamuna, tapani mukaan luin päivän tunnussanan. Se meni jotenkin tähän tyyliin: ”Jos teidät viedään oikeuden eteen, älkää etukäteen murehtiko mitä sanoisitte. Teille annetaan ne sanat mitä tarvitsette...”
– Silloin tiesin luottaa, että asiat menevät oikeudenmukaisella tavalla. Minusta pidetään huolta.

Paljosta kiitollinen
Vastoinkäymisilläkin on oma tarkoituksensa, Aska uskoo. Myönteisiä asioita, kuten vaikkapa terveyttä ei osaa arvostaa, jos elämässä on aina vain myötälettä.
– Saan olla monesta asiasta kiitollinen, etenkin viidestä lapsesta ja yhdestä, hyvästä vaimosta! Vaimon asema perheessä on tärkeä ja minulla on hyvä vaimo.
Askan perhe on takavuosista hiljentynyt aika tavalla, sillä nuorinkin lapsista, Hanna-Maaria, muutti opiskelemaan Ouluun viime syksynä.
Lähellä asuvat lapsenlapset pitävät kuitenkin huolen siitä, etteivät lapsiperheen vuodet pääse unohtumaan Kalervolla ja hänen Raili-vaimollaan.
Lauantaina, 24. päivä täyttyy 60 vuotta Askan syntymästä. Juhlaa vietetään kotona Turtolassa.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net