Pilkheitä

Valoa talven pimeyteen

13.12.2012 06:00 Minna Siilasvuo

Tänään (13.12.) vietetään erityisesti naapurimaassamme Ruotsissa Lucian, valon tuojan juhlapäivää. Valkoisiin pukuihin ja punaisiin vöihin sonnustautuneet neidot – mielellään vaaleat ja pitkätukkaiset – kantavat kynttilää kädessään ja kynttiläkruunua päässään laulaen tuttua sävelmää: ”Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki...” Tietysti på svenska.

Täällä Väylän itärannalla Lucia-juhla ei ole saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin länsinaapurissa, mutta valo on meillekin tervetullutta. Vaikka Lucian kynttilät eivät olekaan saaneet meitä liekkeihin, olemme ottaneet oppia ruotsalaisten runsaista jouluvaloista.

Muistan vieläkin sen ällistyksen, joka minut valtasi kun muutin Ylitorniolle vuonna 1988. Kesäaikana kummastelin sääskiä, joita oli niin paljon, että ne peittivät Aavasaksan kerrassaan näkyvistä, mutta vastapa minä ihmettelin talven tultua!

Kun illat alkoivat syksyllä pimentyä, rupesi joka mökin pihamaalle ilmestymään jouluvaloja. Valaistuja kuusia, koivuja, pensaita, aidanseipäitä ja joulun lähestyessä mitä ihmeellisimpiä tonttuja, rekiä, lahjapaketteja ja muuta jouluun liittyvää. Valaistuna, totta kai. Sinisin, punaisin, vihrein, keltaisin, valkoisin ja parhaassa tapauksessa epätahtiin välkkyvin valoin.

Jos minulla olisi taipumusta migreeniin, olisin saanut kohtauksen ilman muuta.

Aluksi en oikein tiennyt, miten suhtautua ylenpalttiseen valokoristeluun. Se huvitti ja vähän ärsyttikin. Ei siellä ”Etelä-Suomesa, Limingasa” laitettu valoja pihakuusiin. Oulussa valaistiin muistaakseni iso kuusi kaupungintalon edessä. Mutta siis vain se yksi.

Vuosikymmenien mittainen harjoittelu on saanut minut nauttimaan Tornionlaaksoa valaisevista jouluvaloista. No, ei ehkä ihan kaikista, mutta useimmista. En enää edes ajattele niitä jouluvaloina, vaan talvivaloina, jotka saavat timantit säihkymään hangella.

Mitä Luciaan tulee, omassa lapsuuskodissani häntä juhlittiin perusteellisesti joka vuosi. Olin lapsena ja nuorena harjaantunut Lucia, sillä sain hiippailla kulkueen itseoikeutettuna – siis ehdottomasti pitkätukkaisimpana, joskaan en vaaleimpana – johtajana kynttiläkruunu hiuksissani ja kahvitarjotin käsissäni herättämään aamutuimaan syntymäpäiväänsä viettävää, nukkumista teeskentelevää isää.

Liekö hänen suomenruotsalaisella taustallaan ollut jotakin vaikutusta asiaan?

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net