Vaasalaislähtöinen Tanja Joona löysi kodin Raanujärveltä

21.5.2015 06:01 Karolina Ajanki

Jouni ja Aino-Maaret Joona saavat yhä opiskella kyläkoulussa Raanujärvellä.

RAANUJÄRVI – Tanja Joona on Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa työskentelevä yhteiskuntatieteiden tutkijatohtori, neljän lapsen äiti ja Ylitornion sivistyslautakunnan puheenjohtaja.
Tiistaipäivänä Joona ei ole tutkijankammiossaan Rovaniemellä,vaan kotonaan Raanujärvellä keskipäivän harmonisessa hiljaisuudessa – yksin.
– Pitää nauttia niistä hetken hiljaisuuksista, kun kohta sitten tulee vaatimuksia äiti sitä ja äiti tätä, hän hymyilee.
Joonan tutkimushankkeessa tutkitaan ILO:n yleissopimuksen (itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskeva yleissopimus) käytäntöön soveltamisen erilaisia vaihtoehtoja liittyen poronhoitoon ja muuhun maankäyttöön.
Tutkimuksella haetaan konkreettisia vastauksia siihen, miten saamelaisten maankäyttöoikeudet suhteessa Suomen Lapin muuhun maankäyttöhankkeisiin tulisi huomioida ILO-sopimuksen velvoitteiden mukaisesti.

Tutkijatohtori perää konkretiaa
Tutkimus valmistuu syksyllä 2015. Yhtenä tutkimustavoitteena on luoda tietopohja, jota voisi hyödyntää päätöksenteossa.
– Tarkoitus on avata ILO-sopimusta ja pohtia esimerkkien avulla vaihtoehtoja Suomessa. Esittää, mitä artiklat voisivat täällä tarkoittaa.
Joona väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi vuonna 2012. Tutkijana hän on työskennellyt 15 vuotta.
Meneillään oleva tutkimushanke valmistuu kirjana.

– On tavallaan itsestäänselvä tulos, että poronhoitajat kokevat, että heitä tulisi kuunnella enemmän maankäyttöön liittyvissä asioissa. Olen yrittänyt etsiä uusia tulokulmia siihen, miten tuo kuuleminen toteutetaan.
Tutkimus on ajankohtainen ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin vuoksi. Viime hallituskaudella sopimuksen ratifiointi lykkääntyi.
– Sopimus sisältää paljon hyviä asioita, mutta tuntuu, että se vaatii enemmän tutkimustietoa ja artikloita avaavaa konkretiaa. Sitähän Lapin ihmiset ja myös päätöksentekijät tarvitsisivat.

Genevestä eduskuntataloon
Joonan elämää nivoo yhteen kolme asiaa: poronhoito, saamelaisuus- ja ILO-sopimus.
Vuoden 2014 lopulla hän oli puhumassa Genevessä ILO-sopimuksesta. Myös kotimaan eduskuntatalosta on tullut tuttu kuulemispaikka.
– Olin kuultavana yhdeksän tai kymmenen kertaa valiokunnissa viime talvena.
Perustuslakivaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat kuulleet tutkijaa.
– Se jotenkin avasi silmät eduskunnan suuntaan, että kyllä ne Lapin asiat kiinnostavat yllättävän vähän Helsingin päässä. Tämä on tietysti luonnollista, eiväthän ne ole heidän vaalipiirinsä ihmisten asioita. Itselle monet asiat tuntuvat itsestäänselviltä, eivätkä ne voi sitä kaikille olla – eivät missään tapauksessa.

Hyöty alueelle
Joonan intressit ovat vahvasti paikkasidonnaisia. Hän näkee ILO-sopimuksen mahdollisia vaikutuksia monella tasolla, myös kunnallispoliittisesti. Esimerkkejä ei tarvitse etsiä kaukaa. Ruotsissa käytössä olevaa järjestelmää voisi hänen mukaansa kehittää myös Suomessa.
– Ruotsissa perinteisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon asema on turvattu lainsäädännössä vahvemmin. Myös kalastustusluvista saatavia tuloja tuloutetaan paikallisille asukkaille. Näin hyöty jää alueelle.
Naapurimaan esimerkkiä hyödyntämällä voitaisiin hänen mielestään parantaa elinolosuhteita myös kotimaassa. Tämä edellyttäisi keskustelua epämukavuusalueella.
– Silloin on pakko puhua myös rahasta.

Yhteisöllistä elämää Raanujärvellä
11-vuotiaat Jouni ja Aino-Maaret ovat koulussa. Pienin, vuoden ikäinen Airi-Ingrid on päivähoidossa ja seitsenvuotias Jenny naapurissa kaverin luona.
Kun Joona puhuu kyläkoulusta ja sen yhteydessä toimivasta päiväkodista, olemus vapautuu. Hänestä paistaa aito ilo koulutoiminnan säilymisen vuoksi.
– Se turvaa kylän elinvoimaisuutta.
Myös se helpottaa, että perheen pienimpiä ei tarvitse viedä Rovaniemelle päivähoitoon.
Yhteisöllisyys ja naapuriapu ovat ilon aiheita, joista ehtivä nainen saa voimaa, samoin kuin Lapin luonnosta, vuodenaikojen vaihtelusta ja siitä, miten ne edelleen määrittävät ihmisen toimintaa pohjoisen maaseutupitäjässä. Jälkimmäisestä hän on vaikuttunut edelleen. Edelleen, vaikka on asunut Lapissa vuodesta 1995.

Viisautta palata
– Tulin junalla Rovaniemelle opiskelemaan.
Joona on lähtöisin Vaasasta. Puolisonsa Juhan hän tapasi yhteisessä työpaikassa Arktisessa keskuksessa. Perhe muutti pysyvästi Raanujärvelle vuonna 2004.
Omakotitalo seisoo Raanujärven rannassa. Siellä, missä lappilaistuneen vaikuttajan ja tutkijan juuret nykyään ovat. Syvällä jäkäläisessä maassa.
– En kaipaa mitään Vaasasta. Tai ehkä joskus merta, mutta onneksi on järvi vieressä.
– On uskomattoman ihanaa, että lapset saavat nähdä tämän elämän. Vaikka mies on opiskellut muualla, hänellä oli viisautta palata kotiseudulle. Toivoisin, että nuorista useampi toimisi niin.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net