Tuomo Karjalainen uskoo Ylitornion tulevaisuuteen

10.5.2012 06:00 Kari Kaulanen

Tuomo Karjalainen kiittää kaikkia tahoja hyvästä yhteistyöstä. Puhtaalta pöydältä on hyvä jatkaa.

YLITORNIO – ”Minulla on ollut onni asua ja työskennellä kauniilla seuduilla”, Tuomo Karjalainen tiivistää yhden tärkeän osan monipuolisesta työurastaan, joka on vienyt miestä Enontekiöltä Savoon ja Länsi-Lapista Itä-Lappiin. Synnyinkoti oli Sotkamossa, Vuokatin etelärinteillä, joten niissäkään maisemissa ei ole valittamista.

Kunnanjohtajan työpöytä alkaa olla tyhjä, sillä perjantai 11. toukokuuta on hänen viimeinen työpäivänsä. Sen jälkeen hän suuntaa vaimonsa kanssa Kajaaniin, missä oma asunto odottaa.

Tuomo Karjalainen myöntää lähtevänsä etuajassa alkuperäisiin suunnitelmiinsa nähden.

– Tarkoitus oli olla täällä eläkeikään eli 65-vuotiaaksi.

Työelämää 62-vuotias mies ei aio jättää, vaikka työpaikkaa ei vielä olekaan tiedossa.

Lappi–Savo–Lappi

Tuomo Karjalainen aloitti kunnanjohtajan työt Enontekiöllä 1980-luvun alkupuolelta. Tosi-Lapista miehen tie johti Savoon Kaavin kunnanjohtajaksi.

Veri veti kuitenkin takaisin Lappiin, ja vuonna 1989 hän tuli valituksi Ylitorniolle. Ura lähti alkuun komeasti, sillä kuntotalon vihkiäiset osuivat ensimmäiselle työviikolle.

Kunnassa oli silloin noin 6500 asukasta, ja aika oli muutenkin erilainen kuin nyt. Elettiin vasta suuren laman kynnyksellä.

– Työllisyysvaroja oli paljon käytettävissä, mikä antoi mahdollisuuden rakentamiseen ja muihin investointeihin. Muun muassa kunnanviraston laajennus valmistui silloin. Lisäksi tehtiin useita halleja, Karjalainen muistelee.

Elinkeinoelämä oli virkeää ja kehittämismyönteistä, ja koska sosiaali- ja terveyspuoli oli kunnossa, elinkeinojen kehittäminen voitiin ottaa painopisteeksi. Noihin vuosiin ajoittuu muun muassa YBT Oy:n alku, jossa Karjalaisella oli tärkeä rooli.

Yksi vetureista oli kuitenkin tulossa ratansa päähän, nimittäin Valio, jonka lähtöä onnistuttiin kuitenkin vuodella lykkäämään.

Ylitornion talous oli onneksi hyvällä mallilla: maksuvalmius oli neljänneksi paras koko valtakunnassa.

– Tornionlaaksolaisuuteen kuuluu, että taloudellista asemaa pidetään tärkeänä, Karjalainen sanoo.

Lännestä itään

Tuomo Karjalaisen aika Tornionlaaksossa jäi kahteen vuoteen. Uusi haaste löytyi itäkairasta, Kemijärveltä, joka haki sijaista eduskuntaan valitulle Timo Korvalle. Pesti päättyi vuonna 1995 Korvan pudottua eduskunnasta.

Sen jälkeen Karjalainen toimi lyhyen ajan Kemi-Tornion Kehittämiskeskuksen toimitusjohtajana kunnes kuntakenttä kutsui taas. Syksyllä 1996 hän aloitti Haapavedellä kaupunginjohtajana. Pyhäjokilaaksossa sijaitsevasta Haapavedestä oli tullut kaupunki saman vuoden alussa.

Punkaharjun Kruunupuiston kuntoutuskeskusta pyörittävän osakeyhtiön toimitusjohtajuus vei miehen kolmeksi vuodeksi Itä-Savon maisemiin.

Paluu Ylitorniolle

Vaikka olikin saanut vihiä asiasta, Tuomo Karjalainen sanoo yllättyneensä, kun Erkki Keski-Nisula soitti hänelle vuoden 2010 alkupuolella ja kertoi, että Ylitorniolla olisi töitä tarjolla.

– Kovin kauaa ei tarvinnut miettiä, hän sanoo ja kertoo luvanneensa jo puhelimessa lähettää paperit.

Valintaa seuraavana päivänä Karjalainen täytti 60 vuotta.

– Ylitorniolla on pitkä yrityskulttuuri ja täällä on toiminut isoja yrityksiä, jotka ovat luoneet vakaata taloudellista pohjaa, Karjalainen pohtii syitä siihen, miksi kunnan talous on edelleen hyvällä tolalla ja velkamäärä Lapin alhaisimpia.

Hän muistuttaa myös maatalousyrittämisen merkityksestä muun yrityselämän rinnalla.

Uhkana hän näkee sen, että yrityksille ei löydy jatkajia.

– Kun yrittäjät ikääntyvät, yritykset kyllä pyörivät, mutta eivät kasva.

Karjalaisen mukaan yrityselämässä paikkakunnan henkisellä tilalla on iso merkitys. Hänen mielestään tornionlaaksolaisia ja kuusamolaisia yhdistää vahva itsetunto, kun taas Itä-Lapissa ja Kainuussa ollaan turhan vaatimattomia.

– Ideat ja tulevaisuudenusko ovat tärkeämpiä kuin raha, Karjalainen väittää kokemuksiinsa perustuen.

Ylitornio liikuttaa

Poliittisessa kulttuurissa ei Karjalaisen mielestä ollut Ylitorniolla tapahtunut isoa muutosta hänen poissaolonsa aikana. Kunnallispolitiikassa on vielä mukana samoja henkilöitä kuin kaksi vuosikymmentä sitten.

Myös poliittiset voimasuhteet ovat säilyneet kuta kuinkin samoina.

Asuinympäristönä Ylitorniolla on tapahtunut merkittävää kehitystä erityisesti liikuntapaikkojen osalta.

– On tullut jäähalli ja reittiverkostoja on rakennettu. Ne ovat poikkeuksellisen hyvät niin lähellä taajamaa, Karjalainen kehuu.

Karjalainen on pannut merkille päivittäistavarakaupan palveluiden kehittymisen, mutta myös sen, erikoisliikkeet ovat kärsineet tarjonnan lisääntymisestä Kemi-Tornion alueella.

Rajan rikkautta

Kuluneen kahden vuoden aikana Karjalainen on joka tilanteessa painottanut rajan yli tapahtuvan yhteistyön tärkeyttä.

– Ylitornio ja Övertorneå muodostavat yhdessä yli 10 000 asukkaan talousalueen, hän muistuttaa ja toivoo, että tulevaisuudessa olisi mahdollisuus esimerkiksi yhteisen infrastruktuurin rakentamiseen rajan yli, esimerkkeinä jätevesien johtaminen valtakunnasta toiseen ja rajasillan kevyenliikenteenväylien rakentaminen yhdessä.

Myös matkailumarkkinoinnin alueella jo nyt tapahtuvan yhteistyön jatkaminen on tärkeää.

Karjalainen näkeekin matkailun yhtenä tärkeänä painopistealueena.

– Lapin isojen keskusten voimakas kasvu ja markkinointi ovat ohjanneet kysyntää niihin, ja täällä se punainen lanka on vielä löytymättä.

– Ylitorniolla on jo useita hyviä ja menestyviä matkailuyrityksiä, jotka hyödyntävät tärkeintä vetovoimatekijää, luontoa, Karjalainen sanoo ja toivoo, että sellaisia yrityksiä syntyy tulevaisuudessa lisää.

Aavasaksalla iso rooli

Yhtenä avainasiana Karjalainen pitää Aavasaksan kehittämistä.

– Sinne pitää saada majoitus- ja muita palveluita sekä uusia, luontoa ja erämatkailua hyödyntäviä yrittäjiä.

Aavasaksasta puhuttaessa ei voi ohittaa mäkikeskusta, joka saanee uutta vauhtia kesäkuussa valtuustoon tulevasta yleiskaavasta.

– Kaavan onnistuminen on jatkon kannalta välttämätöntä, Karjalainen sanoo.

Hän uskoo mäkikeskuksen toteutuvan, jos puolet rahoituksesta saadaan kerätyksi yrityksiltä.

Merkittävänä hankkeena Karjalainen näkee myös Jupon Eräkeskuksen kehittämisen.

Aavasaksan ohella tärkeä elementti on Tornionjoki. Sen hyödyntämiseksi on perustettu muun muassa Midnight Sun Canoeing -projekti, jolle haetaan jatkoaikaa vuosiksi 2013–2014.

Kaivoksissa tulevaisuus?

Tuomo Karjalainen uskoo pohjoisen kaivoshankkeiden vaikuttavan myönteisesti myös Tornionlaaksossa.

– Ylitornio ja Pello muodostavat erittäin potentiaalisen alueen, mistä käydä töissä niin kaivoksilla kuin matkailualueilla, hän toteaa.

– Akuutein asia onkin kuntien markkinoiminen asuinalueiksi, ja siinä sähköinen viestintä on ylivoimainen väline.

Ylitorniolle on mahdollisesti tulossa myös omaa kaivostoimintaa. Karjalainen uskoo sen tuloon, mutta muistuttaa samalla, että on ensisijaisen tärkeää minimoida kaivosten haittavaikutukset niin, että niistä ei ole uhkaa luonnolle ja sitä myötä matkailulle.

Sekä Kemi–Tornio-alueen että matkailukeskusten rakentamisen hän uskoo antavan jatkossakin työtä ylitorniolaisille, jotka jo tähän mennessä ovat olleet aktiivisesti mukana.

Vähemmälle on sen sijaan jäänyt se tosiasia, että erityisesti rovaniemeläiset ovat halukkaita hankkimaan tontteja järviseudulta. Tämä merkitsee sitä, että kyseisille alueille on tehtävä ranta-asemakaavoja.

Karjalainen pitääkin tärkeänä maankäyttöstrategian laatimista yhdessä Pellon kanssa.

Kylät ja kunnat yhdessä

– Kyläpuulaakilla on iso merkitys, kylissä on enemmän idoita kuin uskotaankaan, Karjalainen sanoo ja toivoo ihmisiltä entistä enemmän aktiivisuutta kylien ja kunnan asioiden hoidossa.

Hän rohkaisee myös perustamaan muun muassa vanhuspalveluita tarjoavia yrityksiä, joilta kunta voi ostaa palveluita.

– Maailmassa ei ole olemassa sellaista sivistysvaltiota, joka ei tasaisi olosuhteiden erilaisuudesta johtuvia kuluja, Karjalainen sanoo pohtiessaan kuntaliitosasiaa.

– Tornio saa valtionosuutta 1400 euroa asukasta kohti ja Ylitornio noin 4000, joten valtiolle on iso voitto, jos se onnistuu ajamaan kuntien yhdistymistä nykylinjalla. Ylitornio taas menettäisi miljoonittain ostovoimaa.

Pellon ja Ylitornion yhteistä hallintoa Karjalainen sen sijaan pitää täysin mahdollisena käyttäen esimerkkinä sivistystoimen hyvin toiminutta yhteistyötä.

Ykkösasiaksi kuntien pitäisi hänen mielestään kuitenkin asettaa laajakaistaverkon saaminen koko Lappiin.

– Se on strateginen kysymys, joka on saatava kuntoon tavalla tai toisella. Ja pian.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Saajoturkis
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net