Pilkheitä

Tuhannen pillun päreet

16.4.2015 06:00 Minna Siilasvuo


Ajelimme taannoin mieheni kanssa pitkää matkaa kahden kesken. Välillä olimme hiljaa, välillä juttelimme niitä, näitä. Kahden toimittajan puheenaiheet sivusivat muun muassa sanojen värivivahteita ja niiden muuttumista.
Kun olin lapsi, puhuttiin aivan yleisesti neekereistä ja mustalaisista. Ainakaan minun kasvuympäristössäni niihin sanoihin ei liittynyt minkäänlaista kielteistä väritystä. Ne olivat siihen maailmanaikaan ihan asiallisia ilmaisuja.
Nykyään molemmat sanat ovat rasistisia ja loukkaavia, eikä kukaan tolkun ihminen kuvittelekaan käyttävänsä niitä edes arkipuheessa, saati sitten asiatekstissä. Sanat ovat saaneet ikävän värin ja halventavan merkityksen.
Samanlaisia muutoksia on tapahtunut vuosikymmenten ja -satojen kuluessa monille muillekin sanoille ja ilmaisuille. Mikä oli agraariyhteiskunnassa normaalia arkikieltä, on nykyään vähintäänkin alatyylistä ilmaisua.
Internetin ihmemaasta löytyi sellainenkin tieto, että Suomessa käytettiin vielä 1800-luvulla aivan yleisesti pillunpäreitä eli vitukkeita saunassa suojaamassa naisten alapäätä lauteilla kuhisevilta pöpöiltä. Ilmaisu oli pari sataa vuotta sitten epäilemättä asiallinen, mutta ei ole sitä enää.
Tuhannen pillun päreet voidaan mainita nykykielessäkin, mutta hiukan eri merkityksessä kuin 1800-luvulla. Nykyään jokin voi hajota tuhannen pillun päreiksi, mutta aikoinaan määritelmällä saatettiin arvioida kaadettavan puun kokoa ja käyttötarkoitusta.
Kieli elää ja muuttuu koko ajan. Sellaiset sanat ja ilmaisut, jotka raastavat kielikorvaa tänään, voivat olla tuttuja ja käyttökelpoisia huomenna. Tunnustan, etten pysty vielä – enkä ehkä koskaan – käyttämään ilmaisua ”alkaa tekemään”, vaikka se onkin kielitoimiston hyväksymä. Oletan, että hyväksyntä ei vielä tarkoita pakkoa.
Kielen muuttuminen on aina herättänyt suuria intohimoja. Kannustan aina lehteen kirjoittavia käyttämään suomea, vaikka se vaatii ehkä hieman enemmän vaivannäköä. ”Positiivinen” ja ”idearikas” kun putkahtavat mieleen niin helposti.
Huoli ei ole ihan uusi. Pakinoitsija Olli eli Väinö Nuorteva kirjoitti aiheesta jo vuonna 1957 seuraavasti: ”Ei ole tarvinnut kovinkaan ekspressiivisen fenomenaalista observatiokykyä verifioidakseen sitä faktumia, että suomenkieli viime aikoina on giganttisessa skaalassa kehittynyt kontinentaalisen kulttuurikielen suuntaan.”
Matka jatkuu edelleen kohti Ollin hahmottelemaa ”ideaalista nirvanaa” eli suomea, jota ulkomaalaiset ymmärtävät ilman tulkkia.

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net