Timo Koski eteni rakennusmestarista ”eristystieteen tohtoriksi”

5.6.2014 06:01 Satu Piispanen


Työpöydän ääressä voi uppoutua suunnittelutehtäviin, vaipua muistoihin tai lepuuttaa ajatuksiaan Ylisen Alposjärven vaaramaisemissa.

ALPOSJÄRVI – Timo Kosken työpöydän äärestä on upeat näkymät järvenselälle ja pihamaalle. Pitkän uran rakennusalalla tehnyt mies ei ole heittänyt suunnitteluhommia kokonaan, vaan tuttavien projekteille löytyy aikaa edelleen.
Urheilun moniottelija
Miehen täytyy olla jonkin sortin ajankäytön nero. Miten muuten hän olisi ehtinyt tehdä tämän kaiken! Sillä synnyttyään 16.5.1942 Seinäjoella, ”eteläpohojalaanen härkä” on pelkästään harrastanut vakavasti niin poikakuorolaulua kuin urheilua. Lajeiksi valikoituivat Pohjanmaan kansallisurheilu pesäpallo, yleisurheilu, pikaluistelu, jääpallo, hiihto. Useammassa lajissa Timo kilpaili suomenmestaruustasolla. Nykyään harrastuksina ovat golf, keilailu ja shakin pelaaminen.
Lajeista rakkain on ollut pesäpallo.
– Nuoruudessani pelasin Seinäjoen Maila-Jusseissa aina edustusjoukkuetta myöten.

Pesäpallosta hiihtoon

Isän työ kuljetti perhettä pohjoiseen, ja seuraava pesti teräväsilmäiselle mailankäyttäjälle löytyi Oulun Lipon riveistä. Edustustasolla hän kilpaili vielä Rovaniemelläkin Lapin Lukossa. Hän on pelannut myös Itä–Länsi-ottelussa.
– Hiihto säilyi vuosia harrastuksena, joka tarjosi todellisia äärikokemuksia. Yhtenä vuonna hiihdin viikon sisällä sekä Tervahiihdon että Finlandia-hiihdon, molemmat 75 kilometriä. Tämä sen päälle, että olin reissuhommissa. Ehdin kuitenkin hotellielämän ohessa hiihtämään työpäivän päätteeksi 30 kilometrin lenkkejä, ja illalla vielä edustamaankin, Timo hämmästelee itsekin jälkikäteen.
Eeron Hiihtoon sekä Napapiirin Hiihtoon hän on osallistunut useita kertoja.

Mutkien kautta työelämään
Työelämään valmistanut koulutus ei ollut aivan suoraviivainen. Sen monipuolisuus kuitenkin avasi aikanaan Timolle mielenkiintoisia ja haastavia tehtäviä.
– Jatkokoulun jälkeen pääsin ammattikoulun iltalinjalle, ja opiskelin kirvesmieheksi. Päivät olin töissä kirjapainossa, ja olen myös viittä vaille kirjaltaja, hän kertoo.
Työnantajansa Kalevan kirjapainon Timo sai jopa sponsoroimaan Lipon edustusjoukkuetta.
Rovaniemellä Timo kävi kauppakoulun ja teknillisen koulun, ja valmistui sieltä rakennusmestariksi. Hän kiittelee aiemmin hankitun ammattikoulutuksen ja käytännön työtehtävien antamaa korvaamatonta lisäarvoa koulutukselle.
– Ammattikoulussa ja työmailla tuli kavereita, joiden kanssa oli helppoa toimia, kun kaikki tiesivät mitä pitää tehdä ja miten. Syntyi luottamus, jonka varassa mestarinkin oli helppo tehdä valvontatöitä työmailla.
Rakennusmestariyhdistystoimintaan Timo lähti Rovaniemellä vuonna 1969. Hän toimi yli kymmenen vuotta Oulun rakennusmestariyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 1996 vuoteen 2005 ja on nyt sen kunniapuheenjohtaja.

Vaimo löytyi Rovaniemeltä
– Rovaniemen kauppaoppilaitoksessa tapasin ihanan tytön, Lumpuksen Martan Alposjärveltä. Menimme naimisiin ja perustimme perheen.
Rovaniemellä Timo toimi autopostimiehenä. Pesäpalloilijan tarkalla silmällä hän heitteli postit tienvarsien laatikoihin. Myöhemmin iso kemiläinen rakennusfirma otti Timon töihin Rovaniemen yksikköönsä nuoremmaksi mestariksi, ja sittemmin vastaavaksi rakennusmestariksi.
Mestarintutkintoon vaadittiin kolmen vuoden käytännön kokemuksen suorittaminen, mitä Timo pitää erittäin tärkeänä asiana edelleenkin.

Ylitornio kutsui
Kaulirantalainen yritys Eino Aho Oy tarjosi töitä, jossa pääsi hyödyntämään sekä rakennusalan että kaupallisen alan koulutusta, ja laajaa käytännnön kokemusta. Perhe asettui Ylitorniolle. Siihen aikaan töitä ainakin riitti.
– Kiivaimmillaan läksin aamulla seitsemältä työmaan valvontatehtäviin Kolariin, tulin kotiin neljältä, syöpäsin ja lepäsin hetken, rakensin omaa taloa kymmeneen, ja tein piirustushommia yömyöhään. Ja sama taas seuraavana päivänä.
Lopulta Timo anoi vapaata töistä, mutta työnantaja tarjosikin mahdollisuutta keskittyä pari viikkoa ainoastaan suunnittelutehtäviin. Aravalainoituksen avulla moni pääsi tuohon aikaan oman talon rakentamiseen kiinni, ja lupakuvia sai piirtää niin paljon kuin ehti.
– Suunnittelin ja rakensimme perheelle uuden omakotitalon vuonna 1981. Talo oli silloin energiapihi: ulkoseinissä kivivillaa 25 senttiä ja tiiliverhous, ylä- ja alapohjassa 30–50 senttiä eristettä ja nelinkertaiset ikkunat.
– Talo täyttänee vielä tänäkin päivänä vähimmäisvaatimukset. Rakensin sen itse hyvien talkoolaisten kanssa.
Ylitorniolla on edelleen paljon perheen ystäviä, joiden kanssa pidetään yhteyttä.
– Ylitorniolla minut kutsuttiin Aavasaksan Lions Clubiin vuonna 1979, ja olen edelleen jäsen. Olen ollut sen presidenttinä kahtena eri kautena. Ylitorniolla olin myös rakennuslautakunnassa kaksi kautta varapuheenjohtajana.
Perhe kasvoi kolmella lapsella, jotka varttuivat Ylitorniolla, ja kirjoittivat ylioppilaiksi Ylitornion yhteiskoulusta. Perheen elämä siirtyi kohti Oulua lasten aloitettua siellä opintonsa.
Vanhin lapsista, Jari, opiskeli rakennusmestariksi. Vesa on ympäristöteknologian diplomi-insinööri ja Hannele saksan kielen maisteri. Lapsenlapsia on neljä.

Uusi vaihe Oulussa
Tuossa vaiheessa Timo ja Marttakin suuntasivat katseensa tulevaisuuteen.
– Kysyin työnantajalta, mitä minulla on firmassa edessäni? Minulle oli tarjottu Oulusta töitä. Eino Aho Oy:ssä minulle oli kyllä tarjolla samaa hommaa kuulemma niin pitkälle kuin silloin näki. Jälkeenpäin ajatellen tein viisaasti, kun otin uuden työn vastaan. Ajat muuttuivat, ja Eino Ahokin lopetti toimintansa muutamia vuosia tuon jälkeen.
Timo pääsi Partek Oy:n palvelukseen lämmöneristepuolen tekniseksi asiantuntijaksi, ja hän toimi yrityksessä erilaisissa tehtävissä yli 20 vuotta. Yritys tarjosi haasteita hakevalle mahdollisuuksia, kuten Pohjois-Suomen ja Lapin aluemyyntiorganisaation perustamisen.
– Olin pohjoisen alueen myyntipäällikkönä Oulun ja Lapin läänin alueella. Minun mottoni on ollut vuosikymmeniä ”Tietoa ja tervettä järkeä rakentamiseen”
Yrityksellä oli iso tuotevalikoima, ja salkku oli raskas. Valikoimiin kuuluivat muun muassa kivivillaeristeet, tiilet ja kuitusementtituotteet. Työ vaati paljon matkustelua, 60000–70000 kilometriä vuodessa.
– Jäin Partekilta eläkkeelle 58-vuotiaana. Silloin minulle annettiin arvonimi ”Eristystieteiden tohtori”, Timo kertoo esitellen läksiäslahjaksi saamaansa kivivillasta tehtyä tohtorinhattua.
– Aloitin kuitenkin melkein saman tien uudessa organisaatiossa, joka toimitti hallirakenteita. Tornion jäähalli on yksi kohteistamme.
Työ vaati kuitenkin paljon reissaamista, ja lopulta Timo irtisanoutui tehtävästä.
– Sen jälkeen perustin vielä Ouluun siivousfirman jota pyöritin pari kolme vuotta. Kun Marttakin pääsi eläkkeelle, aloimme olla yhä enemmän Alposjärven mökillä, ja minäkin heitin työhommat pois, Timo kertoo.
Oulun omakotitalo myytiin.

Haaveena päästä pellolaiseksi
Perhe oli rakentanut ensimmäisen mökin Martan kotitilan maille jo 1973.
– Siitä saakka on maksettu veroja Pellon kuntaan. Vuonna 2003 saimme puolitoista vuotta kestäneen poikkeamislupamenettelyn kautta rakentaa tontille uuden, vähän isomman, ympärivuotiseen käyttöön suunnitellun talon.
Rakennus suunniteltiin nimenomaan asumiskäyttöön, ja siihen oli tarkoitus muuttaa myöhemmin asumaan vakituisesti. Ikkunat ja ovet ovat omakotitalon rakenteita, ja jätevesijärjestelmäkin tehtiin säännösten mukaan.
– Tämä on kaikki nykyaikaiset asumisvaatimukset täyttävä rakennus, isäntä sanoo esitellessään itse tehtyä kotia.
– Nyt olemme yrittäneet päästä Pellon kuntaan vakituisiksi asukkaiksi, mutta sen onnistuminen näyttää törmäävän byrokratiaan, Timo tuhahtaa.
Maistraatti on hyväksynyt Koskien hakemuksen kotipaikan muuttamisesta, mutta talo ei viranomaisten mielestä ole ympärivuoden asuttava.
– Meillä on postiosoite Alposjärvellä, ja toimin tällä hetkellä Turtolan kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Kaikki verotettavat tulomme tulevat Pellon kuntaan. Asia on nyt Pellon kunnan päätettävissä.
Koskien taistelu lupahakemusten ja selvityspyyntöjen viidakoissa on kestänyt jo vuosia.
– Juhlapuheissa kyllä toivotetaan uudet asukkaat tervetulleiksi Lappiin ja Pelloon. Minä olen sanonut, että en minä ainakaan ole pääse helpolla tänne asukkaaksi, Timo toteaa.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net