Teuvo Oinas on pitkän tien kulkija

26.7.2012 06:01 Kari Kaulanen

 

RAANUJÄRVI – ”Meitä ei kukaan saa koskaan erottaa…” Teuvo Oinas seisoo Raanujärven Loimun lavalla ja esittää Kiintotähti-yhtyeensä kanssa Unto Monosen ikivihreitä tangoja ja toisen somerolaisen, Rauli Badding Somerjoen kauneimpia lauluja.

Perinteikäs tanssitalo on tupaten täynnä niin Teuvo Oinaan kuin noiden suomalaisille niin rakkaiden kappaleiden ystäviä.

Välillä laulaja kumartuu ottamaan lavan reunalta lasin ja ryyppää siitä kotiseutunsa lähdevettä.

– Minähän tunnen teidät kaikki, hän heittää nauraen yleisölle.

Tuskin sentään, sillä kuulijoita on tullut pitkänkin matkan takaa. Teuvo on kuitenkin selvästi profeetta myös omalla maallaan. Ennen konsertin alkua hän on kätellyt ja toivottanut tervetulleeksi jokaisen kuulijan. Monet ovat saaneet myös halauksen.

Mutta palataanpa ajassa muutama tunti taakse päin.

Kotisaunan lauteilla

Yöllä alkanut sade on viilentänyt ilmaa, ja lämpötila laskenut alle kymmenen asteen. Teuvo Oinas ja Kiintotähti-yhtyeen pojat ovat yötä myöten ajaneet Mäntyharjulta Raanujärvelle, missä Teuvon kotitalo sijaitsee vain muutaman askeleen päässä rannasta. Taloa isännöi hänen Juhani-veljensä.

Vielä lähempänä rantaa on sauna, jonka löylyissä muusikot ovat rentoutuneet ja hikoilleet pois matkan rasitukset.

Nykyisin Jyväskylässä asuva Teuvo istuu saunan terassilla pyyhe lanteillaan ja sanoo sydämensä sykkivän aina Raanujärvelle. Hän palaa kotiseudulle vähintään kerran pari vuodessa.

Kesäisiin vierailuihin sisältyy aina esiintyminen Raanujärven Loimulla. Tänä kesänä esiintymisiä kertyi peräti kolme, kun Teuvo kahden tanssi-illan lisäksi aloitti konserttikiertueensa tutulta lavalta.

Maniskalla alkuun

Parin vuoden päästä 60 vuotta täyttävä Teuvo Oinas on seitsenlapsisen sisarussarjan kuopus.

Kansakouluun oli matkaa viisi kilometriä. Kun sen päivittäin taittoi lihasvoimalla, liikuntaa kertyi tuplasti. Se loi myös pohjakuntoa, josta on ollut aikuisiällä paljon iloa.

Viiden kansakouluvuoden jälkeen Teuvo pääsi Meltosjärvelle keskikouluun. Koulunkäynti ei kuitenkaan ollut nuorelle miehelle maailman tärkein asia. Sen sijaan musiikki alkoi kiehtoa siinä määrin, että se alkoi siintää silmissä jopa elämänurana. Teuvon ensimmäinen soitin oli seitsemänvuotiaana saatu mandoliini.

Suuri elämänmuutos tapahtui hänen ollessaan 15 vuoden ikäinen, kun perhe syksyllä 1969 muutti Ruotsin Köpingiin. Heidät houkutteli sinne Teuvon serkku, Ossi Oinas, joka tunnetaan Kotiseutu Pohjolassa -laulun sanoittajana. Ossi järjesti perheelle asunnon ja vanhemmille työpaikan.

Teuvon isä ymmärsi poikansa musiikki-innostuksen ja lähti tämän kanssa ostamaan haitaria. Ostosreissu naurattaa Teuvoa vieläkin.

– Mentiin liikkeeseen ja myyjä kysy, että mitä ne pojat haluaa. Mie, että haitar.

Myyjä ei ymmärtänyt, joten Teuvo yritti uudelleen: ”Harmonik?”

– Ei se ymmärtänyt vieläkään, yritti vain tyrkyttää huuliharppua ja jos mitä pilliä.

Onneksi Ossi-serkku ilmestyi liikkeeseen ja tiesi taikasanan: dragspel. Peli ostettiin.

Kilpailusta solistiksi

Ehkä haitarin saantia tärkeämpi asia tapahtui samoihin aikoihin, sillä Teuvo osallistui laulukilpailuun.

– Ossi ilmoitti minut sinne salaa, Teuvo sanoo.

– Minulla oli tukka puoleen selkään, ja kun bändi kysyi, mitä haluan laulaa, vastasin, että Unto Monosen Erottamattomat.

Ei siis ihme, että myös konsertti alkoi tuolla samalla kappaleella.

Kuinka ollakaan, kilpailusta irtosi voitto ja saman tien solistin paikka säestävässä yhtyessä.

Vanhemmat eivät kuitenkaan viihtyneet Ruotsissa, vaan palasivat puolentoista vuoden jälkeen Raanujärven rannalle. Teuvo tuli heidän mukanaan. Samalla päättyi pesti Zonora-yhtyeen solistina.

Paluu kotiseudulle tiesi myös ruumiillista työtä.

– Tein metsätöitä ja raivaushommia, Teuvo kertoo.

Musiikki ei kuitenkaan jättänyt miestä rauhaan. Siihen aikaan Raanujärven Loimulla järjestettiin usein tansseja. Melkein joka kerta orkesteria lähestyi vaaleatukkainen nuorimies, joka halusi laulaa pari kappaletta. Useimmiten lupa irtosi, ja palautekin oli hyvää, mikä antoi lisää intoa.

Takaisin Ruotsiin

Oli tullut aika vaihtaa maisemaa. Se tapahtui lähtemällä ammattikouluun metallialan peruskurssille, aina Tampereelle saakka, missä asui jo Teuvon Riitta-sisko.

Hänen kauttaan Teuvo tutustui lestadiolaisperheeseen, jonka pojat, Hannu ja Heikki, ihastuivat hänen lauluunsa ja veivät hänet Extraviihteeseen Olli Leppäniemen luo.

– Lauloin yhen laulun ja Leppäniemi sanoi, että Pasi Kaunistolla on huomenna keikka, ei muuta kuin kakkossolistiksi sinne, Teuvo jatkaa tarinaansa.

Kaunisto oli silloin huipulla ja hänen mukanaan Teuvo Oinas sai tuntumaa suureen yleisöön. Eikä siinä kaikki; Pasi Kaunisto vei nuoren laulajan Toivo Kärjen juttusille.

Kärki kuunteli Teuvon laulua, totesi ääniaineksen hyväksi ja kehotti menemään laulutunneille kehittämään tekniikkaa, jotta ääni kestäisi jatkossa.

Teuvo oli ottanut laulutunteja jo aiemminkin ja otti niitä edelleen, mutta yhteistyö Kärjen kanssa jäi toistaiseksi siihen.

Muusikon taival jatkui Jari Lappalaisen yhtyeen kakkossolistina. Lisäksi Teuvo pääsi Tampereen Työväen teatterin Pohjalaisia-näytelmän kuoroon.

– Homma harjoiteltiin valmiiksi Jorma Panulan johdolla, Teuvo sanoo, mutta paljastaa samalla olevansa kärsimätön luonne.

– Mulla tuli ikävä Ruotsiin ja lähin sinne ennen ensi-iltaa.

Ikävälle on hyvä selitys: Ruotsiin jäänyt tyttöystävä. Zonorakin otti solistinsa mielellään takaisin.

Markku Aron veli?

Suomeen oli kuitenkin palattava melko joutuin, sillä oli aika astua armeijaan. Koska Teuvo oli käynyt kutsunnoissa Tampereella, palveluspaikaksi valikoitui Hämeenlinna.

Lomareissulla hän pistäytyi pohjoisessa ja kävi Rovaniemen Valistustalolla laulamassa pari laulua Caravan-yhtyeen kanssa. Se poiki hänelle armeijan jälkeen pestin Lapissa hvyin suositun yhtyeen laulusolistina, mutta myös pienen identiteettikriisin.

– Olimme menossa Inariin keikalle ja näin lehestä, että solistin nimi on Kari Aro. Kysyin, että kuka se mahtaa olla ja bändin johtaja sanoi, että se olet sie. Mie siihen, että mie olen Teuvo Oinas.

Joka tapauksessa Teuvo lauloi ensimmäiset kappaleensa levylle Kari Aron nimellä. Kyseessä oli Matti ja Teppo Ruohosen yhtiön vuonna 1977 julkaisema humppakokoelma, jolla Teuvo laulaa humpat Kuusamoon, Mitäs menneistä ja Pieni hetki.

– Isä sanoi, että unoha se Kari Aro, sulla on ittelä niin komea nimi, ja niinhän mie tein, Teuvo kertoo.

Kruunu päähän

Vaikka musiikista oli tullut jo lähes päätyö, muutakin piti vielä tehdä. Teuvo oli muun muassa kelkkatehtaalla runkohitsarina – samassa työpisteessä veljensä Auliksen kanssa – kunnes Erkki Sumala kysyi, olisiko Teuvo valmis ryhtymään ammattimuusikoksi. Kun Sumala lupasi, että rahaa tulisi kolminkertaisesti kelkkatehtaaseen verrattuna, asiaa ei tarvinnut kauaa miettiä. Elettiin 1970-luvun loppua, ja Teuvosta tuli Sumasolin laulava basisti.

Sumasolia seurasivat muun muassa Artsi Laurilan trio, Oskar-trio, Lapponia, Feelings

Lapponia oli Eila Torvelan bändi, joka kiersi ympäri Suomea. Eila Torvelalla onkin tärkeä rooli Teuvo Oinaan uralla, sillä hän esitteli miehen Finnlevyn Kai Westerlundille. Kun Teuvo kertoi tälle päässeensä Tangomarkkinoiden finaaliin, Westerlund totesi, että jos Teuvo sijoittuu kolmen joukkoon, hänelle ovat Finnlevyllä kaikki ovet auki.

Kuten kaikki tietävät, Teuvo Oinas kruunattiin vuonna 1986 Suomen toiseksi tangokuninkaaksi Kauko Simosen jälkeen. Lappilaisuus oli siihen aikaan valttia!

Tangokuninkuus ja sen mukanaan tuoma julkisuus muuttivat Teuvon elämän, joka ei kuitenkaan ollut pelkkää musiikkia. Avioero pari vuotta aiemmin ja kuninkuusvuoteen osunut isän kuolema pitivät jalat maassa.

Suomalaisen tangon puolesta

Finnlevy piti lupauksensa ja julkaisi jo samana vuonna singlen, jolle Toivo Kärki ja Juha Vainio räätälöivät Teuvoa varten tangon Haave rakkaudesta. Sen jälkeen on vuosien varrella syntynyt kymmenkunta pitkäsoittoa.

– Siihen aikaan levyt tehtiin oikeilla soittajilla eikä koneilla, Teuvo painottaa.

Tällä hetkellä radioissa soi tiuhaan uusin levytys, hänen oma sävellyksensä Löydän sun.

Pari ensimmäistä vuotta kruunauksen jälkeen Teuvo kiersi keikoilla ilman orkesteria.

– Mie aattelin, että ku mie kuljen nuottivihon kanssa, saan hyvää kokemusta siitä, millaisia yhtyeitä Suomessa on.

Sen jälkeen säestyksestä on kuitenkin huolehtinut oma kokoonpano. Nykyinen, jyväskyläläinen Kiintotähti, on kiertänyt Teuvon kanssa jo viisi vuotta.

Pitkään suunnittelemansa konsertin sisältöä Teuvo Oinaan ei tarvinnut kauaa miettiä.

– Ihmiset ovat kyllästyneet Tangomarkkinoiden uusiin sovituksiin ja siihen, että jotain Eppu Normaalin tai Juicen kappaleita muokataan tangoiksi, Teuvo puhisee.

Yleisön palvelija

Lähes tunti on vierähtänyt saunan verannalla. Ennen kuvien ottoa Teuvo haluaa nostaa esiin vielä yhden, itselleen ja uralleen tärkeän ihmisen, jo aiemmin mainitun veljensä Aulis Oinaan.

– Aulis on auttanut minua monin tavoin. Hän on rahoittanut, kuljettanut ja tehnyt paljon sellaista, jota ilman en olisi nyt tässä, Teuvo sanoo vakavana ja puolittain huokaa:

– Missä olisinkaan ilman Aulista.

On aika lähteä valmistautumaan illan konserttiin, palvelemaan yleisöä. Se on Teuvon työtä ja sitä osataan myös arvostaa: viime vuonna hänet valittiin YLEn Satumaan äänestyksessä kaikkien aikojen kolmanneksi suosituimmaksi tangokuninkaalliseksi.

Raanujärven poika on valloittanut suomalaisten sydämet.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net