Näin son

Terveyttä ja pitkää ikää

13.2.2014 06:00 Minna Siilasvuo

Kuntien terveyspalvelut ovat taatusti aihe, josta on niin monta mieltä kuin on miestäkin, naisista puhumattakaan. Jokainen arvioi tietysti niiden laatua omasta näkökulmastaan.
Mitä, miten ja kuinka paljon? Mitä se saa maksaa? Nämä kysymykset aiheuttavat päänvaivaa niin luottamushenkilöille, viranhaltijoille kuin tavallisille tallaajille; niille, jotka odottavat vuoroaan terveyskeskuksen aulassa tai vasta puhelimessa.
Päättäjät eivät ole ihan helpon tehtävän edessä joutuessaan tekemään suuria ratkaisuja mahdollisesti vielä suuremman rahapulan kourissa. Nipistääkö tästä vai tuosta, jättääkö tämä palvelu kokonaan hankkimatta? Oma lukunsa on se, miten maaseudun pieniin terveyskeskuksiin houkutellaan päteviä lääkäreitä.
Joskus tehtyjä ratkaisuja on vaikea ymmärtää. Toivon, että jonakin päivänä joku viisas selittää minulle, miksi Ylitornion päivystys on Kemissä eikä entiseen tapaan vuoroin kotikunnassa, Matarengissa tai Pellossa.
Minulle ei valkene, miten päivystys kaukaisessa sairaalassa voisi tulla kunnalle tai potilaalle halvemmaksi kuin lähellä sijaitsevassa terveyskeskuksessa. Yhtä sumeaa on se logiikka, jonka mukaan kipeää potilasta pitää ajeluttaa sadan kilometrin päähän, kun apu voisi löytyä lähempääkin.
Ehkä se on kaukokatseista valmistautumista tulevaisuuteen, jossa häämöttävät aina vain pitenevät matkat avun lähteille.
Toinen mieltäni askarruttava asia ovat kuntien vanhuspalvelut. Niiden järjestäminen on siksikin monimutkainen juttu, että vanhukset eivät ole tasalaatuista massaa. Yksi tarvitsee paljon hoitoa, toinen pärjää vähemmällä.
Avun tarvitsijalla voi sassaroida pää, mutta yhtä hyvin ongelmana voivat olla jalat. Tai mikä hyvänsä paikka siltä väliltä. Keksi siinä sitten oikea tapa hoitaa – ja kun ei edes riitä, että hoito tyydyttää vanhusta. Sen pitää tyydyttää myös omaisia.
Olen edelleen sitä mieltä, että asiaa kannattaisi kysyä vanhuksilta itseltään, sikäli kuin kukaan nykyään myöntää olevansa vanhus. Erilaisia vaihtoehtoja tulisi olla tarjolla siinä määrin, että kodin ja laitoshoidon väliin mahtuisi monta asumisen muotoa.
Asiasta pitää myös keskustella. Ennen kuin kukaan linnoittautuu yksin poteroonsa hokemaan: ”Haluan asua kotona”, pitäisi puhua siitä, mikä ihmiselle on loppujen lopuksi tärkeää. Seinät vai seura?

Jaa uutinen:  

 
Näin son viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net