Terttu Eteläaholla on takanaan yli 30 vuotta kirjastoa

29.11.2012 06:01 Taina Laitinen

 

Terttu Eteläahon voi nähdä Ylitornion kirjaston lisäksi myös Pellon kirjaston tiskin takana.

YLITORNIO – Terttu Eteläahon ura kirjastomaailmassa alkoi lähes vahingossa. Terttu asui kotiseudullaan Sallassa vielä 1970-luvun lopulla, kun sinne oli tulossa kirjastoauto. Terttu kuuli asiasta kirjastossa työskentelevältä naapuriltaan.
– Ajattelin, että se on semmoinen asia mitä haluan tutkia ja kokeilla.
Siitä alkoi hänen uransa kirjastojen maailmassa, kun hän vuonna 1977 aloitti työt Sallan kirjastoautossa.

Aikoinaan Terttu kävi lukion ja sen jälkeen kauppaopiston. Myöhemmin hän hankki myös kirjastovirkailijan pätevyyden. Monissa eri kirjastoissa työskenneltyään hän hakeutui vielä 1990-luvulla opiskelemaan informaatiotutkimusta Rovaniemelle.
– Silloin internet oli vielä ihan uusi sana. Se oli sellaista täydennyskoulutusta.
Ylitornion kirjaston johtajana Terttu on työskennellyt vuodesta 2004. Hän tahtoi kuitenkin opiskella lisää ja aloittikin 2000-luvun alussa opinnot Oulun yliopistossa, josta valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2008. Hän opiskeli työn ohella.
– Silloin menivät kaikki lomat opintojen parissa.
Ennen kaikki tehtiin käsin
Pitkällä urallaan Terttu on nähnyt kirjastoalan muutoksen. Ennen oli pahviset kirjastokortit ja detroit-korteiksi kutsutut lainauskortit kirjoissa.
– Silloin kaikki tehtiin käsin. Edellisenä päivänä lainattujen kirjojen korttipino piti laskea aamulla tilastoja varten ja laittaa numerojärjestykseen.
Kirjojen jäljestäminen ei myöskään ollut ennen niin helppoa kuin nykyisin.
– Saattoi joutua tekemään ison työn, jos haluttiin tietää kenellä jokin kirja on lainassa. Kortit piti käydä yksitellen käsin läpi ja kun oikean kirjan kortti löytyi, siihen laitettiin klemmari merkiksi varauksesta.
Nykyisin kaikki nämä hoituvat parilla klikkauksella tietokoneella.
– Atk-lainaus tuli Lapin kirjastoihin vuonna 1992. Silloin mukana oli viisi kirjastoa.
Ylitorniolla atk-lainaus alkoi vasta 1998. Uusien järjestelmien tulo tarkoitti kirjastoille suurta työtä.
– Kaikki aineisto piti tarroittaa ja syöttää tiedot tietokantaan.
Kirjastotyöntekijät ottivat kuitenkin uuden systeemin ilolla vastaan, koska se helpotti heidän työtään todella paljon.
– Tietokone on fiksumpi kuin ihminen, se ei tee inhimillisiä virheitä.
Samalla tehtiin aineiston karsimista ja poistettiin kuluneita tai tiedoiltaan vanhentuneita kirjoja.
– Ennen kirjoja korjattiin, kun oli pula kirjoista, etenkin lasten- ja nuortenkirjoista.
Tertulle onkin vaikeaa poistaa kirjoja, vaikka tänä päivänä se on kirjastoissa jo ihan normaali käytäntö. Esimerkiksi tietokirjoista poistetaan uudenveroisiakin teoksia, jos tiedot ovat vanhentuneet.
– Työkaverit huutavat, että älä katso tänne, kun on joku pino menossa pois, Terttu nauraa.
Ennen ei kirjastoihin hankittu lisäkappaleita, mutta nykyisin monista kirjoista hankitaan useita kappaleita.
– Joskus poistamme lisäkappaleita niistä kirjoista, joista riittää jo yksi teos.
Monipuolinen työ
Kirjastovirkailijan työssä on monia sellaisia hyviä puolia, joista Terttu pitää.
– Saa olla ihmisten kanssa tekemisissä, mutta ei tarvitse rokottaa ketään! hän nauraa.
Tietysti itse kirjallisuus on yksi niistä mukavista asioista. Myös informaatiotutkimus kiinnostaa Terttua.
– Siinä saatetaan tieto ja asiakas yhteen.
Haastavaa ja mukavaa työssä on myös se, että asiakkaita on niin paljon erilaisia ja heillä on erilaiset olosuhteet.
– Meillä asuu asiakkaita niin laajalla alueella.
Pienissä kirjastoissa, kuten Ylitorniolla ja Pellossa, kaikki työntekijät tekevät kaikkia töitä. Asiakaspalvelu kuuluu tärkeänä osana kirjastovirkailijan työhön. Myös Terttu itse on välillä lainaustiskin takana, vaikka kahden kirjaston johtaminen vaatii myös paljon paperitöitä.
– Pienessä paikassa on mukavaa, kun tuntee asiakkaat.
Kirjastoalan pätevistä ihmisistä on nyt jo pulaa, ja tulevaisuudessa suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle.
– Tietynlaiset ihmiset hakeutuvat tälle alalle.
Terttu sanoo, ettei se, että viihtyy kirjastossa ja lukee paljon, riitä työskentelyyn kirjastossa.
Lukee joka päivä
Tietysti kirjastossa töissä oleva ihminen lukee itse kirjoja.
– En nyt tiedä luenko paljon, mutta joka päivä.
Terttu on mieltynyt runoihin, mutta dekkareista hän ei välitä.
– Runoista saa sellaista elämän vahvistusta. Mutta nyt minulla on ollut pitkään menossa Kirjastojen markkinointiopas.
Hänen lukemissaan romaaneissa on usein mukana vahvoja naisia ja sellaiset kirjat miellyttävätkin Terttua. Klassikoita hän yrittää lukea silloin tällöin.
– Lomalla otan aina jonkun klassikon luettavaksi.
Lempikirjaa ei voi edes ajatella kysyvänsä kirjastossa työskentelevältä ihmiseltä.
– Sehän on ihan kauhea kysymys! Terttu naurahtaa. Hän selittää, että ihmisen mieltymykset muuttuvat iän myötä.
– Kuusikymppisenä ei välttämättä enää viehätä sama kirja kuin parikymppisenä.
Sama kirja voi myös olla ihan erilainen, kun sen lukee eri ikäisenä, ehkä erilaisessa elämäntilanteessa.
– Kirjoista jokainen voi saada hyviä rakennusaineita elämään. Kirjojen kautta pääsee toisen nahkoihin ja näkee asiat toisen näkökulmasta. Joskus kun jotakin pohtii, niin huomaakin kirjasta että joku toinenkin on pohtinut samaa asiaa!
Lukeminen on Tertulle henkireikä. Usein paikkakunnalta toiselle muuttaneena hän tietää kirjaston tärkeyden elämässä.
– Onhan se jotenkin lohdullista, että kirjastossa on joka paikassa ne tutut kirjat. Kirjasto on sellainen paikka missä tietää miten toimia.
Työn vuoksi Terttu seuraa hyvin tarkasti uutuuskirjoja ja ainakin tutustuu niihin, ellei lue jokaista kannesta kanteen. Nykyään kirjoja julkaistaan tiuhempaan tahtiin kuin ennen, joten kirjaston uutuushyllyssä on aina jotakin uutta.
Kannustusta lukudiplomilla
Kirjasto toteuttaa joka lukuvuosi lukudiplomin yhteistyössä koulujen kanssa. Opettajat jakavat oppilaille listan kirjoista, joista voi valita haluamansa.
– Tällä kannustetaan lapsia lukemaan. Lukudiplomin kirjalista toimii samalla vinkkilistana.
Viime vuosina lasten lukeminen on vähentynyt. Se näkyy myös kirjaston lainaustilastoissa.
– Todella hyvin me tavoitamme kyllä kaikki lapset. Esikouluikäiset hankkivat jo kirjastokortin ja kirjaston käyttöä jatketaan koulussa.
Malli lukemiseen saadaan kuitenkin kotoa, sellaiset lapset joiden kotona luetaan paljon, lukevat usein myös itse paljon.
Käyttöaste hyvä
Ylitornion ja Pellon kirjastojen käyttöaste on hyvä, vaikka lainauksien määrä onkin vähentynyt viime vuosina.
– Mutta myös asukasmäärät ovat laskeneet. Ne, jotka muuttavat pois, ovat ikävä kyllä yleensä juuri niitä lapsiperheitä, jotka käyttävät kirjaston palveluita.
Ihan uusi asiakaskunta ovat aikuisopiskelijat.
– Monet opiskelevät etänä ja etsivät kirjoja kirjastosta. Meillä neuvotaan mistä kirjat löytyvät ja mitä tietokantoja kannattaa käyttää.
Harvinaislaatuista Ylitornion ja Pellon kirjastoissa on lukusaliin pääseminen omalla avaimella. Terttu on kehittänyt kirjastojen toimintaa todella paljon ja hänet on palkittukin hyvästä työstään.
– Tästä lukusali-ideasta saimme ihan oman palkintonsa, joka käytettiin henkilökunnan virkistäytymiseen.
Lukusaliin pääsee kirjastosta saatavalla avaimella aamuseitsemästä iltakymmeneen, Pellon kirjastossa iltayhdeksään saakka.
Uutta kirjastoissa
Monille kirjaston asiakkaille verkkopalvelun käyttö ja erilaisista tietokannoista kirjojen etsiminen voi olla hankalaa. Nyt kirjasto aloittaakin uutena palveluna opastuksen kirjaston palveluiden käyttöön.
– Meille voi varata ajan henkilökohtaista opastusta varten.
Verkkopalveluissa on mahdollista muun muassa varata kirjoja, tehdä kaukolainoja ja uusia omia lainoja.
– Kaikilla ei ole tietokonetta, joten kaikki palvelut saa kyllä edelleen ihan perinteisestikin.
Suuri satsaus kirjastolle on uusi kirjastoauto, joka tulee joulukuussa. Vanhat autot poistuvat käytöstä ja tilalle tulee yksi, Ylitornion ja Pellon yhteinen kirjastoauto.
– Kirjastoautoon olemme kehitelleet tulevaisuudessa teemapäiviä, että autossa olisi mukana esimerkiksi terveydenhoitaja tai TE-keskuksen työntekijä.
Uudessa autossa kokeillaan myös palautusautomaattia, jolla asiakas voi itse palauttaa kirjansa.
– Mutta autossakin säilyvät edelleen myös samat normaalit palvelut kuin tähänkin asti.
Kirjastot noudattavat nykyisin samoja ikärajasuosituksia kuin elokuvateatterit.
– Meillä on käytössä ikärajat filmien lainaamisessa. Tietokone ei edes anna lainata filmiä väärän ikäiselle asiakkaalle.
Vanhemmilta tästä on tullut hyvää palautetta. Muutenkin palaute kirjastosta on yleensä myönteistä.
– Valikoimaa kehutaan. Pellon ja Ylitornion kokoelmat täydentävät toisiaan.
Kirjastoissa on juuri nyt menossa asiakaskysely, jonka voi täyttää joko Lapin kirjastojen verkkosivuilla tai paperisena versiona lähimmässä kirjastossa.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net