Pilkheitä

Tekniikan ihmeitä

5.10.2017 06:00 Kaisu Määttä

Parikymmentä – ei, vaan kolmisenkymmentä vuotta sitten (miten siitä voi olla jo niin kauan aikaa?) olin mukana eräällä lappilaisen kulttuuriväen reissulla, joka suuntautui Murmanskiin. Matka oli nuorelle tytölle ikimuistoinen, sillä se oli ensimmäinen varsinainen ulkomaanmatkani ja vaikka se oli tavallaan työmatka, se tuntui ihan lomalta.

Kävimme tutustumassa kaupungin kouluissa ja teatterissa, kävimme shoppailemassa pienessä berjoskassa ja vähän suuremmassakin ostoskeskuksessa ja ihastelimme talojen värikkäiksi maalattuja julkisivuja. Muistaakseni niille maalauksille oli siellä selkeästi tarve, koska ympäristö oli muuten aika harmaa.

Entä mikä jäi siltä reissulta mieleen kaikkein erikoisimpana asiana? Seikka, joka palaa mieleen aina silloin tällöin, kun menen jossakin hissiin.

Aivan! Majapaikkamme hotelli Arktikan (nimestä en ole enää varma, mutta jotain sinnepäin se oli) hissit, jotka elivät ihan omaa elämäänsä. Ne antoivat odottaa itseään vaikka kuinka pitkään ja kun joku niistä vihdoinkin suostui kutsusta tulemaan, ei se välttämättä lähtenyt siihen suuntaan, mihin yritimme päästä.

Seilasimme hisseillä ylös-alas joskus useita minuutteja, ennen kuin hissi suostui pysähtymään omaan kerrokseemme. Nyt joku lukija jo arvelee, että tottakai, kun hissiin tuli muita asukkaita kyytiin – vaan kun ei tullut. Hissi tuntui kulkevan oman tahtonsa mukaan, miten milloinkin. Emme ikinä päässeet perille niiden sieluntoiminnasta, mutta olimme ihan varmoja, että ne suorastaan piruilivat meille hölmöille suomalaisille.

Ja miksi muistan nuo hissit juuri nyt? Siksi, että meidän rivitalopihallamme tuntuu olevan samankaltaiset pihavalot, joiden syttymisestä ei ole koskaan varmuutta. Joskus ne syttyvät normaalisti hämärän tultua ja sammuvat kymmenen, yhdentoista maissa, mutta paljon useammin iltalenkille koiran kanssa on saanut lähteä taskulampun kera, kun piha on ollut pimeänä.

Korvaukseksi siitä, että valot eivät ole syttyneet illalla, ne ovat sitten rävähtäneet palamaan keskellä yötä ja palaneet aamuun saakka.

Mutta nykyäänhän tuo koneiden ja tekniikan ihmeiden omatoiminen elämä on jo ihan tuttua. Meillä on älylaitteita joka lähtöön ja ne tietävät paremmin kuin me itse, mitä me haluamme.

Pihavalojen tieto on kyllä hieman retuperällä…

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net