Taisto Ylisaukko-oja on monen lajin urheilumies

3.12.2015 06:00 Pasi Romakkaniemi


PELLO – ”Liikunta on muodossa tai toisessa aina kuulunut elämääni. Jos en pääse liikkumaan, tulen kipeäksi.”
Kaikki Taisto Ylisaukko-ojan tuntevat tietävät, että tämä on totisinta totta. Häntä voi liioittelematta kuvata ikiliikkujaksi – ja myös ikiliikuttajaksi, sillä hän tietää miten saa lapset ja nuoret liikkumaan.
Eikä se ole niin lajistakaan kiinni. Taisto potkii tai lyö palloa, juoksee, luistelee, hiihtää... Yleensä kuitenkin joukkuelajeissa.
– Lentopallo on ehkä se mieluisin laji, mutta harmittavasti en oikein ehdi itse pelaamaan talvisin, kun jäähallilla on niin paljon touhuttavaa, Taisto toteaa. 
Niin, jäähallilla. Pellon jäähalli on paikka, missä Taisto viettää hurjan määrän tunteja. Niitä kertyy talven mittaan satoja, vaikka mies itse väheksyykin asiaa. Jäähallilla Taisto on varsinainen Pellon Kiekon yleismies jantunen, joka tekee kaikkea mahdollista ja ehtii kaikkeen. 

PeKin puheenjohtajaksi
Alku seuratyössä oli se tavallinen: oma poika, Teemu, alkoi pelata kiekkoa ja isä lähti kaukalon reunalle seuraamaan touhua. Pian edessä olivat joukkueen johtajan tehtävät, sitten valmentajan. Viimeiset puolikymmentä vuotta hän on toiminut kaiken muun ohella seuran puheenjohtajana. Herraksi ei siinä hommassa kuitenkaan pääse itseään tuntemaan, sillä Taisto ajaa jääkonetta, terottaa luistimet, hoitaa kellomiehen tai kirjurin tehtäviä otteluissa ja lähestulkoon kaikkea mahdollista. Mutta ei ihan:
– Kahvion pyörittämisen osaavat naiset paremmin. Siihen hommaan en ala!
– Tiukkaakin on ollut, mutta nyt kun Kimmo Mäki on tullut avukseni valmennuspuolelle, on työmäärä selvästi vähentynyt ja tilanne parantunut huomattavasti.

Taisto ja Kimmo valmentavat PeKin D-junioreita. Joukkue on sikäli erikoinen, että joukkueen pelaajat koostuvat molemmin puolin Väylää asuvista pojista.
– Väen väheneminen on pakottanut meidät jo aiemmin yhteistyöhön Pajalan kanssa. Yleensä tämä yhteistyö ei kuitenkaan ole jatkunut puolta vuotta pitempään, mutta nyt meillä on sama porukka kasassa jo kolmatta vuotta.
– Joukkue pelaa niin Suomen kuin Ruotsinkin sarjaa, mikä on varsin ainutlaatuista.

Jääkiekko yhdistää
Taisto kehuu kahden maan pojista muotoutuneen tiiviin porukan, jonka yhteinen kieli on jääkiekko. 
– Ruotsin pojat ymmärtävät enemmän suomea kuin puhuvat, mutta poikien vanhemmat osaavat useimmiten suomea. Onhan tämä yhdenlaista kielikouluakin samalla ja sitä rajanylikäymistä mitä täällä on aina muodossa tai toisessa harrastettu.
D-junnuilla on vuoroviikoin yhdet yhteiset harjoitukset Pellossa ja Pajalassa. Sen lisäksi molemmat porukat harjoittelevat pari kertaa viikossa omissa halleissaan.
Harjoituksissa menee aina kahdesta kolmeen tuntia kerrallaan. Kun päälle laitetaan pelireissut ja kaikki muu jääkiekkoon liittyvä touhuaminen, kertyy jääkiekon ympärille talven mittaan hirmuinen määrä tunteja.
– Usein apuna on myös naapurissa asuva Jarmo-serkku, joka väittää minun pakottaneen hänet hommaan mukaan, Taisto nauraa.

Urheilubuumin aikaa
Taiston itsensä houkutti liikunnan pariin sisarusparven vanhin, Reijo.  Reijo oli keskimatkojen juoksija, joka ylsi 1970-luvulla kansallisen kärjen tasolle.
Toiseksi innostajaksi Taisto uskoo kotipaikan sijainnin heti rajavartioston kupeessa.
– Siellä asuva porukka oli liikunnallista ja Husson Immon sekä Harjun Pertin kanssa meillä oli aina urheiluhenkistä pallottelua. Pelasimme jopa tennistä rajan asvaltoidulla pihalla.
– Siihen aikaan, 1970-luvun alussa, voi puhua ihan urheilubuumista. Pellon Toveritkin perustettiin silloin ja innostus oli valtava. Alun toisella kymmenellä olevalle lapselle olikin sitten hämmentävää se politiikka, mikä liittyi urheiluseurojen toimintaan.
Onneksi politiikka ei ollut kaikille urheiluihmisille niin tärkeää. Taisto kertoo mieluisana muistona, kuinka Pellon koulun rehtori Juhani Korteniemi onnitteli häntä kädestä pitäen hienosta laukauksesta, vaikka Taisto tekikin maalin Juhanin valmentaman Ponnen maaliin.
– Olin pitkään hyvin pienikokoinen, vielä yhdeksännellä luokallakin vain 150-senttinen, mutta siitä huolimatta tykkäsin hurjasti kaikista pallopeleistä.

Pallopoikien riveissä
Sama into pallopeleihin jatkui ammattikoulussa ja myöhemminkin vierailla paikkakunnilla opiskellessa. Samalla sai myös uusia ystäviä.
Eikä urheiluinto laantunut opiskelujen jälkeenkään. Taisto palasi Pelloon 1980-luvun loppupuolella ja oli perustamassa Pallopoikia. Yhdistystä ei koskaan rekisteröity. Siihen kuului samanhenkisiä nuoria miehiä ympäri kuntaa, enimmäkseen kuitenkin kirkonkylältä ja sen lähistöltä.
– Pallopoikien riveissä osallistuimme muun muassa Rovaniemen Kultavaskooliturnaukseen, joka silloin oli uutta. Ensimmäiset puulaakilentopallo-ottelutkin pelasimme samoihin aikoihin. Palloa lyötiin aina täysillä, oli millainen paikka tahansa. Jujuttaminen oli häpeä.
– Kesällä potkittiin palloa ja pelasimme tiukkoja jalkapallomatseja Sirkkakoskea vastaan. 
Vähitellen Pallopoikien toiminta kuihtui ja seuran toiminta lakkasi.

Liikunta elämäntavaksi
Jonkinlaisen liikuntakipinän Taisto on tartuttanut kaikkiin lapsiin sekä Tuula-vaimoon, mutta erityisesti Teemuun ja Tuukkaan. Heille on pitänyt ennemminkin muistutella levon merkityksestä kuin yllyttää liikkumaan.
– Varsinainen kilpaurheilu-ura ei oman lapsen osalta ole koskaan ollut haaveena, mutta liikunta elämäntapana on tietysti tavoiteltava asia.
– Jääkiekkoharrastus on kyllä mennyt sikäli ihmeelliseksi, että jotkut vanhemmat saattavat haaveilla NHL-ammattilaista jo nuorista junnuista.
– Rovaniemelläkin on vanhempia, jotka illalla soittelevat valmentajalle saadakseen omalle pojalle enemmän peliaikaa. Onneksi meillä Pellossa tilanne on ennemminkin niin päin, että kaikki pojat yritetään pitää kiekkotouhussa mukana mahdollisimman pitkään, eikä kenestäkään aleta tehdä suurta ammattilaistähteä jo nuorena. 

Vesiosuuskunnan toimitusjohtaja
Talkoilu nuorten urheilun parissa ei onnistuisi tai olisi ainakin paljon hankalampaa, jos Taiston oma työ olisi tiukasti aikaan ja paikkaan sidottua. Pellon Vesihuolto-osuuskunnan toimitusjohtajalla on yllin kyllin töitä, mutta onneksi osan hommista voi tehdä vaikka iltamyöhällä tai viikonloppuna.
– Miniä kauhisteli minua viime keväänä, kun puolen yön lopulla istuin tietokoneen äärellä työhommissa.
– Välillä on tiukempaa ja jotkut hommat viipyvätkin mistä olen saanut hallitukselta nuhteita. Mutta kyllä oma liikuntaharrastus on yksi asia, joka saa jaksamaan töissäkin.
Toimitusjohtaja vastaa siitä, että puhdas vesi tulee taloihin ja jätevesi lähtee sieltä pois. Pieni osuuskunta toimii vähäisin voimin. Taiston lisäksi töissä on yksi laitosmies, mutta tarvittaessa otetaan ulkopuolelta muita alansa ammattimiehiä.
– Vesiasioissa vahinko ei tule kello kaulassa. Hälytys töihin saattaa tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Vaikkapa kesken MM-jääkiekko-ottelun, kuten esimerkiksi kävi Granlundin ilmaveivin kunniaksi: Nivanpäästä tuli ilmoitus veden tulvimisesta pihalle ja silloin lähdettiin!

Paljon muutoksia
Pellon vesihuolto-osuuskunnalla on edessään paljon muutoksia, mikä tietää toimitusjohtajalle lisähommia normaalitöiden lisäksi. Putkisto on vanhaa, vanhimmat 1960-luvun alussa rakennettua, ja ne vaativat uusimista. Vielä käytössä olevat sakokaivot on poistettava ja jätevedenpuhdistamon uusiminenkin on edessä.
Puhdistamolle tulee hintaa parin miljoonan euron verran, eikä siihen saa valtiolta avustusta. Investoinnit tulevat näkymään vesi- ja jätevesilaskuissa. Tilannetta ei yhtään helpota se, että väen vanhetessa vedenkäyttö pienenee ja sitä myötä myös osuuskunnan tulot tippuvat.

Sopuisat sisarukset
Monet tuntevat Taiston Myllyn Taiston nimellä, mikä tulee kotipaikassa sijainneesta myllystä. Seitsenpäisestä sisarusparvesta Taisto on ainoa, joka on jäänyt Lempeään.
– Kotipaikan olemme pitäneet yhteisomistuksessa ja yhteisvoimin pidämme sitä myös kunnossa. Samalla se on meitä lapsia yhdistävä tekijä. Parhaillaan meillä on työn alla ladon korjaaminen.
– Koko sisarusparvemme on hyvin sopuisa, kuten myös serkut ja koko tämä kyläyhteisö. Täällä lapsiakin hoidetaan sellaisella ”koko kylä kasvattaa” -tyylillä, mikä minusta on hieno asia.
Taisto tunnetaan monien juhlien yhteydessä hauskojen ohjelmanumeroiden esittäjänä. Tuula paljastaakin, että sukujuhlissa Taistolta aina odotetaan runoa, näytelmää tai vaikkapa digitaalimuodossa olevaa korttia tai kuvaesitystä.
Taisto myöntää nauttivansa itsekin niiden tekemisestä. Kun vain jostakin löytyisi kaikkien työ- ja urheiluhommien lomassa riittävästi aikaa.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net