Pilkheitä

Sosiaalista utelua

19.6.2014 06:00 Kari Kaulanen

Sosiaalinen media feisbuukkeineen, tvittereineen, instagrameineen ja monine muineen on tullut jäädäkseen. Tämä on uskottava viimeistään silloin, kun tuleva pääministeri ottaa itsestään ja yleisöstään selfien. Luultavasti niin tapahtuu myös EU-kokouksissa.
   Eikä siinä mitään, ehkä on parempi seurata aikaansa kuin jäädä menneisyyden vangiksi. (Paraskin sanoja, kommentoisi tähän vaimoni.)
Sen verran olen mukana nykyajassa, että minulla on Facebook-profiili. Muut sosiaalisen median houkutukset olen onnistunut välttämään.
Minun on tunnustettava, että olen erittäin laiska kommentoimaan mitään naamakirjassa. Varon myös avautumasta liikaa omista asioistani.
Yksi Facebookin erikoisuuksista ovat erilaiset haasteet. Olen itse saanut viime aikoina kolme haastetta.
Ensimmäisessä kysyttiin kymmentä minulle tärkeintä – tai jotain sinnepäin – biisiä eli musiikkikappaletta.
Miten sellaiseen voi vastata? Sata olisin ehkä voinut listata. Jos olisin kertonut pyydetyt kymmenen, olisin luultavasti jo minuutin päästä muistanut jonkun, joka olisi kuulunut listaan ehdottomasti.
Kun monien kaverieni listat vielä koostuivat minulle täysin oudoista kappaleista, minun oli helppo ohittaa koko juttu.
Toisessa haasteessa pyydettiin ottamaan kuva omasta arjesta viitenä päivänä. Jotenkin oma arki tuntuu niin tylsältä ja värittömältä, että siinä ei kerta kaikkiaan ole mitään kuvaamista. Facebook-maailmassa kieltäytymiselle olisi kyllä sopinut sellainenkin perustelu, että arkeni on liian vauhdikasta ja loistokasta; siitä kertovien kuvien esittely aiheuttaisi vain kateutta.
Kolmas haaste oli kaikkein vaikein. Siinä olisi pitänyt viitenä päivänä kertoa kolme positiivista asiaa elämästään. Ei sillä, että sellaisia ei löytyisi. Minusta vain tuntuu siltä, että juuri niissä joutuisi paljastamaan itsestään enemmän kuin haluaisi.
Pelkkä vastaaminenkaan ei olisi riittänyt. Lisäksi olisi pitänyt haastaa kolmesta viiteen omaa kaveria kertomaan omat kappaleensa ja positiiviset asiansa ja kuvaamaan arkeaan. Viimeistään siinä vaiheessa minulle olisi tullut seinä vastaan, koska en olisi halunnut vaivata ketään kavereistani.
Lopuksi pitää tunnustaa, että on vielä yksi asia, joka sai minut kieltäytymään: haasteisiin vastaaminen olisi vaatinut liikaa vaivannäköä. Siis laiskuus.

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net