Näin son

Sepeliä ja sisustuskiveä

27.3.2014 06:00 Minna Siilasvuo

Olen hiljattain valaistunut näkemään, että kivellä on yllättävän paljon käyttöä. Etelä-Euroopassa kivestä tehdään melkein kaikki: seinät, lattiat, kadut, jopa puiston penkit. Suomessa ollaan tulossa kovaa vauhtia perässä.
Keittiöihin laitetaan kestäviä kivitasoja, mutta ovat kivet löytäneet tiensä jo lattioihinkin, puhumattakaan puutarhoissa kukoistavista kivi-istutuksista. Puutarhassa myllääminen on tietysti mukavaa, mutta kivissä on se hyvä puoli, että kun ne on istutettu, ne kukoistavat varsin vähällä huolenpidolla.
Japanilaistyylinen kivipuutarha voisi menestyä minunkin hoivissani, ja tarvetta olisi totisesti sen lupaamille mielen rauhoittumiselle ja ajatusten tyyneydelle.
Yhdessä lukuisista lapsuuskodeistani oli olohuoneen nurkassa paikalleen rakennettu valtaisa, liuskekivinen suihkulähde. Sellaista en ole vielä nähnyt muualla, mutta kiillotettua kiveä näkee nykyään paljonkin uusien talojen sisustuksessa.
Vaikka rakennus- ja sisustuskiveen kiinnittää aina huomiota, tulee harvoin ajatelleeksi, mistä se on peräisin. Sitä tuodaan tänne maailman ääristä ja viedään maailman ääriin. Ainakin melkein.
Pitkät kuljetusmatkat kertovat siitä, että kivi on arvokasta. Jokaiselle on selvää, että sormukseen upotetulle timantille kertyy hintaa, mutta harva tietää, millaiset rahamäärät pyörivät ihan tavallisen näköisen kivenmurikan ympärillä.
Luonnonkivialan liikevaihto oli vuonna 2011 huikeat 230 miljoonaa euroa, mutta vielä suuremmista summista puhutaan, kun kivi liikkuu suurina määrinä ja pieninä palasina. Kiviainesta kuljetellaan nimittäin paikasta toiseen vuosittain yli 500 miljoonan euron edestä.
Jokaista suomalaista kohden käytetään vuodessa 20 tonnia – siis rekkakuormallinen – kiviainesta. Se on paljon jopa alan ammattilaisten mielestä. Oma rekkakuormalliseni ei yleensä päädy nähtävilleni, mutta todennäköisesti hyödyn siitä tietämättäni. Se lepää vaikkapa murskeena maantien tai raidesepelinä kiskojen alla.
Vastikään päättynyt Länsi-Lapin luonnonkivi- ja kiviaineshanke avaa silmiämme näkemään kiven tarjoamat mahdollisuudet. Kaikki ei tiettävästi ole kultaa mikä kiiltää, mutta saattaa silti olla melkeinpä kullan arvoista.
Kuka tietää, vaikka Ylitornion Vajovaarassa louhittaisiin tulevaisuudessa kiillegneissiä rakennusmateriaaliksi. Pallo on nyt yrittäjillä. Aiheesta lisää ensi viikon Meän Tornionlaaksossa.

Jaa uutinen:  

 
Näin son viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net