Pilkheitä

Ruokavieraita pihapuussa

3.12.2015 06:00 Kaisu Määttä

Tänä syksynä päätin heti ilmojen viilentyessä, että nyt alan ruokkia pieniä ystäviä. Katsoin jo valmiiksi pihlajan, minne voisi ripustaa talipalloja ja jyväsyöttimen ja mietin, että lintulautakin pitää hankkia ja pystyttää keittiön ikkunan alle.
Nyt pihlajassa on tarjolla siemensekoitusta tai kuorittuja auringonkukansiemeniä sekä talipalloja ja lintulaudalla pähkinöitä. Ja ruokavieraita riittää. Iloinen sirkutus kuuluu heti, kun astun ovesta ulos tarkoituksenani viedä lisää ruokaa ystäville.
Olin vähällä opettaa ystäväni liian rantuiksi, kun laitoin heti tarjolle myös pähkinöitä. Tuntui hetken aikaa siltä, että vain pähkinät kelpasivat. Jos pähkinälauta tyhjeni, olivat ystäväni heti koputtelemassa ikkunanpieliä – ”herätys, ruokaa!” – eikä auttanut kertoa heille, että jyväsekoitusta ja talipallojakin näkyy vielä olevan.
Nyt kun on tullut vähän lunta ja lisää pakkastakin, kelpaa muukin ruokasortti kuin pähkinät. Onneksi näin, sillä pelkillä pähkinöillä ruokkiminen tulisi ehkä liian tyyriiksi.
Kaikkia ruokavieraitani en ihan tunnista. Talitintit tykkäävät erityisesti pähkinöistä, sen olen huomannut. Mutta jyväsyöttimessä vierailevat lienevät enimmäkseen peipposia tai jotain muita tiaisia, vaikka näkyy siellä talitiaisiakin käyvän. Ja sitten se iso mustavalkoinen, joka tuo koko ison perheensä aina mukanaan ja ajaa saman tien kaikki pienemmät pois.
Kyllä minä suon harakallekin ruokaa, käyköön vaan, mutta mieluummin vasta sitten, kun pienemmät ovat saaneet osansa. Siksi meillä on aina ruokapöydät täytettyäni pieni taistelu: seurailen ikkunasta, milloin herra harakka ilmestyy ja nähtyäni heiluttelen verhoja tai kopautan ikkunaan. Pienet ystävät laskeutuvat heti syömään, kun harakka poistuu.
Oravaa en ole ruokatarjoilussani vielä kertaakaan nähnyt, mutta oletan senkin siellä käyneen, sillä tiedän tässä lähistöllä asustavan useammankin oravan. Tänä aamuna näytti myös siltä, että lumessa lintulaudalle johtavat jäljet olivat pienen jyrsijän, eivät linnun – ikävä kyllä pähkinöitä ei laudalla tainnut enää eilen illallakaan olla, mutta nyt jälleen on. Oraviakin seurailisin mielelläni talven aikana.
Pienistä ystävistä, ruokavieraista, on paljon iloa, mutta totta kai myös huolta. Ruokintaa ei saa lopettaa kesken talven, koska ruokintaan tottuneet pikkulinnut eivät osaa hakeutua muualle ja paleltuvat nälissään. Onneksi on olemassa isoja ”talimakkaroita” jotka voi ripustaa puuhun, jos joskus joutuu olemaan useamman päivän poissa.

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net