Rohkihallin vaikutuksista ja tukemisesta

24.5.2012 17:30

Rohkihalli on 8–15 joka arkipäivä kaikkien neljän koulun käytössä liikuntatilana sekä rajattomana luennointitilana.                      

Ensi helmikuun 9. tulee  jokavuotiseen Rohkihallin seminaariin allergiatietokeskuksen johtaja professori Matti Hannuksela luennoimaan. Samoin Koiramme-lehden päätoimittaja Tapio Eerola, Suomen Ajokoirayhdistyksen pj. Jari Fors sekä pari muuta oman alansa huippua. Matin mukaan olemme toteuttaneet hänen elämänikäisen haaveensa hallista nuorisolle ja koirille. Tapio puolestaan pitää esikuvallisena yhdistystä, joka uskaltaa investoida ja kerätä rahaa rakennukseen, joka monipuolistaa koiraharrastusta.

Kun kunta korvaa hallin käytöstä käytettyjen tuntien perusteella, menettely rajoittaa ALITAJUISESTI hallin käyttöä. Jos sen sijaan koululaisten (ja kaikkien kuntalaisten sopimuksen mukainen käyttö esim. kaksi iltaa viikossa ja lauantaina iltapäivällä) liikuntatuntien käyttö olisi vapaata JO ETUKÄTEEN MAKSETTUNA, käyttö olisi vielä toteutunutta paljon laajempaa. 

Rohkihalli on kennelkerhon hallinnoima, silti se on yleisessä käytössä ”Pellon Messukeskuksen” osana.

Hallissa on suuria julkisia tapahtumia, kuten iltamia, konsertteja (Tarja Ylitalo, kuorojen yhteisvastuukonsertti, RajRaj-bändin konsertti, Jaakko Löytty, Jakaranda, Nolla, Suvi Teräsniska ym.). Voi sanoa, että ilman hallin valmistumista yleisötilaksi 31.8.2012 on mahdoton pitää 800 hengen lähetysjuhlaa elo-syyskuun vaihteessa. Myös Maaseutunäyttelyssä on hallilla merkittävä osuus, sekä koiranäytösten että iltatapahtumien muodossa.

Kerho on kerännyt (lahjoituksin, avustuksin, lainana) 350000 euroa ja rakentanut avaimet käteen -periaatteella miljoonahallin (vantaalaiset rakentajat arvioivat kustannuksen 2-3 miljoonaksi). ELY-keskukselta saimme 67000, kunnalta olemme saaneet kylmähallin rakennusluvan, 5000 euroa alkuvaiheen rakentamisavustusta ja noin 42000 euron osallistuminen viime vuonna sekä osallistumista rakennusajan sähköön. Kakkos- (eristäminen) ja kolmosvaiheeseen (kanttiini- ja sosiaalisiipi) ei ole saatu ELY:n tukea ja nelosvaihe (paloviranomaisten vaateet) on myös ilman avustusta, joskin kunta on antanut tähän noin 40 000 euroa maksavaan vaiheeseen 20 000 euron lainan. Muuta korotonta lainaa kerholla on 37 000.

Viime ja tämän vuoden vertailua Koko vuoden 2011 lämmitys- ja valaistuskulut olivat 1699,68 euroa, mikä osoittaa hallin lämpöeristyksen olevan hyvä. Heinä -elokuussa ja marras–helmikuussa oli lisäksi lähes jokapäiväiset 2–10 hengen talkoot, jotka nekin kuluttivat sähköä. Jos olisimme tienneet ilmalämpöpumppujen käytön edullisuuden, ei muuta lämmitystä olisi kaivattu.     

Nyt hallille asetettu kaukolämmön perusmaksu arvonlisäveroineen on 4036,38 vuositasolla (siis vaikka lämpöä ei ollenkaan käytettäisi). Kolarissa ei ole lämmön perusmaksua yhdelläkään kaukolämmön käyttäjällä. Kaukolämpöön siirtyminen ei voi tuottaa käyttömaksuna monen sadan euron lisäkustannusta kuukaudessa, koska neljä ilmalämpöpumppua on koko ajan ollut päällä kuten edellisenä talvenakin. Neljä aluelämpöön liittyvää puhallinpatteria ovat käytännössä korvanneet edellisenä vuonna käytetyt 2–4 lisäpuhallinta, joiden kustannus on mukana mainitussa 1699,68 eurossa.

Rohkihalli on saanut merkittävää kansallista huomiota pian 15000 talkootunnin ja yhteenkuuluvuutta lisäävän vaikutuksensa takia. Hallin talkoosuoritusta on ihailtu kymmenkunnassa valta- ja maakunnallisessa lehdessä ja sen tuoma imagoetu on huomattava. Talkoolaisinto on ollut kova ja talkoolaiset ovat ymmärtäneet, että he ovat tehneet jotain merkittävää koko yhteisölle. Kaikkien kiinteistön hoidosta tulevien kustannusten sälyttäminen harrastekerhon harteille halvaannuttaa koko toiminnan ja vie innon talkoilun loppusuoralla. Tällöin on vaarassa, että palontorjunnan vaatimat muutostyöt jäävät tekemättä ja talkootyön lippulaivaksi koko maassa nimetty hallihanke karahtaa karille.

Pellon kunnan taloudellinen tilanne on poikkeuksellisen hyvä. Ehkäpä tästä syystä ponnistuksemme yhteiseksi hyväksi ei ole herättänyt ansaitsemaansa huomiota. On muistettava, että esimerkiksi viiden prosentin korolla lainarahalla tehdyn kahden miljoonan hallin korot olisivat vuositasolla 100 000 euroa. 

Kunnan yhdistyksille antamien tukien on oltava vertailukelpoisia. Voidaan todeta, että kunta on tukenut myös PeKiä ja Pellon Pontta rakentamisen osalta, tosin muutamaa mittaluokkaa suuremmin tuin. Lämmityskin taitaa tulla kunnalta. Hyvä niin, koska kaikkia toimia tarvitaan savujen ylläpitämiseksi. Talkoolaiset ovat lahjoittaneet työnsä KOKO yhteisölle. On huomattava, että meidän kummallakaan tämän hetken työnjohtajalla ja usealla muulla talkoolaisella ei ole koiraa. Samoin hankkeeseen ”sijoittaneet” yrittäjät ovat nähneet monipäiväisiä tapahtumia järjestävän tilan merkittävänä muidenkin kuin majoitusyrittäjien kannalta. Taitavat 1000 hengen konserttitilat olla aika harvassa.

Kennelkerhon tärkein tehtävä on järjestää koulutusta ja (koira)tapahtumia. Kerhon tärkein tehtävä ei ole keksiä, mistä seuraavan vuoden tulot lämmityskuluja varten (voimmehan tehdä tietenkin jokavuotisen hallinlämpö-lehden). Onhan meillä rasitteena myös rakennusvaiheessa ollut arvonlisävero, jota olemme maksaneet enemmän kuin ELY: stä on saatu investointiavustusta, emmekä voi kunnan tavoin vähentää kyseistä rahaa ”tuloistamme”. Samoin vesi-, sähkö-, jäte- ym. maksut on kerättävä toiminnasta.

Yhdistysten tasavertainen kohtelu edellyttää sitä, että jatkossa esimerkiksi koiranäyttelyistä (joita olemme hallin ansiosta saaneet kiitettävästi) huomattavalla talkootyöllä keräämämme varat käytetään kerhon ydinosaamisalueilla yhteiseksi hyväksi ja myös kenneltoiminnan kaikinpuoliseksi kehittämiseksi. Minkään muunkaan kerhotoiminnan päätehtävänä ei liene kerätä rahaa raamien lämpimänä pitämiseksi. Nimenomaan nuorten liikunta ja erilaiset ihmisille tarkoitetut juhlatilaisuudet ovat lisälämpöä tarvitsevia.

Ensimmäistä kertaa (?) historiassa kennelkerho tarjoaa koko yhteisölle Rohkihallin kaltaisen investointi- ja rakentamisavustuksen talkoiden muodossa. Ei siis ole rohkitalkoiden kaltaisia ennakkotapauksia, joihin vedota anomuksen eväämiseksi. Tekninen lautakunta siirsi asian 3.5.2012 kunnanhallituksen päätettäväksi. Yleensä yhdistykset saavat avustukset ja tekevät harrastusmahdollisuudet omalle jäsenistölleen. Hanketta ei siis voi verrata kunnan avustuksen suhteen mihinkään muuhun hankkeeseen Pellossa. Toisaalta mistään muualta emme voi saada avustusta, koska hanke on joka tapauksessa toteutettava paloviranomaisten vaatimusten mukaan, jotta voimme pitää yleisötilaisuuksia.

Kunnanhallituksella ja -valtuustolla lienee ymmärrystä hallin merkityksestä paikkakunnan maineen ja yhteishengen osalta. Niillä on mahdollisuus tukea pioneerihankettamme osallistumalla vuosittaisiin menoihin hallin lämmittämisen osalta erityisesti peruslämmön, mutta toivoaksemme myös käyttömaksun ja liittymismaksun osalta. Todelliset kulut lämmityksen osalta on samalla selvitettävä.

Pekka Salminen


Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät paikallisuutiset
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net