Reijo Pilppu siirtyy koulutyöstä kukkien keskelle

30.5.2013 06:01 Minna Siilavuuo

Reijo Pilppu valmistautuu alkavan kesän aherrukseen puutarhassaan.

YLITORNIO – Ylitornion lukiossa pitkää englantia opettava Reijo Pilppu ei ollut vielä ehtinyt 25-vuotiaaksi kun hän aloitti työsarkansa ylitorniolaisten lukiolaisten parissa. Kun hänen läksiäiskahvejaan juodaan tänään lukiolla, takana on 39 vuotta opetustyötä.
– Se on pitkä aika, mutta silti minusta tuntuu usein, että vastahan minä aloitin...
Lähes 40 vuodessa ehtii tapahtua paljon. Monella alalla kehitys on ollut suorastaan päätähuimaavaa, mutta myös opetuksen saralla on tapahtunut suuria muutoksia.
– Aluksi kieltenopetus oli melkein pelkästään kääntämistä. Käännettiin englannista suomeksi ja suomesta englanniksi. Kuullun ymmärtämisestä ei puhuttu urani alkuvaiheessa vielä mitään, Reijo Pilppu muistelee.

Piirtoheittimistä tabletteihin
Kuullun ja luetun ymmärtämistä on opiskeltu jo muutaman vuosikymmenen ajan ja niitä pidetään kieltenopetuksessa itsestäänselvyytenä. Tullessaan ne olivat kuitenkin suuri muutos opetuksessa, eivätkä ne suinkaan jääneet ainoiksi lajissaan.
– Ylioppilaskoe on muuttunut täysin näiden vuosien aikana. Kun koe muuttui nykyiseen malliin, kokeet olivat aika helppoja nykyiseen verrattuna, Reijo Pilppu toteaa ja jatkaa:
– Jos oppilaat harrastavat kieltä, katsovat englanninkielisiä ohjelmia televisiosta ja puuhastelevat lisäksi jotakin tietokoneella, en tiedä, mihin kokeet vielä menevät. Englantia osataan nykyään hyvin.
Muutoksia on tapahtunut myös opetusvälineissä.
– Olin ollut jo monta vuotta töissä kun piirtoheittimet tulivat. Nyt on alkamassa taas uusi vaihe historiassa, kun oppilaat ovat saaneet käyttöönsä tablettitietokoneet. Siitä opiskelusta minä sain jäädä lähestyvän eläkkeelle jäämisen perusteella sivuun. Ei varmaan mene monta vuotta, kun ylioppilaskirjoitukset tehdään kokonaan niillä.

Oppilastyypit säilyvät
Reijo Pilppu on huomannut kuluneiden vuosien aikana, että vaikka ylioppilaskokeet, oppikirjat ja tapa opiskella ovat muuttuneet ja oppilaat vaihtuneet, ovat oppilastyypit ja luokkatilanteet säilyneet samanlaisina kuin 39 vuotta sitten.
– Alussa luokat ja oppilasmäärät olivat huomattavasti suurempia. Nykyään opetusryhmät ovat niin pieniä, että tavallinen puheääni riittää luokassa vallan hyvin.
Kun opiskelijat tulevat lukioon vapaaehtoisesti ja ovat tietyn ikäisiä, on opetustyökin erilaista kuin muissa opinahjoissa. Ylitornion lukiossa opettaminen on aina ollut Reijo Pilpulle mieluisaa.
– Suurissa yksiköissä on tietysti aivan erilaista. En tiedä, miten pärjäisin Etelä-Suomen suurissa luokissa – vai pärjäisinkö laisinkaan. Se on kokonaan minun kokemuspiirini ulkopuolella.

Puutarhuri rivitalossa
Reijo Pilppu on harjoitellut jo muutaman vuoden ajan työstä irtaantumista osa-aikaeläkkeellä, mutta nyt on edessä lopullinen loikka luokkahuoneesta uusille urille.
– Kun minulla oli vielä täysi tuntimäärä, illat tahtoivat mennä melko tiiviisti kouluasioiden parissa. Osa-aikaeläkkeellä ollessani olen siirtänyt painopistettä vähitellen puutarhan suuntaan.
Niin, se puutarha... Reijo Pilppu asuu tavallisessa rivitaloasunnossa, mutta tavallisuus jää neljän seinän sisälle. Piha poikkeaa keskimääräisestä rivitalopihasta mitä melkoisesti sekä kokonsa että lajikerunsautensa puolesta.
– Pihassa kasvaa noin 160 eri lajiketta; perennalajikkeita on 145 ja erilaisia pensaslajikkeita 17. Ratkaiseva kiitos kuuluu Ylitornion kunnalle, jolta taloyhtiö on saanut ostaa lisää maata, Reijo Pilppu toteaa vaatimattomasti.
Jonkinmoinen kiitos taitaa kuulua myös Reijo Pilpulle, jonka puutarhainnostusta ei pidättele mikään. Tauti taitaa olla vieläpä tarttuvaa laatua, sillä jokaisen naapurin ikkunan edessä on hoidettu kukkapenkki.

Voittoisa kotipiha
Puutarhurin talvi menee kesää suunnitellessa ja kesä – no, sen nyt arvaa. Kun jotakin saa tehdyksi, huomaa kohta jotakin uutta, mikä pitäisi vielä tehdä. Homma ei lopu koskaan.
Vuonna 2009 Reijo Pilppu voitti valtakunnallisen pihakilpailun, mikä on lappilaiselle harrastajalle komea saavutus. Kymmenen vuotta aiemmin hän voitti Lapin läänin pihakilpailun.
– Luen tietysti ahkerasti puutarha-alan lehtiä ja kun näin pihakilpailun, lähetin sinne huvikseni muutamia kuvia. Halusin tietää, miten alan ammattilaiset näkevät pihani. Hehän innostuivat ja tulivat Helsingistä saakka tänne katsomaan.
Ammattilaiset arvioivat pihan Suomen kauneimmaksi, mutta sen jälkeen Reijo Pilppu on tehnyt pihaan parannuksia.
– Nyt minusta tuntuu, että piha on valmis, mutta naapurit eivät ota sitä oikein tosissaan...

Koko kesän kukassa
Kun ollaan näinkin pohjoisessa, ei puutarhassa kannata vättämättä kokeilla ihan kaikkea. Tornionjokilaakso on kuitenkin lämmintä seutua ja perennojen juuret ovat talvella suojassa lumen alla.
– Viime syksynä syysleimu ja kultapallo eivät ehtineet kukkia täysin, mutta edellisenä vuonna kukinta onnistui hyvin. Se hinta on maksettava, jos haluaa pihan kukkivan koko kesän ajan.
Kun Reijo Pilppu aloitteli puutarhan rakentamista, hänellä oli mielessään monenlaisia vaihtoehtoja. Jos kaikki kasvit kukkisivat yhtä aikaa, piha näyttäisi loistokkaalta, mutta koko komeus olisi ohi parissa viikossa. Tuhokin saattaisi olla täydellinen, mikäli kukinnan aikaan sattuisi halla, helle tai ukonilma raesateineen.
– Päädyin pihaan, jossa jotakin on kukassa keväästä syksyyn. Siinä on hyvää se, että pihassa on koko ajan jotakin pientä puuhaa, huonoa taas sitovuus. Toisaalta, jos on kerran kiinni, kannattaa olla sitä kunnolla. Eipä tarvitse viettää koko kesää yhtä tai kahta kasvia hoitaen.

Tekevälle sattuu
Puutarhurin ei tarvitse koskaan miettiä, mihin ylimääräisen aikansa käyttäisi. Pihamaalla riittää kääntämistä, kylvämistä, istuttamista ja kitkemistä koko kesän ajaksi.
– Hyötykasviviljelmäni jäävät pariin huonosti menestyvään marjapensaaseen. Olen tullut siihen tulokseen, että on parempi keskittyä sellaiseen, josta on iloa kaikille, Reijo Pilppu tuumaa.
Joskus kukatkin pääsevät yllättämään naamioitumalla rikkaruohoiksi. Pienen pienistä taimista ei asiantuntijakaan ota aina selvää.
– Perkasin äsken yhden penkin, johon ei jäänyt kitkemisen jälkeen mitään. Jäin miettimään, perkasinko sittenkin kukat pois – ja istutin kaikki takaisin. Eivät ne olleet poissa maasta viittäkään minuuttia, joten eivät ne varmaan suuttuneet minulle. Juhannukseen mennessä selviää, olenko istuttanut rikkaruohoja.

Puutarhasta pysyvyyttä
Koulutyö on opettajan näkökulmasta nopeatempoista, varsinkin verrattuna puutarhanhoitoon.
– Oppilaat oppivat jotakin, suorittavat ylioppilaskokeen ja lähtevät. Kolme vuotta on niin lyhyt aika, että heidät oppii tuntemaan ulkonäöltä, mutta ei muuten. Opiskeluaika on opettajalle aika näkymätön tulos: joskus kuulee sattumalta, että on onnistunut kylvämään johonkin opiskelun kipinän. Puutarhasta jää jotain pysyvää.
Moni suunnittelee palaavansa eläkkeelle jäätyään takaisin kotiseudulleen, mutta Reijo Pilpulla ei ole sellaisia aikeita.
– Olen kotoisin Länsi-Suomesta, Kalannista, joka kuuluu nykyään Uuteenkaupunkiin. Suurimman osan elämästäni olen kuitenkin viettänyt Ylitorniolla.
Ei siis ole ihme, että Reijo Pilppu pitää itseään ylitorniolaisena. Ylitorniolaisena hän aikoo näillä näkymin myös pysyä, sillä mihinpä ihminen kotoaan lähtisi. Jäämisen puolesta puhuu myös se toinen elämäntyö, joka versoo ja kukoistaa rivitalon pihamaalla.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
pallonkorjuubn
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net