Pilkheitä

Potilaskertomus

25.10.2012 06:00 Taina Laitinen

Ensimmäisten lumien mukana iskivät myös ensimmäiset pöpöt. Kolme yskivää ja niiskuttavaa samassa taloudessa ei paljon naurata. Pelkän yskän ja nuhan kanssa ei ole mitään järkeä lähteä raahautumaan lääkäriin, osaahan sitä jokainen tehdä diagnoosin: jos yskittää on yskä ja jos niiskuttaa on nuha. Yksinkertaista eikö vain?
Käytimme siis kotikonsteja, yskänlääkettä, höyryhengitystä, kuumaa mehua, teetä. Villasukat ja se oma suosikkipeitto, kukallinen vanha täkki joka niin mukavan raskaasti laskeutuu päälle.
Tekemisen puute voi kuitenkin iskeä jossain vaiheessa, kun päivän ainut hupi on miettiä, että pötköttäisikö seuraavaksi sängyssä vaiko sohvalla ja joisiko teetä vai karpalomehua.
Nenäliinoja kuluu yllättävän paljon, kun oikeasti pitäisi niistää aamusta iltaan, koko ajan. Ja mistä ihmeestä sitä limaa sitten riittää?
Kysyin sukulaislääkäriltä ja uskokaa pois, olin paljon onnellisempi kun en tiennyt mistä se tulee. Sen jälkeen olen vähentänyt niistämistä huomattavasti. Ihan turhaahan se onkin, kun kuitenkin sieltä tulee aina vain lisää ja lisää.
Lukemisestakaan ei oikein tullut mitään, kun pää oli niin pöhnässä etteivät kirjan sivuilla rivit tahtoneet millään pysyä paikoillaan vaan yrittivät mokomat koko ajan karkailla johonkin suuntaan.
Telkkariakaan ei jaksa tuijottaa aamusta iltaan, eikä sieltä edes tule mitään katsomisen arvoista. Kaikki hyllyssä nököttävät filmitkin on ehtinyt nähdä jo moneen kertaan. Tyydyin siis viihdyttämään itseäni pelaamalla vihaisia lintuja ja lämmittämällä mehua lapsille.
Päivät vielä jotenkin menevätkin, kunhan jaksaa välillä vähän olla tolpillaan ja käydä vaikka ulkona hengittämässä raikasta ilmaa. Yöt ovatkin sitten ihan toinen juttu.
Pöpö tuntuu vaistoavan sen, että aiot autuaasti sulkea silmäsi ja nukkua. Silloin se iskee täyden vaihteen päälle. Yskimisestä ei tule loppua ja joka paikkaa särkee ja kolottaa. Sitten kun samassa talossa kolme yskii, niin arvatkaa nukkuuko yksikään.
Onneksi yksi meistä oli koko tämän episodin ajan tolpillaan, muuten ei olisi ilmestynyt ruokaa pöytään ollenkaan.
Kumma juttu muuten, että jotkut eivät sitten sairastu millään, toisille taas, kuten allekirjoittaneelle, varmasti hyökkää joka syksy se kaikista kamalin ja sitkein tauti.
Karpalomehun ja kurkkupastillien voimalla eteenpäin!

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
pallonkorjuubn
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net