Pilkheitä

Pimeän turvin

4.7.2013 06:00 Reetta Tornensis

Meidän tielle tulevat katuvalaisimet. Syksyn tullen pimeä on aina ennen iltaisin vallannut kotitiemme. Lapsena syksyn hämärä pelotti aluksi, kun koko kesän olin saanut nauttia yöttömän taivaan valosta, mutta syksyn ja talven edetessä pimeää oppi rakastamaan.
Muistan hyvin, kuinka lapsena Nivanpään teitä pitkin kävellessäni mielikuvitukseni laukkasi, ja pelkäsin katuvalaisimien väliin jäävää lyhyttä hämärämpää väliä. Mitä jos niissä kohdissa piileekin vaara? Pimeän aikaan jalkateillä askeleeni nopeutui ja pidättelin hengitystäni niin kauan, että pääsin kotitiellemme. Kotitie oli aina turva, vaikka yksikään valaisin ei tuonut sinne valoa. Syke tasaantui ja huomasin jälleen hengittäväni. Olin pimeässä, olin turvassa.
Ystäväni ovat aina päinvastaisesti kammonneet kotitietämme juuri katuvalaisimien puutteen vuoksi. Minulle pimeä tie on pimeä. Heille se on pimeyttä. Pohdin, miksi olen kokenut pimeän tiemme niin rakkaaksi. Syy on yksinkertainen: En osaa kuvitella, että kotona sattuisi ikinä mitään pahaa, ja koen kodin sädekehän kuin ympäröivän ja ulottuvan koko tielle.
Minulla on huikeita muistoja lapsuudesta, kun kuljin kuunvalossa naapuriin. Näin Otavan, sekä tähden, joka vilkutti. Uskoin tähden olevan mummoni, joka katselee minua taivaasta.
Tuntuu vaikealta ajatella, että ensi talvena tietämme valaisee 12 yksinäistä hehkuaan hohdattavaa valaisinta. En halua kuitenkaan olla heti valittamassa muutosta, sillä hyväähän valaisimien asentamisella tarkoitetaan, enkä väitä, etteivätkö katuvalaisimet helpottaisi arkea pimeän aikaan. Kiitos siitä, että meidänkin tie otetaan huomioon.
Loppujen lopuksi katuvalaisimien asentaminen on naurettavan pieni muutos elämässä, eikä sitä varmasti moni edes viitsi päivitellä lehdessä. Itse asiassa minuakin naurattaa ajatus, että kirjoitan oikeasti lehteen tuntemuksia, joita valojen asennus minussa herättää.
Naurettavaa tai ei, lapsuuden muistoihin on minusta aina mukava palata, varsinkin nyt, kun olen opintojeni perässä muuttamassa pois kotoa ensimmäistä kertaa. Talven aikana en tule viettämään enää niin paljon aikaa Pellon kodissa ja olen varma, että käydessäni taas täällä, tulen ihmettelemään ja oudoksumaan valaistua tietämme (ja nauran, että kirjoitin siitä vielä oikeasti lehteenkin…).

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
pallonkorjuubn
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net