Pentti Kumpula lentää Lapin syksystä etelän lämpöön

8.10.2015 06:01 Kari Kaulanen

Pentti Kumpula hänelle niin tärkeässä Kesäniemessä 21. syyskuuta 2015.

MIEKOJÄRVI – Syyskuinen aamupäivä. Vastarannan vaarat ja ruskan värjäämä metsä kuvastuvat peilityynen Miekojärven pinnasta. Pentti Kumpula astuu varovaisin askelin mökkinsä verannalle. Hän puristaa kättä, katsoo silmiin ja toivottaa tervetulleeksi Kesäniemeen.
Menemme sisään. Kahvin tuoksu kertoo, että vieraaseen on varauduttu. Pöydässä on donitseja, piparkakkuja ja Fazerin Sinistä.
Pentti Kumpula on 87-vuotias. Hän muistaa hyvin niin yksityis- kuin työelämäänsä liittyvät tapahtumat. Jos jokin yksityiskohta mietityttää, hän tarkistaa asian muistelmistaan.

Koillismaan poikia
Pentti Kumpula syntyi Kuusamossa Aaro ja Selma Kumpulan esikoisena. Hän jäi myös perheen ainoaksi lapseksi, kun pikkusisko Ebba kuoli keuhkokuumeeseen alle kolmevuotiaana.
Selma Kumpula oli myymälänhoitaja, jonka työpaikan mukana vaihtuivat myös perheen asuinpaikat. Vuodesta 1938 vuoden 1944 elokuuhun hän työskenteli Muhoksella, missä Pentti kävi kansakoulun. Päästyään koulusta vuonna 1941 Pentti sai ylösottajan paikan sahalla, joka sahasi puita puolustusvoimille.
– Olin siis armeijan palveluksessa, mutta en saanut rintamatunnusta, hän toteaa.
Pentin silmiin sattui lehdestä ilmoitus, jolla oululainen Hämälän Sähkö etsi sähköoppilasta. Hän haki paikkaa ja tuli valituksi. Se tarkoitti muuttoa Ouluun sota-aikana syksyllä 1942, 14-vuotiaana.

Harrastuksia pommistusten varjossa
Opiskelun lisäksi Pentti Kumpula – nuoresta iästään huolimatta – teki iltatöitä ravintolan vahtimestarina. Vahvistaakseen työssä tarvittavia ominaisuuksia hän liittyi urheiluseuran voimisteluryhmään, opetteli jiu-jitsua ja harrasti talvisin luistelua. Nämäkään eivät toimeliaalle nuorukaiselle riittäneet, vaan hän osallistui myös Oulun Näyttämö -nimisen teatterin toimintaan.
Tulevaisuudessa oli korvaamatonta hyötyä pikakirjoitustaidosta, jonka hän hankki kirjekurssin avulla.
Pentti harrasti myös musiikkia ja opetteli soittamaan kannelta enonsa Janne Männikön johdolla.
Oulua pommitettiin usein. Myös talo, jossa Pentti asui, sai osansa pommituksista. Mitään vakavaa hänelle ei kuitenkaan koskaan sattunut, vaikka hän sikeäunisena ei aina herännyt ilmahälytyksiin.

Saksanoppia Nellimössä
Lähes koko sodan ajan Pentti Kumpula kävi kirjeenvaihtoa rintamalla olevan isänsä kanssa. Muistelmissaan hän lainaa isänsä kirjeitä, joissa tämä kertoo rintamaoloista ja antaa pojalleen erilaisia elämänohjeita.
Töiden ja harrastusten ohessa Pentti kävi myös rippikoulun, joka päättyi ehtoolliseen Oulun tuomiokirkossa toukokuussa 1944.
Sen jälkeen nuorella miehellä oli edessään reissu Pohjois-Lappiin, Nellimöön. Saksalaiset rakensivat Inarinjärven Paksuvuonoon ison sahalaitoksen, laatikkotehtaan ja höyryvoimalaitoksen. Pentti oli mukana neljän miehen ryhmässä, joka teki kaikki tarvittavat sähköasennukset. Suomalaisen työnjohtajan lisäksi ryhmään kuuluivat saksalainen sotilas ja venäläinen luottovanki. Yhteinen kieli oli saksa, jota Penttikin pakon edessä oppi.
Työt jatkuivat, vaikka suomalaiset lähtivät evakkoon. Myös Pentti ja työnjohtaja olivat lähdössä, kun saksalaisten aggregaatti meni rikki. Miehet jäivät korjaamaan sen, ja saksalaiset olivat niin iloisia, että lauloivat heille lähtölaulun.
– Muistan sen vieläkin, Pentti sanoo ja laulaa: ”Die Juliska, die Juliska aus Buda-Budapest, die hat ein Herz voll Paprika, das kein’ in Ruhe läßt...”

Teknikoksi Porissa
Ylikersantti Aaro Kumpula kuoli vatsasyöpään Oulussa  22. tammikuuta 1945. Samana päivänä Pentti täytti 17 vuotta.
Hänen harjoitteluaikansa sähköoppilaana päättyi joulukuussa. Koska hän oli vielä liian nuori teknilliseen kouluun, hän lähti jälleenrakentamaan Kuusamoa. Samana vuonna, siis 1946, hän alkoi seurustella tulevan puolisonsa, Kerttu Haatajan kanssa.
Syksyllä 1947 Pentti aloitti opinnot Porin Teknillisessä oppilaitoksessa. Syksyn ensimmäisiä tehtäviä oli hakea lykkäystä asepalveluksesta.
Jouluaattona Pentti ja Kerttu menivät kihloihin ja heinäkuussa 1948 naimisiin. Kerttu tuli opiskelemaan Eurajoen kristilliseen kansanopistoon. Pentin äiti puolestaan aloitti myymälänhoitajana Eurajoen Osuuskaupan Lutan myymälässä, joten kaikki kolme asuivat nyt lähekkäin.
Teknisen oppilaitoksen opiskelutahti oli ankara. Pentin osalta sitä helpotti pikakirjoitustaito.
– Siitä oli hyötyä, koska ehdin myös kuunnella, mitä luennoitsija puhui, hän sanoo.
Vuonna 1949 Pentti Kumpula valmistui sähköteknikoksi.

Rajavartiostosta Viestirykmenttiin
– Kun kutsua ei kuulunut, menin Rovaniemellä esikuntaan ja sanoin, että koulu on käyty ja pitäisi päästä sotaväkeen, Pentti kertoo.
Hänet passitettiin Kainuun rajavartiostoon Kajaaniin, missä kului ensimmäinen kuukausi armeijan leivissä. Alokasajan jälkeen jääkäri Kumpula komennettiin Riihimäen Viestirykmenttiin. Kun hän pääsi perille, hänen arvonsa muuttui jääkäristä sotamieheksi. Saman tien hänet komennettiin Viestikouluun, jossa hänestä tuli oppilas. Näin hän ehti kantaa kolmea sotilasarvoa saman päivän aikana.
Sähköteknikkona Pentti vapautettiin tekniikan ja sähköopin tunneilta. Se ei kuitenkaan oikeuttanut laiskotteluun.
– Minut määrättiin opettamaan aggregaatin käyttöä kapteenikurssille.
Viestikoulun jälkeen Pentti oli korpraali, ja hänet komennettiin Viestirykmentin radiokorjaamolle huoltamaan kenttäradioita.
– Aivan ensimmäiseksi tein itselleni pienen radion, jota voin kuunnella kasarmilla, hän paljastaa nauraen.
Joulun alla 1950 siviilit puki ylleen alikersantti Pentti Kumpula, jolle armeijan tarjoama vääpelinvakanssi ei kelvannut: palkka ei ollut hänen mielestään riittävän hyvä.

Koti löytyi Pellosta
Kun miehellä oli ammatti hankittuna, armeija käytynä ja raskaana oleva vaimo, oli aika alkaa katsella pysyvämpää leipäpuuta.
Ensimmäinen työpaikka oli piirtäjäntyö Urho Tuomisen sähkökojetehtaalla. Työ oli mukavaa ja palkka hyvä, mutta Pentille se ei riittänyt. Hän haki Pellon Sähkölaitoksen toimitusjohtajan paikkaa ja sai sen. Samana päivänä, kun hän sai tiedon valinnastaan, syntyi Pentin ja Kertun esikoispoika Yrjö Kalevi Johannes.
Pentti lähetti tavarat junassa Kaulirantaan ja tuli itse perässä linja-autolla Rovaniemen kautta.
– Linja-auto oli tupaten täynnä, ja yks jätkä sano, että istu poika hänen polvele. Ja siinä minä sitte istuin, Pentti muistelee.
Pellossa vietettiin samana päivänä kirkon harjannostajaisia, joten Pentti meni sinne. Siellä hän tapasi Pellon Sähkölaitos Oy:n isännöitsijän Eino I. Korteniemen, Eino Kivelän ja muita vaikutusvaltaisia pellolaisia.
Myös Turtolan kirkko oli rakenteilla. Uuden toimitusjohtajan ensimmäinen tehtävä oli kahden kirkon sähköistäminen.
Kuukauden kuluttua vapautui Pentille luvattu asunto Voitto Kolisevan talosta, joten hän saattoi hakea Kertun ja Yrjön Kuusamosta Pelloon.

Sähköyhtiöiden shakkia
Kumpuloiden perhe kasvoi vuonna 1954, kun Erkki Olavi syntyi. Kaksi vuotta myöhemmin Kumpulat ostivat Leevi Nivalta Jätkäntiellä sijaitsevan talon, josta tuli heidän lopullinen Pellon kotinsa.
Sähkölaitoksen toimitusjohtajan työn lisäksi Pentti Kumpula toimi Sieppijärven Sähkö Oy:n vastuunalaisena hoitajana ja tutustui myös tulevaan kansanedustajaan, Niilo Koskenniemeen.
Kuultuaan Yleisradion suunnittelevan asemaa Aavasaksalle Pentti otti yhteyttä yhtiössä työskentelevään tuttuun insinööriin. Sen seurauksena asema rakennettiin Ritavaaralle, ja Pentistä tuli sen hoitaja.
Pentin aloittaessa toimitusjohtajan työt sähkö tuli Pelloon Ruotsista, mutta vuonna 1954 Pellon Sähkölaitos Oy alkoi ostaa energiaa Tornionlaakson Sähkö Oy:n kautta.
Vuosien varrella yhtiöt väänsivät kättä niin toimitussopimuksista kuin hinnoista. Pentti Kumpula kutsuu toimintaa shakkipeliksi. Vaikka tilanteet olivat välillä tiukkoja, peliä pelattiin hymyssä suin ja toisiaan kunnioittaen.

Uusia harrastuksia
Kun Yrjö oli aivan pieni, Pentti osti hänelle joululahjaksi peruskokoelman kolikoita. Hän innostui itse asiasta niin, että liittyi Oulun numismaattiseen kerhoon. Rovaniemen numismaatikkokerhoa hän oli myöhemmin perustamassa.
– Minulla on vieläkin monia erilaisia kolikkokokoelmia, hän kertoo.
Lukemattomat ulkomaanmatkat eri puolille maapalloa ovat osaltaan kasvattaneet kolikkokasaa. Myös Lions-toiminnalla on ollut tärkeä osa Pentin elämässä.
Vuonna 1974 tehty kuulohermokasvainleikkaus vei puolet miehen tasapainoelimestä ja teki korvan kylmänaraksi. Niinpä Pentti Kumpula jäi yksilölliselle varhaiseläkkeelle 58-vuotiaana. Sen jälkeen hän on viettänyt kaikki talvet Teneriffalla, missä on myös harrastettava, jotta saa ajan kulumaan. Siellä hän kirjoittanut jälkeläisiään varten muistelmat. Ne käsittävät satoja sivuja – viisi kierresidottua vihkoa – ja kattavat Pentin elämän vuodesta 1928 vuoteen 2014. Tekstin lisäksi vihkoissa on runsaasti kuvia vuosien varrelta niin työ- kuin yksityiselämästä.
Muistelmat eivät ole ainoa kirjallinen tuotos. Vuonna 2010 Pentti julkaisi Lahjakirja-nimisen teoksen, jossa on ajatelma vuoden jokaiselle päivälle.
Teneriffalla on syntynyt myös maalauksia, joista osa on ripustettu Kesäniemen saunakamarin seinälle.

Syksystä kesään
Kun Heikki Kanerva vei Pentti Kumpulan Miekojärvelle keskikesällä 1961, tämä oli myyty mies. Elokuussa tehtiin tonttikaupat ja seuraavana kesänä tontille nousi Kolarissa rakennettu hirsimökki. Siitä lähtien Kesäniemi on ollut Kumpulan perheen kesänviettopaikka. Siellä ovat vierailleet monet perheystävät, ja  siellä on pidetty myös sähköyhtiön hallituksen kokouksia.
Mökin lisäksi tontilla on aitta, jossa voi asua. Saunarakennus ja venevaja täydentävät kokonaisuuden. Rakennusten välillä liikkumista helpottavat pitkospuut. Eri puolille tonttia sijoitetuista pöntöistä päätellen Kesäniemi tarjoaa suojaa myös linnuille.
Kuluneen kesän Pentti Kumpula on asustellut Kesäniemessä pääasiassa yksin, koska Kerttu on sairastellut. Lokakuun lopulla hän lentää jälleen talvenviettoon omaan kerrostaloasuntoonsa Teneriffalle.
Asioilla on kuitenkin tärkeysjärjetyksensä. Sen kertoo Pentin muistelmien viimeisestä osasta poimittu lause: ”Syksyllä on mukava lähteä etelän lämpöön, mutta keväällä vielä mukavampi tulla Suomeen kesäksi.”

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Saajoturkis
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net