Pekka Lovikka on rakentanut kanteleita jo 30 vuotta

4.4.2013 06:01 Taina Laitinen

Kanteleiden rakentamisen ja korjaamisen lisäksi Pekka huoltaa ja korjaa myös harppuja.

YLITORNIO – Maailmassa on kaksi tehdasta, joissa valmistetaan suomalaisia kanteleita. Toinen niistä on ylitorniolainen Lovikka Ky, jonka perustaja Pekka Lovikka on rakentanut kanteleita jo 30 vuotta.
– Vielä en ole kyllästynyt. Tässä hommassa ei ole koskaan valmis.
Pekan mielestä työn suola on juuri se, että aina voi oppia jotakin uutta.

Haitarista se lähti
Pekan äiti soitti kanteletta ja soitin oli hänelle kotoa tuttu. Ensimmäisen oman soittimen hän sai vasta 14-vuotiaana, mutta se ei ollut kannel.
– Vanha haitari oli ollut korjaajalla pitkään ja se haettiin lopulta poliisien kanssa sieltä pois.
Haitari oli kolmessa pussissa täysin osina. Nuoruuden innolla Pekka kävi haitarin kimppuun ja pyöritteli osia.
– Siitä se minun soitinrakentajan ura alkoi, hän nauraa.
Lopulta Pekka sai haitarin kasaan ja ääntäkin tulemaan.
– En minä mihinkään soittotunneille päässyt. Se oli sellaista itseopiskelua.
Puusepän hommat jaksoivat kiinnostaa Pekkaa joitakin vuosia, mutta lopulta hän kyllästyi keittiönkaappien tekemiseen.
Kaupin Kassun kanssa alettiin miettiä jos perustaisimme yrityksen. Sitten mietittiin että mitäs me tehtäisiin jos meillä olisi yritys.

Kantele vilahteli ajatuksena jo silloin ja miehet kävivät vähän kuulostelemassa mikä kanteleen tilanne on Suomessa.
– Kantele herätettiin koomasta 1970-luvulla, kun Kanteleliitto perustettiin.
Soittimen tilanne vaikutti hyvältä ja soittajiakin riitti, joten he päättivät perustaa Ylitornion Soitintuotteen, josta myöhemmin tuli Lovikka Ky.
Silloin ei ollut mahdollisuutta opiskella soitinrakentajaksi ja niinpä Pekan piti opetella alusta asti kaikki itse.
– Ei tällaista käsityötä voi kirjoista oppia.
Nykyisin Suomessa voi opiskella soitinrakentajaksi, mutta tutkintoon kuuluu vain yhden kanteleen rakentaminen, eikä kanteleisiin keskitytä sen enempää.

Lopullinen tuote on musiikki
Lovikka-kanteleita on reilu kymmenen erilaista mallia. Kaikista pienin kantele on piccolo, jonka tekemiseen menee aikaa noin tunti. Suuren konserttikanteleen rakentamiseen menee kaksi ja puoli viikkoa.
– Nyt työn alla on konserttikantele numero 334.
Soitinrakentajan uransa aikana Pekan verstaalla on rakennettu kymmeniä tuhansia kanteleita ja jokunen kitarakin.
– Nyt ei joudeta tekemään kitaroita, kanteleen kanssa riittää niin paljon töitä.
Lovikka-kanteleita soitetaan ympäri maailmaa. Ylitorniolta lähtee kanteleita muun muassa Japaniin, Amerikkaan ja Saksaan. Japanissa kantele on suosittu ja siellä Lovikalla on oma jälleenmyyjä.
– Suomalaisella kanteleella ei ole maailmanlaajuista kilpailua.
Pekka kertoo, että kantele on melko kallis soitin, mutta hinta mahdollistaa sen, että jokainen soitin tehdään Suomessa suomalaisena käsityönä.
– Kiinalaiset tekee moottorisahan samalla rahalla, millä minä teen puunpalasen jossa on tapit ja reikä keskellä. Jos kanteleita myytäisiin enemmän niin varmaan niitäkin tehtäisiin massatuotantona Kiinassa.
Hänellä on koko ajan seitsemän kannelta työn alla. Tietyt työvaiheet täytyy tehdä oikeaan aikaan, jotta kanteleen rakentaminen onnistuu.
– Kesä on huonoa aikaa soittimen rakentamiseen, erityisesti heinä- ja elokuu, kun on kosteaa.
Kanteleen valmistuksessa on useita vaiheita. Moni pieni asia vaikuttaa siihen, miten kantele soi. Vuosien kokemuksella Pekka näkee puunpalasta heti mihin kohtaan kannelta juuri se puu on sopiva.
– Onhan se suurenmoista, että olen saanut olla mukana kehittämässä kannelta.
Hän tekee kehitystyötä koko ajan ja kokeilee erilaisia juttuja kanteleisiin.
– Jokaisessa valmistamassani sarjassa teen osaan kanteleista uusia muutoksia.
Hän pitää tarkkaa kirjaa tekemistään kokeiluista ja seuraa miten mikäkin muutos on vaikuttanut kanteleen sointiin.
– Ennen en osannut kuunnella, sanoin vain että ihan hyvältä kuulostaa. Nyt olen oppinut todella kuuntelemaan ja pystyn erittelemään sointia ja kuvailemaan soundia.
Omaa kannelta on kuitenkin mahdoton tunnistaa sokkotestissä.
– Se on se huippuhetki, kun joku soittaa minun tekemää kannelta. Se on aina yllätys millainen soundi sieltä tulee. Lopullinen tuote ei ole soitin, vaan musiikki.

Soitinrakentajamestari
Itseoppineena soitinrakentajana Pekka on suorittanut työn ohella soitinrakentajamestarin tutkinnon.
– Kaksi vuotta siihen meni.
Hän teki laajan selostuksen kanteleen rakentamisesta ja mapillisen tavaraa yrittämisestä.
– Lisäksi puhuin tässä verstaalla päivän videolle, missä kerroin ne asiat mitkä jäi pois siitä 60 sivun kirjasta.
Tutkintoon kuului myös päivän luennon pitäminen tarkkaan rajatusta aiheesta. Pekka kävi puhumassa konserttikanteleen koneiston kehityksestä.
– Siinä huomasi, että on sitä tietoa tarttunut matkaan. Päivän puhuminen ei tuottanut yhtään vaikeuksia eikä asia loppunut kesken.
Kanteleen tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Kantele on viime vuosina saanut uutta nostetta, kun sitä on otettu käyttöön myös populaarimusiikin puolella.
Pekalla on edessään vielä kymmenkunta työvuotta, mutta pikku hiljaa hänen on ruvettava miettimään, mitä yritykselle tapahtuu hänen jäädessään pois työelämästä.
– Tähän ei voi kuka tahansa hypätä ihan pystymetsästä. Soitinrakentajat ovat sen verran köyhää sakkia, että kuka tällaisen verstaan pystyisi ostamaan.
Hän paljastaa, että hänellä on jo kiikarissa joitakin nuorempia, tulevaisuuden soitinrakentajia.
– Jatkajaa tällaiseen on vaikea löytää.
Erikoisena lisänä Lovikan tehdas korjaa myös harppuja.
– Yksi kanteleen soittaja alkoi soittamaan harppua ja houkutteli minut lähtemään harppumessuille, että alkaisin harpunkorjaajaksi.
Hän kertoo, että harpunkorjaajia oli silloin, 1990-luvun alussa, vielä vaikeaa löytää Suomesta. Pekka kävi messuilla Kööpenhaminassa tutustumassa harppuihin. Hän kävi Bostonissa kaksi viikkoa opissa korjaamassa harppuja.
– Siellä tehtiin ympäripyöreitä päiviä ja korjattiin harppuja ympäri Bostonia.
Myöhemmin hän oli kuukauden töissä Italiassa harpputehtaalla, sielläkin korjaamassa harppuja, palkatta. Palkan sijasta hän sai oppia ja kokemusta.
– Siellä oli iso alue täynnä harppuja. Minulle sanottiin, että tässä on meidän huoltoa tarvitsevat harput, ota siitä ja ala korjaamaan.
Suomessa harppuja on satakunta ja niitä tuodaan lisää pari vuodessa. Pekka tekee pari kertaa vuodessa reissun Etelä-Suomeen korjaamaan harppuja. Samalla hän käy yleensä myös esittelemässä kanteleita.
– Olen kyllä päässyt matkustelemaan kanteleen takia ympäri maailmaa Tokiota myöten!
Onpa hän hankkinut itselleenkin harpun. Verstaalla seisoo Sibelius Akatemian entinen harppu, jonka Pekka osti romuna.
– Sen korjaileminen on sellainen tutkimusmatka.

Vapaa-ajan ongelmia ei ole
Vaikka Pekka on yrittäjä, ei hän tee ympäripyöreitä päiviä verstaalla. Hän menee aamulla seitsemän aikaan töihin ja lopettelee iltapäivällä neljän, viiden aikoihin.
– Olen nähnyt pari loppuunpalamista vierestä ja osaan tunnistaa merkit. Vapaata pitää osata ottaa. Jos huomaa lauantaina potevansa huonoa omaatuntoa siitä ettei ole töissä niin se on huono merkki.
Vapaa-ajan ongelmia Pekalla ei ole, sillä hän puuhastelee paljon muutakin kuin rakentaa soittimia. Hän on mukana monissa yhdistyksissä, muun muassa Ylitornion Yrittäjissä.
– Ennen olin luonnonsuojeluyhdistyksessäkin. Myös remonttihommat pitävät kiireisenä.
Hän remontoi rintamamiestaloaan vapaa-ajalla. Itsensä sivistäminen kuuluu myös tärkeänä osana Pekan vapaa-ajan viettoon.
– Luen paljon tietokirjoja ja paikallista kirjallisuutta. Unto Matinlompolon juttuja on mukava lukea.
Hän on kiinnostunut myös filosofiasta ja lukee alan teoksia. Televisiosta hän ei perusta.
– Televisio on sellainen aikasyöppö. Radio minulla on aina auki, sillä sitä kuunnellessa voi samalla puuhailla muuta, tehdä remonttia tai kokkailla.
Liikkuminen on tärkeää jaksamisen kannalta.
– Sulkapallo on sellainen, että sinne on pakko päästä vähintään kerran viikossa!
Hän harrastaa kesällä myös golfia, kalastusta ja retkeilyä.
– Minulla on nyt sellainen vähän isompi vene, jolla on mukava kalastella.
Vanhaa valokuvausharrastustakin Pekka on herätellyt uudelleen viime aikoina.
– Lopetin kuvaamisen kun nämä digikamerat tulivat.
Hän on myös opettanut valokuvausta.

Lovikka 30 vuotta
Juhlavuoden kunniaksi järjestetään konsertti Aavasaksan paviljongilla 14. huhtikuuta.
– Pidämme ehkä kesällä avoimien ovien päivän jos siihen on mahdollisuus.
Konsertti on ollut jo pidemmän aikaa Pekalla mielessä.
– Mietin konsertin järjestämistä jo silloin, kun itse täytin 50 vuotta. Pidemmän aikaa olen miettinyt, että olisi mukava järjestää tällainen Ylitorniolla.
Hän vinkkaa, että konserttiin on tulossa todella kovan luokan soittajia.
– Konsertissa kuullaan sellaista soittajaa joka on lyönyt kaikki alan ammattilaisetkin ällikällä!
Kolmekymmentä vuotta tuntuu pitkältä ajalta, mutta kun työ on mielekästä, aika kuluu kuin siivillä.
– Lyhyeltä tuntuvan elämän salaisuus on alkaa soitinrakentajaksi ja yrittäjäksi!

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net