Näin son

Oikeaa lihaa!

5.11.2015 06:00 Heidi Rannisto-Jolma

Muutin Pelloon heinäkuussa 1999. Sitä ennen en ollut hirveä maistanut, hädin tuskin nähnyt elävänä. Ensimmäisen kohtaamisen hirvenlihan kanssa taisin saada ensimmäisissä hirvipeijaisissani Turtolan koululla. Se oli samalla sisäänajoa lappilaiseen yhteisöllisyyteen. Ruoka oli maittavaa, väkeä oli paljon, arpoja myytiin muistaakseni koulun hyväksi ja tietysti kai metsästysseuran. Taisi olla myös huutokauppa, jossa sai ostaa hirvenlihaa.
Kuusitoista vuotta on tuosta nyt mennyt. Ensi sunnuntaina saan taas käydä Pellon Erän hirvipeijaisissa Vihreällä Pysäkillä. Näitä ruokaretkiä on jo kertynyt aika monta. Tilaisuudessa saa vatsan täyteen ja tapaa usein myös sellaisia tuttuja, joita ei arkipäivässä kohtaa. Olen tainnut oppia jonkinlaiseksi jahtimiehen naiseksi, jota eivät hirvijutut hätkähdytä ja joka odottaa jossain määrin innolla syksyä ja uutta lihaa pakkaseen ja ruuanvalmistukseen. Nostan hattua kaikille niille jahtimiesten naisille ja perheenjäsenille, jotka osallistuvat miestensä seurojen hirvipeijaisten järjestelyyn. Tässä suhteessa olen aina saanut astua valmiiseen pöytään, mutta tiedän, että joillekin peijaisten järjestäminen kaikkine mitä siihen kuuluu ? käristyksen tai hirvikeiton valmistaminen, perunoiden kuoriminen pottumuusia varten, lisukkeiden hankkiminen ja valmistaminen, kattaminen, tiskaaminen ja jälkien siivoaminen ym. on jokasyksyistä touhua.
Kesällä säästelin viimeistä viime kauden hirvipaistia, kun ei oikein tiennyt milloin ja miten paljon sitä oikeaa lihaa syksyllä taas saa. Meillä syödään kyllä myös lähilammasta, ja oikeaa lihaa sekin on. En tosin voi moittia ostolihojakaan, niihin turvaudutaan, kun oikea liha loppuu.
Ensimmäisen lihanjakopäivän aamuna kuvittelin, että illalla lähden harrastuksiin. Päivä osoitti, että oli järkevintä jäädä kotiin auttamaan puolisoa lihan hoitamisessa pakkaseen. Ei minun kyllä siinäkään suurta vaivaa tarvitse nähdä, puoliso hoitaa lihan ihan vakuumiin saakka. Autan kantamaan pakastimeen ja käyn mummolassa jauhamassa jauhelihaa. Sekin on sellainen homma, johon olen täällä pohjoisessa oppinut. Lähiön tyttö ei ollut nähnytkään lihamyllyä ennen avioitumistaan.

Jaa uutinen:  

 
Näin son viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net