Näin son

Ne vanhat – ja ne nuoret

13.6.2013 06:00 Minna Siilasvuo

Palaan taas yhteen lempiaiheistani. Olen yksinkertainen ihminen, ja minun on kovin vaikea käsittää, miten tämä monimutkainen maailma on rakentunut. Yhtäällä on vanhoja ihmisiä, jotka tarvitsevat arjessaan apua, mutta jäävät sitä vaille. Toisaalla on nuoria ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä, mutta eivät saa sitä.
Heinäkuun alussa astuu voimaan vanhuspalvelulaki, jonka sisältö on ainakin maallikolle hämärän peitossa. Suurinta osaa pykälistä aletaan soveltaa käytäntöön saman tien, mutta osa tulee voimaan vasta vuoden 2014 ja loput vuoden 2015 alussa. Siihen mennessä omakin vanhenemiseni on jo edennyt huolestuttavsti.
Jo parin viikon kuluttua kunnat tarjoavat ikääntyneille asukkailleen muun muassa laadukkaita, oikea-aikaisia ja riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja kotiinkuljetettuna. Se kuulostaa hyvältä, ja varmaan monelle onkin sitä.
Kunnissa kartoitetaan myös palvelutarpeet, tehdään palvelusuunnitelmat ja monta muuta tärkeää asiaa. Kaikessa kuullaan tietysti myös vanhuksen omaa mielipidettä.
Ensi vuonna kunnat asettavat vanhusneuvostot, arvioivat tuottamiensa palveluiden riittävyyttä ja laatua, laativat suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi ja – ehkä tärkeimpänä kaikesta – osoittavat riittävät voimavarat niiden toteuttamiseksi.
Se saattaa osoittautua pienoiseksi ongelmaksi, sillä yli 75-vuotiaitten määrän on arvioitu kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Samassa ajassa hoitajien määrän uskotaan puolittuvan.
Aina silloin tällöin maailmalta kuuluu esimerkkejä onnistuneista tavoista sovittaa yhteen vanhuksen halu asua kotonaan ja nuoren tarve itsenäistyä pois vanhempiensa nurkista. Niitä pitäisi ehdottomasti kehitellä ja ottaa esiin yhtenä vaihtoehtoisena ratkaisumallina, jossa molemmat osapuolet hyötyvät.
Muutenkin ikäihmisten palvelujen – erityisesti asumispalvelujen – tuottamisessa pitäisi uskaltaa heittää ennakkoluulot romukoppaan ja ruveta kehittelemään uudenlaisia vaihtoehtoja.
Olisi ehkä myös syytä unohtaa ajatus, että kaikki pitäisi puristaa samaan muottiin. Jos ihminen on vanha, hän ei ole pelkästään iäkäs. Hän voi olla lisäksi ujo, rohkea, arka, seikkailunhaluinen, työteliäs, laiska, väsynyt, virkeä... Vanheneminen ei myöskään välttämättä poista ihmisen halua tuntea itsensä tarpeelliseksi.
Me työikäiset emme aina muista vanhenevamme. Kannattaisiko kunnissa silti järjestää avoimia keskustelutilaisuuksia tai nettikyselyjä, joissa kuntalaiset voisivat heitellä vapaasti ideoita? Joskus hulluttelun seasta löytyy helmiä edelleen kehitettäväksi.

Jaa uutinen:  

 
Näin son viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net