Minna Vesivalo-Juhon harrastus ovat koirat

23.3.2017 06:00 Kaisu Määttä

”Vain mielikuvitus on rajana, mitä koiralle voi opettaa”, Minna Vesivalo-Juho sanoo ja näyttää muutaman jutun Sulon kanssa. Sanni avustaa innokkaasti.

YLITORNIO – Keltaisen omakotitalon pihamaa on aidattu ja portissa on bordercollien kuva. Ovikellon soittoon vastaa kumea haukahdus, sitten toinen. Oven avaa vaalea hymyilevä nainen, mutta alempana ovenraosta tulijaa tarkastelee kaksi paria kauniita, ystävällisiä silmiä. Toisen ”kasvot” ovat mustat ja silmät todella lempeät, toinen on hieman vaaleampi ja silmissä näkyy pieni varautuneisuus.

Se kuitenkin katoaa nopeasti ja kun vieras istuutuu keittiön pöydän ääreen, istuu lattialle viereen slate merle -värinen bordercollie ja pyytää huomiota.

Huomionpyytäjä on 2-vuotias Sulo, ja se lempeämmän katseen omistaja on 10-vuotias Ella, bordercollie sekin. Ne ovat talon emännän, Minna Vesivalo-Juhon rakas harrastus. Niiden kanssa lenkkeillään ja harrastetaan sekä agilitya että tokoa. Agilitya Minna kertoo harrastaneensa vanhemman koiran kanssa jo pitkään, mutta tokoilun hän aloitti Sulon kanssa viime kesänä.

Lahdesta kotoisin oleva Minna työskenteli Äkäslompolossa hevostalleilla ratsastuksenohjaajana, kun hän tapasi ylitorniolaisen Mikko Juhon. Rakkaus iski kipinää, ja vuonna 2011 Minna muutti Ylitorniolle ja alkoi emännäksi Mikon kotitilalle. Perheessä on tällä hetkellä kaksi lasta, 4-vuotias Viljami ja 2,5-vuotias Sanni.

Lasten, koirien ja kodin hoitamisen lisäksi Minna käy kaksi kertaa päivässä lypsämässä ja hoitamassa lehmät navetassa.

– Ei ole ajankäyttöongelmia, Minna nauraa.

Hevosta tilalla ei ole, eikä Minna sitä nyt kaipaakaan, vaikka aikoinaan ratsastus kuului hänen lempiharrastuksiinsa. Nyt ei hevoselle olisi enää tarpeeksi aikaa.

– Olen vauvasta asti ollut koirien kanssa. Vanhemmilla on ollut saksanpaimenkoiria ja olen touhunnut niitten kans. Sitten omaksi koiraksi halusin bortsun. Se on rotu, jota olen aina ihaillut, koska sen kanssa voi harrastaa ihan mitä tahansa. Ne ovat aktiivisia ja todella nauttivat tekemisestä.

Oli Minnalla toinenkin rotu, mitä hän harkitsi. Se oli collie eli skotlanninpaimenkoira. Hän päätyi kuitenkin vielä monipuolisempaan collieen, borderiin eli bortsuun.

Luoksetulo A ja O

– Luoksetulo on kaiken A ja O, koulutuksen kulmakivi, jota pitää harjoitella tosi paljon heti pennusta alkaen. Itse alan pennun kanssa ensin sisällä ja sitten tuo aidattu piha-alue on hyvä. Aluksi aloitetaan aivan lyhyellä matkalla ja voi harjoitella vaikka kävelyllä, kun koira on hihnassa. Kävellessä kutsutaan luokse ja kun koira tulee, se palkitaan, ja sitten taas jatketaan lenkkiä. Sitä pitää tehdä tosi paljon.

– Luoksetulon pitäisi olla koiralle kiva juttu, niin että saa namin ja kehuja ja pääsee taas vapaaksi. Eli sittenkin, kun aletaan harjoitella ilman hihnaa, että koira on vapaana, niin ei missään nimessä pidä ottaa sitä kiinni, vaan palkitaan ja annetaan mennä. Ei ole hyvä, jos koira oppii, että luokse tultua joutuu aina kiinni.

Minnan mukaan on aika yleinen virhe, että koira otetaan liian usein luoksetulon jälkeen kiinni. Koira oppii, että luoksetulosta seuraa vapauden menetys, ja sen takia se alkaa vapaana ollessaan karttaa luoksetuloa.

Kun koiran luoksetulo vapaana on varmaa, voi koiraa pitää rauhallisin mielin vapaana esimerkiksi lenkeillä.

EI-sana ei hyvä

– Ei-sanan käyttöä mie yritän välttää, koska se ei johda mihinkään. Mieluummin opetan positiivisen vahvistamisen kautta, että koiran mieli pysyy avoimena ja se haluaa tehdä ja oppia.

– En suosittele opettamista pakotteiden avulla ja käskyjä hokemalla, vaan mieluummin niin, että koira itse tarjoaa sitä asiaa. Eli ehdollistamista tarjoamisen kautta, siihen mie pyrin koulutuksessa.

– Esimerkiksi istumaan koira oppii helposti ihan vain, kun viedään makupalaa pään yläpuolelta taaksepäin. Istu-sanaa ei kannata hokea, vaan sanaa aletaan käyttää vasta silloin, kun koira on jo oppinut istumaan, kun makupalaa viedään yläpuolella. Silloin voidaan liittää sanallinen käsky, jonka se lopulta yhdistää siihen mitä tekee.

Vanha koira oppii

On olemassa sanonta, ettei vanha koira opi uusia temppuja, mutta Minna on eri mieltä.

– Koira oppii koko ikänsä uusia asioita, jos sille vaan opetetaan niitä. Oppiminen voi hidastua iän myötä ja vaatii ehkä enemmän toistoja, mutta kyllä vanhakin koira oppii.

Jos ottaa itselleen aikuisen koiran, joka on ehtinyt oppia vääriä tapoja, sen opettaminen vie enemmän aikaa. Se pitää ensin opettaa pois väärästä tavasta ja sitten opettaa uusi, oikea tapa.

– Siinä mielessä pentukoiran opettaminen on nopeampaa ja helpompaa, koska pentu on kuin tyhjä taulu, joka odottaa mitä siihen kirjoitetaan. Pentukoiraa on myös helpompi motivoida.

– On myös rotuja, joita on vaikeampi motivoida kuin joitain muita rotuja. Esimerkiksi monet metsästyskoirat ovat vaikeita motivoitavia, mutta kyllä jokaiselle koiralle löytyy jokin keino.

– Paimenkoirat ovat helpoimpia, sillä niillä on palveluhalukkuus ja ne tarjoavat herkästi itse.

– Mutta oikeasti vain mielikuvitus on rajana siinä, mitä koiralle voi opettaa, Minna vakuuttaa ja näyttää malliksi muutaman tempun Sulon kanssa.

Rodun valinta

– Kun miettii koiranvalintaa ja itselleen sopivaa rotua, pitää miettiä rehellisesti myös, millainen itse on. Pitää harkita sitä, millaisia ominaisuuksia koirassa pitää olla ja mitä ei saa olla. Nykyään löytää netistä hyviä rotuvalintatestejä, joissa kysellään juuri niitä asioita, mitä pitää miettiä. Sellainen on hyvä käydä tekemässä ennen valintapäätöstä.

Minna suosittelee käymään myös erilaisissa koiratapahtumissa, joissa koirarotuja näkee ja kuulee livenä.

– Mie olen ohjaajana aika pehmeä ja haluan ohjata sillä tavalla, ettei tarvitse käyttää pakotteita. Paimenkoira on mulle omin juttu, hän sanoo.

Huonokäytöksiset koirat

Mietimme Minnan kanssa, että Keski-Euroopassa ja esimerkiksi Kanadassa näkee paremmin käyttäytyviä koiria kuin Suomessa. Mistä se voi johtua? Mitä suomalaiset tekevät väärin?

– Kun asuu pienellä paikkakunnalla, koira metsittyy helposti. Siitä tulee reviiritietoinen, ja kun sitten toinen koira yhtäkkiä tulee vastaan, nousee rähinä.

– Pennusta lähtien koiraa tulisi käyttää erilaisissa paikoissa ja tilanteissa. Tilanteiden välttely on huonoin vaihtoehto ja lisää koirien puolustushalua. Kohtaamistilanteita on harvoin, kun väkimäärä on pieni, mutta niitä pitäisi hakea ja niihin mennä.

– Koiraa ei mielestäni voi pilata, mutta siitä voi tehdä huonokäytöksisen kouluttamattomuudella ja sillä, ettei opeta sitä ottamaan kontaktia ihmiseen. Jos ei ole kontaktia, koira on omillaan ja joutuu puolustamaan omistajaansa – tai luulee ainakin niin.

– Noin käy usein pikkukoirien kanssa, koska niillä on iso ego ja ihmiset kuitenkin kuvittelevat, ettei niin pieniä tarvitse kouluttaa, Minna sanoo.

– En kannata alistamista, vaan kontaktia. Koiraa ei tarvitse hallita fyysisesti eikä voimalla, kun hallitsee sen mieltä. Esimerkiksi koirakuiskaaja Cesar Millan käyttää kouluttamisessa samoja keinoja kuin koirat käyttävät toisiinsa. Ne ovat joskus aika rajuja.

– Toki koirat, joiden käyttäytymistä hän menee korjaamaan, ovat pahasti häiriöisiä ja jopa vaarallisia, niin että korjausliikkeen täytyy olla suuri.

Möllitoko alkaa

Minnan vetämä möllitoko-kurssi alkaa 23.4. Kainuunkylässä. Kurssi on jo täynnä, mutta jos halukkaita kurssilaisia ilmaantuu lisää, Minna voi ajatella toisenkin ryhmän ottamista.

– Minusta on ihanaa, kun ihmisillä on halu opettaa koiria ja tehdä niiden kanssa asioita. Tykkään jakaa toisille sitä, mitä olen itse oppinut ja varsinkin aloittelijoiden kanssa on mukavaa, koska he eivät ole saaneet vielä vääriä toimintamalleja, Minna sanoo.

– Ohjaajan ja koiran välinen kemia ja yleensä vuorovaikutus eläinten kanssa on tosi mielenkiintoista. Nautin, kun näen miten koiran ja ohjaajan yhteistyö kehittyy.

Minna sanoo, että elämä kontaktia ottavan ja koulutetun koiran kanssa on arjessa helpompaa kuin kontaktia karttavan ja omiaan touhuilevan koiran kanssa. Koiran voi yrittää väsyttää liikunnalla, mutta siinä väsyttää vain koiran kropan, ei sen mieltä, joka voi käydä ylikierroksilla.

– Koira tarvitsee aivotyöskentelyä, aivojen väsyttämistä. Koiran elämä on täydempää, kun se saa tehdä töitä aivoillaan. Ja kun koira väsyy aivotyöskentelyssä, se väsyy oikeasti eikä hössää koko aikaa, vaan osaa myös levätä.

Koiralla voi olla huono hermorakenne, mikä näkyy esimerkiksi ylivilkkautena. Siihenkin auttaa aivotyöskentely, jota Minna suosittelee tekemään koiran kanssa yhdessä.

– Kaikenlainen aktivointi ja ohjaajan kanssa tekeminen kehittävät ja parantavat koiran ja ohjaajan suhdetta. Netistä löytyy ideoita ja kurssejakin ihan livenä, sieltä kannattaa etsiä vinkkejä.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
pallonkorjuubn
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net