Miia Jansson parantaa maailmaa tutkimalla tehohoitoa

26.6.2014 06:01 Minna Siilasvuo


YLITORNIO – Kun Miia Jansson (o.s. Kauppila) oli pikkutyttö, hän haaveili tulevansa isona lempeäksi sairaanhoitajaksi, jolla on pitkät ruskeat kiharat. Haave on toteutunut ainakin osittain: tukka on suora.
Ylitorniolla koulutiensä tarponut Miia valmistui sairaanhoitajaksi, mutta opinnot eivät jääneet siihen. Huhtikuun lopulla hän väitteli terveystieteen tohtoriksi Oulun yliopistossa aiheenaan hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisy.
Vaikka Miia sai jo viime syksynä Suomen Tehohoitoyhdistyksen tunnustuspalkinnon työstään, hän ei osannut odottaa väitöstutkimuksensa herättämää huomiota. Tuloksia on julkaistu aina Yhdysvaltoja myöten, mutta tutkimus on antanut eväitä myös leimaaviin otsikoihin.
– On totta, että tutkimus osoitti hoitohenkilökunnan tietotaidon olevan perusasioiden suhteen harmillisen matalalla. Hoitotyöstä puuttuu järjestelmällisyys. Huonot tulokset eivät kuitenkaan ole henkilökohtaisesti kenenkään vika, vaan vika on järjestelmässä, Miia Jansson toteaa.
Raamitettua tehohoitoa
Miia Janssonin kiinnostus on suuntautunut jo sairaanhoitokoulusta lähtien tehohoitoon ja siinä erityisesti hengityksen tarkkailuun ja hengitysvajauksen hoitoon.
– Tehohoito on raamitettu hyvin tarkasti, mutta tehohoitajien tiedot ja taidot noudattaa hoitosuosituksia ovat puutteelliset. Halusin selvittää, mikä johtaa hoitosuositusten noudattamatta jättämiseen, voidaanko tilannetta parantaa koulutuksella, ja jos, niin millaisella.

Jo pro gradu -työssään Miia kartoitti, mitä tehohoitajat tietävät hoitosuosituksista ja kuinka sitoutuneita he ovat noudattamaan niitä. Hän selvitti, miten hoitajat imevät puhtaaksi hengityslaitepotilaan alahengitystiet.
– Se on tehohoidossa hyvin tyypillinen hoitotoimenpide, joka tehdään monta kertaa päivässä. Potilaan kannalta on ehdottoman tärkeää, että hengitystiet puhdistetaan, mutta samalla siihen liittyy komplikaatioriski – ja se on unohtunut, sillä toimenpide on jokapäiväinen itsestäänselvyys.
Hoitosuosituksilla potilasturvallisuutta
Väitöskirjatutkimuksessa Miia työryhmineen suunnitteli hoitajille lisäkoulutusta ja tutki sen vaikuttavuutta hoitajien tietotasoon. Koska valmiita mittareita ei ollut, nekin piti kehittää itse. Jo pelkästään mittareitten kehittäminen olisi riittänyt väitöskirjaan, mutta Miia tutkimusryhmineen arvioi myös niiden luotettavuutta ja tutki toimivuutta.
– Kokeilimme simulaatiokoulutusta, johon osallistujat ja verrokkiryhmä arvottiin. Tein myös useita järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, mutta en löytänyt tutkimuksia simulaatiokoulutuksen tehosta. Oli vain yksittäisiä selvityksiä, joissa osaaminen oli mitattu heti koulutuksen jälkeen.
Nyt tehohoitotyötä on mitattu samoilla ihmisillä ennen koulutusta sekä kolmen, kuuden ja 24 kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Mittauksia tehtiin sekä simulaatioympäristössä että aiemmasta poiketen myös kliinisessä tehohoitotyössä.
– Tutkimus osoitti, että hoitajien tietotaidon lisääminen ja hoitosuositusten noudattaminen lisäsivät selkeästi potilasturvallisuutta. Sairaalainfektiot ja antibioottien kulutus ovat laskeneet, hoitoajat lyhentyneet, kuolleisuus laskenut ja niin edelleen. Koulutuksella on todella merkitystä hoitokäytänteiden kehittämisessä ja yhtenäistämisessä!
Näyttöä vai rutiineja?
Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää, että kaiken hoitotyön tulee perustua näyttöön. Miia Janssonin tutkimus puolestaan osoitti, että se perustuu näytön sijasta edelleen rutiiniin ja perinteisiin toimintatapoihin.
– Meillä on hirveä työ tuoda tutkittu tieto kentälle ja saada se jalkautettua sinne siten, että hoitokäytänteet muuttuvat. Esimerkiksi jokainen hoitaja harjaa potilaan hampaat omalla tyylillään, vaikka suusta lähtee helposti tosi pahoja tulehduksia.
Simulaatiokoulutuksen saaneiden hoitajien taidot paranivat ja ero verrokkiryhmään säilyi koko tutkimuksen ajan. Tietotaso sen sijaan ei kohonnut.
– Esimerkiksi hengityslaitehoidon tarve tulee kasvamaan, joten on entistä tärkeämpää saada potilaat terveinä ulos sairaalasta sen sijaan, että he saavat hoidon seurauksena keuhkokuumeen. Hoitosuositusten tarkoituksena on tehostaa hoitoa, Miia muistuttaa.
Tutkimustulosten merkitys on sitä suurempi, kun ne on saatu yliopistosairaalassa, Suomen parhaaksi arvioidussa tehohoitoyksikössä.
– Suomalainen tehohoito on älyttömän hyvää – mihin me pääsisimmekään, jos hoitajien tietotaidon taso olisi asianmukainen, ja hoitokäytänteet olisivat yhtenäiset ja näyttöön perustuvat nykyisen kirjavan ja rutiinipohjaisen käytännön sijaan! Tehtävää on paljon, vaikka jo nyt päästään hyviin tuloksiin.
Keuhkokuume kuriin!
Muita sairaalainfektioita on saatu vähenemään, mutta keuhkokuume on maailmanlaajuinen – ja sekä inhimillisesti että taloudellisesti kallis – ongelma.
– Paljon on jo tehty, ja nyt meillä on myös näyttöä toimivista hoitokeinoista ja paljon tietoa koulutuksen vaikutuksista. Lisäksi meillä on käytössämme mittarit, joiden avulla nykytilaa voidaan arvioida. Ongelmakohtiin voidaan järjestää täsmäkoulutusta.
Tutkimuksen seurauksena OYS:n ERVA-alueella tulevat käyttöön uudet toimintamallit suunhoitokäytänteissä ja alahengitysteiden imukäytänteissä. Luvassa on myös uusia hoitotarvikkeita. Lisäksi hoitokäytänteet yhtenäistyvät ja muuttuvat näyttöön perustuviksi.
– Hoitajat hoitavat aina hyvin ja heillä on työssään hyvä tahto. Arvostan ja kunnioitan heitä valtavasti, mutta koulutuksessa on joku ongelmakohta. Eräs vanha professori sanoi, että meiltä puuttuu lukeneisuuden kulttuuri: lääkäreiden on pakko seurata koko ajan tutkimuksia ja hoitosuositusten muutoksia, mutta hoitajat eivät tee samaa.
Tutkittu tieto ei siis mene hoitotyön käytännön tekijälle. Miia pohtii, mikä on tilanne terveyskeskuksissa ja muissa hoitolaitoksissa, jos se on näin huono yliopistosairaalassa.
– Nyt on perustettu tutkimusklubitoimintaa, näyttöön perustuvasta hoitotyöstä järjestetään koulutusiltapäiviä ja on perustettu kliinisen hoitotyön asiantuntijatoimia, joiden tarkoituksena on saada ihmiset etsimään tutkittua tietoa ja ottamaan sen käyttöönsä. Niitä on vain vielä liian vähän.
Näytöillä tuloksiin
Tärkeät asiat ovat usein yksinkertaisia. Se ei silti tarkoita, että niiden arvo olisi vähäinen. Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys.
– Esimerkiksi käsihygienian taso vaihtelee suuresti, ja lääkäreillä se on vielä huonompi kuin hoitajilla. Kuitenkin hoitotulos on tutkitusti sitä parempi, mitä huolellisemmin hoitosuosituksia noudatetaan.
Nykyisellään joka neljäs tehohoidon potilaista saa sairaalainfektion. Tehohoidon aikana saatu infektio nelinkertaistaa sairaalakuolleisuuden potilailla, joilla ei ole infektiota teholle tullessaan. Parantamisen varaa siis on, mutta on myös parantamisen halua.
– Tutkimus on lisännyt valtavasti hoitajien tiedonhalua. Nyt täytyy vain saada päättäjät ymmärtämään, että koulutukseen tarvitaan jotain lisää: tällä hetkellä täydennyskoulutusvastuu on tavallaan sysätty työnantajalle.
Muualla maailmassa sairaanhoitajien täytyy suorittaa näyttökoe vuosittain. Suomessa sellaista käytäntöä ei ole: sairaanhoitaja on sairaanhoitaja, vaikka koulutus olisi peräisin 30 vuoden takaa.
– Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Sveitsissä työsopimus tehdään vuodeksi kerrallaan, ja osaaminen täytyy osoittaa aina uudelleen. Sveitsissä palkkaluokka riippuu osaamisen tasosta. Jos haluaa nostaa palkkaluokkaa, täytyy opiskella ja antaa näyttö osaamisestaan. Palkkaluokkaa voi myös laskea, jos on tarve tehdä välillä vähemmän vaativaa työtä vaikka perhesyistä.
Jatkotutkimus työn alla
Väitöstilaisuudessa vastaväittäjä kiitti Miiaa siitä, että nyt on kerrankin tutkittu perushoitotyötä, ei käsitteitä. Se on innostanut myös hoitotyötä tekeviä, joille Miia on käynyt esittelemässä tutkimustuloksia.
– Hoitotyö on äärettömän tärkeää ja kunnioitan sen tekijöitä syvästi. Minulle on hengenasia, että hoitotyö tulee näkyväksi ja ammattiylpeys nousee esille. Tämä on sellaista maailmanparannustyötä, Miia naurahtaa.
Miia on aloittanut jo tammikuussa jatkotutkimuksen samasta aiheesta. Tutkimusryhmä on laaja: siinä ovat jo mukana teho-, infektio- ja röntgenlääkäri, mutta mukaan on tulossa asiantuntijoita muiltakin lääketieteen aloilta.
– Kun nyt vain päästäisiin aloittamaan! Tarkoituksena on kartoittaa kaikki mahdolliset hengityslaitehoidon aiheuttamat komplikaatiot, mutta tutkimusrahoitus on vielä auki. Aion jatkaa tutkimusta, mutta on vielä suuri kysymys, jatkuuko se syksyllä. Syyskuussa matkustan Japaniin kiertämään teho-osastoja ja solmimaan yhteyksiä.
Maailmanparannushanke siis jatkuu.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net