Lauri Sainmaa aikoo jatkossa keskittyä musiikkiin ja kirjoittamiseen

19.6.2014 06:01 Kari Kaulanen

Lauri Sainmaan ei tarvitse lähteä hakemaan kirjan aihetta kaukaa, sen verran värikästä hänen elämänsä on ollut.

YLITORNIO – Lauri Sainmaa yllätti suurimman osan Ylitornion valtuuston kokouksessa paikalla olleista ilmoittamalla jättävänsä kaikki kunnalliset luottamustoimet. Hän perusteli päätöstään terveydellisillä seikoilla sekä sillä, että täyttää elokuussa 70 vuotta.
Jo aiemmin on sovittu, että tänä kesänä Pekka Savolainen siirtyy Lauri Sainmaan tilalle kunnanhallitukseen.
Sainmaan valtuustopaikan ottaa ensimmäinen varaedustaja Raimo Keskitalo.
Kokonaan Lauri Sainmaa ei vaikuttamista lopeta; hän jatkaa toistaiseksi Tornionlaakson Perussuomalaiset ry:n puheenjohtajana.
Hän nousi ensimmäisen kerran valtuustoon omalla, yhden miehen listallaan vuoden 2004 vaaleissa ja sai paikan perusturvalautakunnasta. Myös vuoden 2008 vaaleissa hän oli mukana omalla listallaan, mutta viime vaaleissa hän edusti perussuomalaisia.
– Kymmenen vuotta sitte Ylitorniolla oli melkein 5300 asukasta, mutta ihmisiä oli paljon pätkätöissä, Lauri Sainmaa toteaa.
Hän katsoo ansiokseen sen, että sai toiminnallaan vakinaistetuksi puolisenkymmentä virkaa. Hän sanoo pitäneensä huolen siitä, että Göranssonin testamenttivarat käytetään kuntalaisten hyväksi. Siksi kuntaan on palkattu kaksi virikehoitajaa, jotka vierailevat yksinasuvien vanhusten luona. Eikä hänen nimeään voi ohittaa silloinkaan, kun puhutaan valtakunnallistakin julkisuutta saaneesta klapikoneesta.

Lapsuus Miekojärven rannalla
Iisakki Sadinmaa tuli aikanaan Ruotsista ja pudotti sukunimestä d-kirjaimen pois.
Iisakin poika ja Lauri Sainmaan isä, Pekka Sainmaa, hankki maata Miekojärven länsirannalta, Haukkavuomasta, ja rakensi sinne perheelleen talon. Kyseessä ei ollut mikään pikkuperhe, sillä lapsia oli kuusitoista, kahdeksan tyttöä ja saman verran poikia. Lauri on sisarussarjan toiseksi nuorin.
Leipä tuli perheelle sen ajan tapaan pienestä karjasta ja savotoilta, joita Pekka kiersi parhaina aikoina kahden hevosen kanssa. Laurillakin on jonkin verran savottakokemusta myöhemmältä iältään, mutta isänsä mukana hän ei ehtinyt savotoimaan.
Kaikki lehmien tuottama maito käytettiin itse, sillä isä-Pekka ei suostunut siihen, että maitoa olisi myyty.
Koulua käytiin pääasiassa Pakisjärvellä Ylitalon talossa Erkki Häkkisen toimiessa opettajana. Myöhemmin elämänsä varrella Lauri on vastannut koulupohjaansa koskeviin kyselihin käyneensä Ylitalon yliopiston. Jatkokoulu oli siihen aikaan Meltosjärvellä. Lauri kertoo elättäneensä itsensä jatkokoulun jälkeen tekemällä monenlaisia töitä kanavankaivuusta alkaen.
Nuorena Ruotsiin
Kesällä 1960 Lauri Sainmaa nousi Övertorneålla junaan ja matkusti Tukholmaan. Hän oli silloin 16-vuotias.
Lähtöä helpotti se, että kaksi hänen siskoistaan oli Tukholmassa naimisissa ja he olivat viettäneet perheineen kesät Haukkavuomassa. Heidän ansiostaan Lauri osasi ruotsia jo maahan muuttaessaan.
Kielitaito toi hänelle ensimmäiset ansiot. Ruotsissa ei siihen aikaan ollut puutetta töistä, vaan työntekijöistä. Maraboun, Alfa Lavalin, Sievers Kabelwerkin ja monien muiden yritysten tehtaat nielivät väkeä.
Suomesta saapui naapurimaahan siirtolaisia kasvavana virtana. Usein tultiin koko perheen voimalla, vaikka työpaikasta ei ollut tietoakaan eikä kukaan osannut ruotsin kieltä. Silloin tarvittiin apua, ja siinä oli Lauri Sainmaan markkinarako.
Hänestä kehittyi kysytty tulkki, jonka ansiot kestivät vertailun monien alojen ammattilaisten kanssa. Tämä tosin selvisi Laurille vasta myöhemmin, kun hän alkoi ymmärtää Ruotsin kruunun todellisen arvon.
Ensimmäinen hankinta oli polkupyörä, jonka avulla hän lisäsi tienojaan.
– Ajoin aamulla polkupyörällä kaikki lähiseuvun tehtaat ja kysyin, tarvittettako väkeä.
Sen jälkeen hän kertoi ansiota etsiville, mihin kannattaa mennä tarjoutumaan töihin.
Näin kului nuorenmiehen ensimmäinen kesä länsinaapurin pääkaupungissa.
Tukholmaa rakentamaan
Syksyllä Lauri pääsi töihin rakennusfirmaan.
– Elämäni onni oli, että tapasin kirvesmiehen nimeltä Torsten Karlsson.
Skånelaisittain puhuva Karlsson opetti Laurille lähes kädestä pitäen kaiken rakentamisesta. Lisäksi hän piti huolen siitä, että hänen oppilaansa kävi kaikki mahdolliset ammattiliiton tarjoamat kurssit.
Joskus Karlsson tosin ratkesi ryyppäämään ja silloin hänen poikansa, joka oli rakennusyrityksen johtaja, pyysi Lauria menemään isänsä luo yöksi, ottamaan tältä viinat pois ja tuomaan hänet takaisin töihin.
Rakennustyöt keskittyivät Tukholman ympäristöön, lähinnä Vällingbyhyn, Hässlebyhyn ja Jakobsbergiin. Lauri kertoo käyneensä myöhemmin katselemassa seutuja ja heidän rakentamiaan isoja, huvilamaisia omakotitaloja.
Yksi niistä tehtiin sittemmin tunnetun televisiotoimittajan isälle. Sen savupiippua pellittäessään Lauri kirjoitti piipunkylkeen päivämäärän ja nimensä. Lienevät siellä vieläkin.
Kolmen yrityksen toimitusjohtaja
Isänmaa kutsui myös Ruotsiin muuttaneita nuorukaisia heidän tultuaan tiettyyn ikään. Lauri Sainmaasta tuli alokas Oulun Hiukkavaaraan vuonna 1964.
Armeija-aikaan sisältyi myös kolmen viikon reissu Kuusamoon Neuvostoliiton suuren sotaharjoituksen vuoksi. Kuusamossa Sainmaa toimi komppanianpäällikkönsä Nils-Erik Kuuren adjutanttina. Hänen kanssaan Lauri ystävystyi varusmiesaikanaan, ja yhteydenpito jatkui Kuuren kuolemaan saakka.
Armeijan jälkeen Lauri palasi Ruotsiin. 1970-luvun alussa eräs ruotsalaismies pyysi häntä kaverikseen perustamaan rakennusyhtiötä. Niin tehtiin, mutta yhteistyö ei oikein toiminut, joten miehet päättivät panna firman puoliksi.
Töitä riitti, ja parhaimmillaan Laurin yritys työllisti yli 100 henkeä. Silloin tehtiin Anjan voimalaitosta Östersundin luoteispuolelle, lähelle Norjan rajaa. Samaan aikaan töitä oli myös Tukholman seudulla.
Se ei riittänyt, vaan Lauri Sainmaa laajensi toimintaansa ostamalla Bygg och Tak sekä Älta Galvan -nimiset yritykset. Jälkimmäisen ongelma olivat erilaiset päästöt, joihin kuitenkin löytyi ratkaisu. Yritys toimii edelleen.
Ei ilman ongelmia
Laurin ensimmäinen poika syntyi, kun hän oli armeijassa, toinen vuonna 1970 ja kolmas vuonna 1973.
Alettuaan yrittäjäksi Lauri osti Jakobsbergistä viisi huonetta ja keittiön käsittävän osaomistusasunnon. Myöhemmin hän hankki talon Bollstasta ennen kuin rakensi omakotitalon Mälaren-järven rannalle.
On selvää, että monen yrityksen ja ison työntekijäjoukon hallitseminen ei ole helppoa, vaikka apuna onkin osaavia ihmisiä.
Lauri kertoo esimerkkinä, kuinka isolla kattotyömaalla suurin osa työntekijöistä meni perjantaisin jonottamaan läheiseen viinakauppaan, mihin hänen tietenkin oli puututtava.
Välillä pahoiksikin äityneitä yhteenottoja syntyi myös yhteiskunnan kanssa, sillä Laurin yrityksiä epäiltiin veronkierrosta. Monien vaiheiden jälkeen epäilykset osoittautuivat aiheettomiksi.
Takaisin Suomeen
Elämä oli monella tavalla kuluttavaa ja kävi myös sydämen päälle. Vuonna 1988 Laurille tehtiin ensimmäinen ohitusleikkaus Meilahden sairaalassa Helsingissä. Mies ei kuitenkaan ollut operaation jälkeen enää täydessä työkunnossa, joten hän alkoi suunnitella Suomeen palaamista.
Vuonna 1995 hän osti Haukkavuoman maat ja myös naapurin maat, rakensi tien rantaan, hankki kunnan veden ja rakensi ison talon. Myöhemmin hän myi kaiken.
Hän myi myös yritykset ja asunnot Ruotsissa ennen kuin muutti lopullisesti Ylitorniolle vuonna 1998.
Rautaa ja kulttuuria
Lauri Sainmaa on iso mies ja todistetusti vahva. Siitä kertoo muun muassa vuonna 1987 Aavasaksalla järjestetyn Lapin vahvin mies -kilpailun voittopokaali.
Voimaa hän on hankkinut kuntosaleilla, joihin hän tutustui poikiensa nyrkkeilyharrastuksen kautta. Lauri itse osallistui voimanostokilpailuihin 1970-luvulla ja myös menestyi niissä.
Nykyisin Lauri asuu Kopanmäessä. Talon seinässä ei ole numeroa, vaan isännän nimi.
Olohuoneen sisustuksessa tärkeä rooli on kosketinsoittimella. Musiikki onkin hänelle tärkeä harrastus ja siihen hän aikoo panostaa jäätyään pois luottamustoimista. Haaveena on saada levylle omia lauluja, joita on syntynyt vuosien varrella useita. Lapin Tangokarnevaalien järjestäminen on tutustuttanut hänet moniin lappilaisiin musiikkivaikuttajiin, joiden kanssa hän suunnittelee vievänsä haavettaan eteenpäin.
Vuonna 2004 Lauri Sainmaa julkaisi kirjan nimeltä Iisakki, erämaiden kauhu. Se pohjautuu löyhästi hänen isoisänsä elämään. Kohtuullisen isosta painoksesta huolimatta kirja on loppuunmyyty. Nyt miehen päässä pyörii uusia kirjaideoita.
Tärkeintä on kuitenkin terveys. Laurille on tehty ohitusleikkaukset myös vuosina 2003 ja 2004. Viimeisimmän jälkeen kunto on ollut hyvä, mutta nyt ilmennyt läppävika on lyhentänyt askelta.
Hän toivoo, että se saadaan korjatuksi ennen 10. elokuuta vietettäviä 70-vuotispäiviä.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Saajoturkis
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net