Kyösti Lantto haluaa tallentaa mennyttä aikaa

14.11.2013 06:01 Kari Kaulanen

Kyösti Lantto ”vekkuliverstaassaan”, jonka seinillä on monenlaista kampetta, muun muassa puukuorinen taskukello.

PELLO – Kun Kyösti Lantto oli pikkupoika, hän juoksi usein pihan poikki pappansa luo saunakamariin kuuntelemaan tämän kertomuksia entisaikojen elämästä
– Pappojen tarinat olit sen ajan parasta ohjelmatarjontaa, Kyösti sanoo ja arvelee kiinnostuksensa historiaan olevan perua noista tarinatuokioista.
Kiinnostuksen tuloksena on syntynyt kaksi kirjaa. Juoksenki tarinoittee Väylän molemmin puolin ilmestyi loppukesästä. Parhaillaan painokoneessa pyörii Napapiirin Erän yli 200-sivuinen historiikki, joka kantaa nimeä Saunassa siittä sovithaan.
Kummankin kirjan synnyttämisessä Kyöstillä on ollut iso rooli. Myös uusia kirjoitussuunnitelmia itää miehen päässä.

Ratasjärveltä maailmalle
Kyösti Lantto syntyi vuonna 1954 vanhempiensa esikoisena. Hänen kotinsa oli Ratasjärvellä, ja perheeseen syntyi yhteensä viisi lasta.
Kyöstin isä oli tornionlaaksolaista sukua jo monen sukupolven takaa. Äiti sen sijaan oli Kuusamosta, mistä tuli Tornionlaaksoon karjanhoitajaksi. Niinpä Kyöstillä on myös Koillismaalla paljon sukulaisia, joihin hän pitää säännöllisesti yhteyttä.
Vaikka Ratasjärvi ja Juoksenki ovat nykysilmillä katsottuna lähes samaa kylää, siihen aikaan kummassakin oli oma koulu.
– Koulujen kans kyllä tasapainotelthiinki, Kyösti kertoo.
– Joskus, ko Juoksenkissa oli ahasta, niin osa lapsista kävi Ratasjärvelä.
Matka taittui pääasiassa Korvan Niilon taksilla.
– Tai opettaja, Henrikssonin Nisse, ko tuli Pellosta, se otti kyythiin ja toi matkassa.
Viidenneltä luokalta Kyöstikin pyrki keskikouluun ja pääsi. Lukiotakin hän kävi yhden vuoden, mutta totesi sitten, että ”ei se net lukuhommat oikein luonista”.
Noilta vuosilta hän sai kuitenkin tärkeitä eväitä elämäänsä.
– Erkki Tiesmaa oli mahtava persoona ja kasvattaja. Jokhainen, joka on Tiesmaan opissa ollu, on saanu tietynlaisen henkisen perinön.
Lause kuvastaa Kyösti Lanttoa. Hänelle ei tuota ongelmia kehua ihmisiä ja antaa kunniaa niille, joille kunnia kuuluu.

Polkupyörä ja maitokärry
Keskeytettyään lukion Kyösti hakeutui Tornioon yksivuotiselle konepiirtäjäkurssille.
Pohjanmaan It-patteristossa – Kyöstin sanoin taihvaalisissa ohiampujissa – vierähti kahdeksan kuukautta ennen kuin oli aika astua työelämään.
Ensimmäinen pesti oli Paraisten Kalkilla Äkäsjokisuulla 1970-luvun puolivälin paikkeilla. Tehtävänä oli ammatin mukaisesti suunnitella ja piirtää koneen osia. Sieltäkin Kyöstin mieleen on jäänyt hänen omaan ajatusmaailmaansa myönteisesti vaikuttanut henkilö:
– Esimies, Silvanin Olli, sano, että istaha ensinä tiima, kaksi ja pohi asiaa, ettet tehe heti vahinkoa.
Toinen hyvä opetus koski tussikynien käyttöä:
– Poika, poika ei net ole mithään kaiverusvehkeitä.
Kalkkitehtaan jälkeen vuorossa ollut Pellon Sähkölaitos herättää myös Kyöstissä monenlaisia muistoja.
– Kalustona oli Välimaan Eskon polkupyörä ja siinä maitokärrö. Isompia hommia varten olit Ylitalon Tuomon musta Mersu ja pylväskärrö.
Sähkölaitosvuotenaan Kyösti pääsi tekemään työtä yhden suuresti arvostamansa henkilön, Paavo Mäkikyrön kanssa.
– Silloin tällöin toimin Paavole kuljettajanaki, Kyösti muistelee.
Hän kertoo iloitsevansa siitä, että sähköyhtiö on edelleen paikallisten hallussa.

Telelaitoksen Tussi
Pitkäaikaisimman työrupeaman, lähes 20 vuotta, Kyösti Lantto on tehnyt Posti- ja Telelaitoksen palveluksessa.
– Työ oli pääasiassa telelaiteverkostojen kuvien tekoa.
Telelaitosvuosien myötä Kyösti sai lisänimen Tussi, jolla ainakin kaikki tutut hänet edelleen tuntevat.
Automatisointi tavoitti kuitenkin myös Tornionlaakson, ja sehän tiesi väen vähentämistä. Niinpä Kyöstinkin työt loppuivat.
– Siinä tuli sitte tehtyä semmonen hulluus, että perustin oman yrityksen.
– Joku vuosi sen kans kelkothiin, mutta soli justhiinsa lama-aikaa, eikä pääommaa ollu riittävästi, että olis saanu nimensä läpi, Kyösti kertoo rehellisesti.
Lopettaminen sujui kuitenkin ilman konkurssia ja suhteellisen pienin tappioin.
Yrittäjyysvuosinaankin Kyösti kertoo tavanneensa useita häneen vaikutuksen tehneitä henkilöitä, joista hän mainitsee esimerkkinä rovaniemeläisen arkkitehdin Esko Lehmolan.

Puukontekijänä ja talotehtaalla
Seuraavina vuosina Kyösti haki voita leivälle Marttiinin puukkotehtaalta ja Pellopuulta.
Marttiinilta on muistona erilaisia puukkoja ja ennen kaikkea puukontekotaito. Edelleen hän silloin tällöin, jos tarvetta tulee, hankkii Jaarasen Topilta terän ja tekaisee puukon.
Viimeiset liki 10 vuotta Kyösti työskenteli Sähköinsinööritoimisto Seppo Penttisen palveluksessa. Myös Seppo Penttisestä hänellä on pelkästään hyvää sanottavaa.
Monenlaista on siis mies ehtinyt tekemään. Eikä turhaan.
– Ko tekkee monenlaista, oppii arvosthaan toisten töitä ja näkkee, että jokhainen on ammatti-ihminen omala alalansa eikä mithään allaa saa aliarvioijja.
Esimerkkinä aliarvostetusta ammatista Kyösti mainitsee maatalouslomittajat.
– Net joutuvat hoithaan ATK-hommia paljo enämpi ko moni muu eikä elläinten kansakhaan aina niin helppoa ole.
Vuodesta 2012 lähtien Kyösti on ollut sairaseläkkeellä.

Ei pelkkää työtä
Mauno Koiviston valinta presidentiksi vuonna 1982 näyttelee isoa roolia Kyösti Lanton elämässä. Hän lähti nimittäin Pellonhoviin juhlimaan valintaa. Samassa tarkoituksessa paikalle oli tullut turtolalainen Anne Buska, josta sittemmin tuli Kyöstin puoliso.
Pariskunnalla on kaksi tytärtä. Sini asuu Ruotsin Pellossa ja Tiia Oulussa. Lastenlapsia on jo seitsemän ja kahdeksaskin on tulossa, joten isovanhempien luona riittää joskus vilskettä.
Kyösti kertoo, että jäätyään sairaseläkkeelle hän on ollut Salmisen Pekan ”töissä”. Tällä hän tarkoittaa niin Rohkihallia kuin Pyrevä-puistoa, joiden parissa hän on talkoillut harrastusmielessä jopa niin paljon, että muutamat tutut talkookaverit ovat kutsuneet häntä Pekka Kakkoseksi.
Rohkihallin laajennusta hän oli suunnittelemassa ”Ahti Kettusen liekassa”.
– Pakkasit kylilä porisehmaan, että ”taisi Napapiirin Erä nyt haukata liika ison kakun”. Mitä sitä vielä, halli on valmis, kiitokset vain kaikille talkoisiin osallistuneille ihmisille, Kyösti kehuu.
– Haastavin homma oli hallin käyttötavan muutos niin, että siihen saattaa kokkoontua isompi joukko ihmisiä, hän toteaa.
Hän arvostaa Salmisen tekemiset korkealle ja pitää myös talkoiden tarjoamaa sosiaalista puolta tärkeänä.

Tarinoita Juoksengista
Paitsi että on kiinnostunut menneestä ajasta, Kyösti Lantto haluaa siirtää tietoa myös jälkipolville. Niinpä hän onkin viritellyt sen tallentamisesta itselleen uuden harrastuksen.
Syksyn kynnyksellä ilmestyi noin 160-sivuinen kirja, joka sisältää juoksenkilaisia tarinoita niin Suomen kuin Ruotsin puolelta.
Kirjan tekijäksi mainitaan Kyöstin lisäksi Pehr Taaveniku. Hänen myötään teoksen syntyyn liittyy traagisia piirteitä.
Pehr oli Kyöstin serkku, kolme vuotta häntä vanhempi ja ammatiltaan poliisi. Kyösti istui usein Pehrin luona kuunnellen ja tallentaen serkkunsa kertomia tarinoita. Heidän tarkoituksenaan oli jossain vaiheessa saattaa ne myös kansien väliin.
Viime vuoden elokuussa Pehr Taaveniku poistui maailmasta oman käden kautta. Kirjasuunnitelma oli jäädä haaveeksi kunnes hänen siskonsa laittoi asian uudelleen vireille. Kirjan kasaaminen jäi Kyöstin tehtäväksi. Hän sanookin tehneensä sen serkkunsa muistoa kunnioittaakseen.
Juoksenki tarinoittee Väylän molemmin puolin sisältää paljon Tornionjokivarren historiaa ruotujakolaitoksesta Isovihan aikaan, Juoksengin kasakoista Boströmin liikkeeseen, joppausta tietenkään unohtamatta.
Lisäksi kerrotaan muun muassa tukinuitoista, nurkkatansseista ja sään ennustamisesta sekä listataan erilaisia sanontoja. ”Mitä pösilömpi isäntä, sitä suuremat potut”, sopinee hyvin tähän syksyyn.
Kirjan tarinoiden henkilöt – kaikki oikeita ihmisiä – ovat toinen toistaan herkullisempia. Yksi heistä on Ruotsin Juoksengissa elänyt Eelis Aasa, joka tunnettiin lempinimellä Sälli.
Kirjan tekstit ovat meänkieltä.
– Se met hunteerasima sitä, värkääthäkö kirja suomeksi vaikko ruottiksi, mutta tulima siihen tuloksheen, ko molemin puolin Väylää praatithan tätä meänkieltä, niin preistaama sillä ko se on niinko semmonen yhtheinen, Kyösti perustelee.

Saunassa siittä sovithaan
Toukokuun kolmantena vuonna 1970 perustettuun Napapiirin Erään Kyösti Lantto liittyi jo seuran ensimmäisinä vuosina. Hän on toiminut muun muassa seuran sihteerinä ja ollut ilmeisen tiukka talousihminen, koska on noissa hommissa saanut kolmannen lempinimensä, Niinistön.
Jo pitkään on suunniteltu seuran historiikin tekemistä ja kerätty materiaalia pikku hiljaa.
– Viime huhtikuussa valithiin porukka ja päätethiin, että kirja tehhään. Porukan nokkamiehenä on ollut Taisto Ekonoja, Kyösti kertoo.
Kirja antaa kattavan kuvan metsästyksestä eri aikakausina arvellen sen ja kalastuksen alkaneen näillä leveyksillä hylkeenpyynnillä joskus 4600 vuotta sitten.
Myös tämä teos sisältää aiheeseen liittyviä kertomuksia sekä runsaasti valokuvia vuosien varrelta.
Napapiirin Erän väki kokoontuu lauantaina 23.11. perinteisesti Ajangin Kiimarovassa sijaitsevalle kämpälleen jakamaan huomionosoituksia, käymään läpi syksyn metsästyksen ja puhumaan asiat halki, jotta ensi vuonna voidaan aloittaa taas puhtaalta pöydältä.
Kyösti toivoo, että myös historiikki olisi valmis siihen mennessä, vaikka ei sitä varmasti uskalla luvatakaan.

Jatkoa seuraa?
– Haluaisin kertoa vähä muitaki tarinoita ko erähommia. Siitä, miten kylissä entisaikoina elethiin ja miten sielä piethiin toisista huolta, Kyösti sanoo.
Häntä kiinnostavat myös unohduksiin jääneet ja vaietut asiat sekä henkilöt, jotka ovat taistelleet ja tehneet töitä nykyisen hyvinvoinnin eteen, mutta eivät ole saaneet ansaitsemaansa arvostusta. Hän antaa esimerkin:
– Talvi- ja jatkosoan ajalta kaikki, jokka on sen reisun käyhneet. Kaikhiin se jälkensä jätti. Kotirintaman naiset ja keskenkasvuiset kläpit, ei heän antamasthaan panoksesta ole isomin kiitosta annettu, niin se vain on.
Sarkaa siis riittää, ei muuta kuin kyntämään.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net