Kotimaat löysivät kodin Kaulirannalta

15.6.2017 06:01 Kaisu Määttä

Anu ja Tapio Kotimaa viihtyvät hyvin Kaulirannalla.

KAULIRANTA – Ylitornion Kaulirannan kylä on saanut viimeisen vuoden aikana useita uusia asukkaita. Viime syksynä kylälle muuttivat Anu ja Tapio Kotimaa, jotka kertovat tykästyneensä uuteen kotikyläänsä kovasti.

– Tämä on mukava pieni kylä. Olemme oikein tyytyväisiä kaulirantalaisia. Ihmiset tervehtivät ja juttelevat, kun tullaan vastaan, ja autoista nostetaan kättä, Tapio tuumaa.

Myös kylän luonnon, metsän ja veden ympäröimä sijainti miellyttää molempia. Varsinkin Tapiolle ne ovat tärkeitä, sillä hänen harrastuksiinsa on aina kuulunut kaikenlainen lähiruoan hankkiminen luonnosta.

– Olen lähiruokaraaka-ainehankintavastaava henkilö tässä taloudessa, Tapio naurahtaa.

– Marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys, sitä kaikkea teen. En vaella metsässä ilman päämäärää enkä soutele joella huvikseni, mutta voin kävellä metsässä kymmenen kilometriä, jos kohteena on hyvä sienipaikka. Veneessä pitää olla vähintään virvelit veneen perässä, jos ollaan soutamassa. Seku vain -vaeltamista ja ajan kuluttamista en ole koskaan ymmärtänyt enkä sitä tee.

Anun juuret Karjalassa

Anu on syntyisin Jokioisten kunnan Minkiön kylästä, jonne hänen isänsä vanhemmat aikoinaan tulivat evakkoina Karjalasta. Anu naurahtaa, että hänen puheliaisuutensa on peräisin isovanhemmilta.

Tapio on syntynyt Posiolla, mutta siellä hän asui elämästään vain neljä ensimmäistä vuotta. Nuoruutensa ja suurimman osan elämästään hän on asunut Rovaniemellä.

1990-luvulla Tapio muutti silloisen perheensä kanssa Ivaloon, jossa hän meni töihin Ivalon Alkoon.

– Työni on ollut Alkossa kaikkiaan neljäkymmentä vuotta, joista kolmisenkymmentä olin myymäläpäällikkönä.

Anu työskenteli myös jo 1990-luvulla Ivalon Apteekissa, ja jo tuolloin Anu ja Tapio ”tiesivät” toisensa, mutta molemmilla oli omat perheensä olemassa.

– Mä muutin sitten välissä Rovaniemen kautta Etelä-Suomeen lasten kanssa, ja kun lapset kasvoivat isoiksi, palasin Ivaloon vuonna 2008, Anu kertoo.

– Ja minä elin silloin taas poikamiespäiviä, Tapio huomauttaa.

– Päätin ottaa tuon Anun pois kuleksimasta, mies myhäilee, mihin puolestaan Anu heläyttää, että eihän se niin mennyt, vaan hän päätti napata Tapion.

– Mulle työkaveri esitteli Tapsan, että siinä on ainoa varteenotettava poikamies koko Ivalon kylässä, Anu nauraa.

Tapion naapuriksi

Sitten sattui niin onnellisesti, että Ivalon apteekkarilla oli työsuhdeasunto samassa rivitalossa, missä Tapio asui, ja hän kysyi, haluaisiko Anu muuttaa siihen.

– Mä en ensin tiennyt, että Tapsa asui siinä, ja vastasin että en minä sinne, se oli niinku vähän kaukana ja kaikkea, Anu kertoo naureskellen.

– Sitten tajusin, että Tapsa asuisi siinä naapurissa, ja menin heti sanomaan apteekkarille, että kyllä minä sittenkin kovasti haluan muuttaa juuri siihen.

– Eikä se kauaa siinä naapurissa asunut, vain muutaman kuukauden, kun se muutti meille, Tapsa hymyilee.

Heti ensimmäisenä yhteisenä talvena pari meni kihloihin ja naimisiin seuraavana kesänä.

Lapsista kysyttäessä Anu ja Tapio vastaavat toisiaan vilkaisten, että lapsia on yhteensä neljä ja lastenlapsia yhteensä kaksi.
Tapion lapsenlapsi on jo 19-vuotias ja valmistui juuri ammattiin, Anun lapsenlapsi on vasta puolitoistavuotias.

Anu ensin Ylitorniolle

Ylitorniolle pariskunta muutti ”osissa” pikkuhiljaa siten, että Anu tuli tänne ensin töihin. Hän tykästyi paikkakuntaan sekä työkavereihin ja muihin ihmisiin ja lopulta Tapiokin suostui lähtemään Ivalosta.

– Syksyllä päätettiin luopua Ivalon talosta ja alettiin etsiä taloa täältä. Sitten asuttiin vähän aikaa Kuivakankaalla, kunnes löydettiin tämä talo. Tykkään kovasti asua tässä, on ihana talo ja iso piha ja oma rauha, Anu selittää.

– Naapuri kävi juuri tekemässä meille pienen pottumaan tuohon, että saamme laittaa vähän pottua ja porkkanaa ja muuta semmoista. Sen verran pitää perunoita laittaa, että saa syödä uudet perunat omasta maasta.

Tapiokaan ei kadu Ivalosta luopumista. Ylitornion maisemat ovat tarpeeksi vielä Lappia, joten ympäristö viehättää ja lähiruokaraaka-aineiden hankinta on mahdollista täälläkin.

– Siitä ympäristöstä luopuminen oli isoin kynnys, muutto sinällään ei ollut iso asia meille kummallekaan. Olemme molemmat tehneet niin monta muuttoa elämässämme, Anu sanoo.

– Ulkomaanmatkat ovat lisääntyneet huomattavasti tänne tulon jälkeen, Tapio hymyilee.

Juttuhetken jälkeen Kotimaat aikovat jälleen piipahtaa ulkomailla ICAssa.

Koiran kanssa metsällä

Kotimailla yhteisenä harrastuksena ovat koirat, joita on perheessä kaksi. Englanninsetteri Sepi on seisova kanalintukoira, kun taas pikkuinen bichon frisé Zico on olemassa ihan vain seurakoirana.

– Teen vähintään kaksi pitkää lenkkiä koirien kanssa, Tapio kertoo.
Anukin lenkittää koiria, kun töiltään vain ehtii.

– Mä laitan koirat jakohihnalle yhteen hihnaan, Tapsalla molemmat on omassa hihnassaan, Anu selittää.

Vaikka metsästys on lähinnä Tapion ja Sepin harrastus, myös Anu käy joskus metsällä.

– Metsästyskortti on hankittuna, Anu toteaa, ja Tapio päivittelee, että metsästyskorttiin vaaditaan nykyään niin laajaa tietämystä ja vaikean teoriakokeen suorittaminen, ettei hän olisi ikinä saanut sitä läpi.

– Onneksi mä suoritin sen jo aikasemmin, mutta tuo tuossa veti täydet pisteet teoriasta, Tapio hämmästelee.

– Täytyihän mun saada sut jotenkin vaikuttumaan, Anu nauraa.

Tapion hyvä fyysinen kunto juontaa juurensa nuoruusvuosilta, jolloin hän harrasti urheilua hyvin monipuolisesti. Lajit olivat ylitorniolaisittain katsottuna vallan harvinaisia; telinevoimistelua, uimahyppyjä sekä mäkihyppyä. Mäkihypyssä hän kilpaili kansallisella tasolla edustaen Ounasvaaran Hiihtoseuraa ja osallistui kilpailuihin jopa ulkomailla.

– Se oli iso osa nuoren miehen elämää silloin. Siitä jäi paljon hyviä muistoja ja myös elinikäisiä kavereita, Tapio tuumaa.

Anun nuoruusvuosien harrastuksiin kuului luonnonsuojelu, mutta hän nauraa, ettei hän koskaan tehnyt mitään radikaalia eikä sitonut itseään kettingillä kiinni mihinkään.

– Kuuluin kuitenkin luonnonsuojeluyhdistykseen. Nykyään harrastuksina ovat lähinnä käsityöt ja uinti, siis vain kuntoilun vuoksi, ei urheiluna. Lisäksi olen tykännyt aina toimia vapaaehtoistehtävissä omassa seurakunnassa, Anu kertoo.

Jos Kaulirannan kyläläiset ovat ottaneet uudet asukkaat avosylin vastaan, niin myös Kotimaat ovat olleet valmiita astumaan kyläläisten elämään ja toimintaan, esimerkiksi osallistumalla kylän siivoustalkoisiin.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net