Kirsti Hanhirova: Äidinkieli on kaiken perusta

13.8.2015 06:01 Pasi Romakkaniemi


PELLO – Mitä paremmin hallitset äidinkielesi, sen paremmin hallitset elämäsi ja saat siltä enemmän. Viisaus, jota Kirsti Hanhirova ei voi omia nimiinsä, mutta jonka nimeen hän vannoo.
Voisi sanoa että tietysti, onhan Hanhirova äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, mutta perusteluja ajatuksen puolesta on niin paljon, että vaikea on olla toistakaan mieltä.
– Kielitaitoon kuuluu niin paljon: lukeminen, kirjoittaminen, kuunteleminen, puhuminen, ymmärtäminen... Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita, oli kyseessä sitten insinööri, kokki tai vaikka korkeushyppääjä.
– Koko ympäröivä elämämme ja kulttuurimme perustuu kieleen. Omaa opetusainettani korostamatta väitän, että äidinkieli on tärkein oppiaine! Voi sanoakin, että joka ainoa opettaja on samalla äidinkielen opettaja, niin kokonaisvaltaisesti kieli kuuluu elämäämme, Hanhirova toteaa.
Alakoulu ja sen opettajat ovat tässä asiassa erityisen tärkeässä asemassa. Kaksi kolmannesta peruskoulun äidinkielen tunneista kun on oppilaalla jo takana hänen siirtyessään yläkoulun puolelle.

Käsialasta selvää
Käsiala on asia, joka aika ajoin keskusteluttaa ihmisiä. Onko siisti käsiala ja mallikirjoituksen harjoittelu tärkeää, vai tyhjänpäiväistä ajan hukkaa?
Hanhirova ei pidä hyvää käsialaa minään itseisarvona, mutta:
– Selvää tekstistä on tietysti saatava, eli mitä siihen on kirjoitettu. Lisäksi on pystyttävä erottamaan isot ja pienet kirjaimet. Nykyisin voimassa olevassa mallikirjoituksessa onkin heikkoutena p- ja k-kirjain, joista ei tahdo erottaa onko ne kirjoitettu isolla vai pienellä.
Pojilla käsiala on hieman säserämpää kuin tytöillä, mutta tilannetta tasoittaa se, että nykyisin ja tulevaisuudessa ehkä vielä enemmän kirjoitetaan paljon myös koneella.
Kirjakieli, yleiskieli ja murre ovat asioita, joihin myös äidinkielen osalta törmää. Ne ovat Hanhirovan mukaan kaikki tärkeitä, myös virallisen tuntuinen kirjakieli.
– Kirjakielihän on se kieli, jolla tieto siirtyy eteenpäin sellaisena kuin se on tarkoitettu. Tulkinta on kaikille sama ja kaikki sen ymmärtävät.
Pellolaisten H
Murteen tuoreelle Suomen mestarille murre on rakas ja läheinen asia.
– Se liittyy ehkä kotiseuturakkauteen. Eräs yliopiston opettajani ilmaisi asian hyvin toteamalla, että tornionjokivartisilla täytyy olla vahva itsetunto. He tulevat murteen kanssa yliopistoon ja myös lähtevät sieltä murteen kanssa pois! Monilla ihmisillähän tahtoo murre opintojen ja muuton myötä kadota.
– Tokihan on tilanteita, missä on ymmärrettävyydenkin vuoksi osattava käyttää ja käytettävä yleiskieltä. Eikä lapsille ole ongelma ymmärtää tilanteita, joissa käytetään eri kieltä.
Ehkä murre tämän alueen ihmisille onkin tavallista tärkeämpää, sillä Hanhirova kertoo erään kielentutkijan päätyneen toteamukseen, että murteeseemme vahvana liittyvä h-kirjain on katoamassa muualta paitsi Pellosta.
– Minä tulkitsen sen niin, että pellolaiset ovat ottaneet h:n omaksi plussamerkikseen. Se ei ole häpeä vaan ylpeyden aihe, mikä on hienoa.
Murre-SM Pelloon
Murteen ja Pellon ympärille voisikin hänen mukaan rakentaa vaikka millaisia paikkakunnan tapahtumiin, juhliin ja elinkeinoelämäänkin liittyviä asioita. Kirstin ja kahden muun murretaitajan ansiosta valtakunnallinen murteen SM-kisa järjestetään vuonna 2018 tai 2019 Pellossa. Hauskaksi asian tekee se, että mukana saavat olla myös ruotsalaiset meän kielellään. Murteen Suomen mestaruus saattaakin siis mennä silloin Ruotsiin.
Joskus keskustelua herättäneestä meän kielestä ja sen määrittelystä Hanhirovalla on selkeä näkemys.
– Ruotsalaisille se on kieli, koska siellähän ruotsi on valtakieli, mutta meille se on murre.
Ei köökkisuomelle
Jos kielen opettaminen jää vain koulun tehtäväksi, ollaan opettajan mielestä heikolla pohjalla.
– Vanhempien tehtävä on keskustella lastensa kanssa. Pitää vastata heidän kysymyksiinsä, neuvoa heitä, kertoa asioita, olla heistä ja heidän asioistaan kiinnostuneita... Niin rakentuu pohja vahvalle äidinkielelle ja samalla myös ajatusmaailmalle ja tuottamiselle, koska sekin liittyy vahvasti kieleen. Se tapahtuu kielen kautta.
– Ihmisellä on oltava ajatuksia ja taito laittaa niitä paperille. Opettajan kannalta on kauhea tilanne, jos lapsi sanoo ettei hänellä ole mitään kirjoitettavaa. Sehän tarkoittaa, ettei hänellä ole myöskään ajatuksia, mikä on mahdotonta. Silloin on kyllä opettaja aseeton.
Hanhirova kertookin vihaavansa niin sanottua köökkisuomea. Sillä hän tarkoittaa keittiön pöydälle jätettyä lappua jossa lukee: Ota ruokaa jääkaapista!
– Ei voi eikä saa olla niin kiire, etteikö ehdi lapsen kanssa puhua. Koko kulttuurimme siirtyy puheen ja kielen kautta. Onkin säälittävää nähdä 2–3-vuotias lapsi television edessä tuijottamassa ruutua, jossa kuvan lisäksi tulvii käsittämätöntä äänimaailmaa tai englannin kieltä.
– Oma kielemme on kulttuurimme kuvajainen. Monikulttuurisuus on hyvä ja hieno asia, mutta jääkö oma kulttuurimme näin englannin kulttuurin jalkoihin? Maailmaa ei pidä ahmia englannin kielen kautta.
Lapset lukevat
Ruutu, oli se sitten television tai tietokoneen, tappaa kirjan. Onko näin?
– Kyllä suurin osa lapsista edelleen on innostunut lukemaan, vaikka aina on ollut siihen nyreästi suhtautuvia. Opetussuunnitelman mukaisesti kahlaan aina Seitsemän veljestä ja Kalevalan läpi oppilaiden kanssa ja joka vuosi saan kuulla asiasta myönteisiä kommentteja. Tunnen aina ylpeyttä, kun nämä kulttuuriimme keskeisesti kuuluvat asiat on käyty läpi. Oppilaatkin ymmärtävät, että sellaiset asiat kuuluvat yleissivistykseen.
Hyvän luku- ja kirjoitustaidon avulla kaikkien oppiaineiden omaksuminen on helpompaa. Keino, jolla nämä taidot saavutetaan ei ole tärkeää. Se voi tapahtua vaikka tikulla hiekkaan piirtelemällä, kunhan lapsi oppii.
– Monesti vaikeinta on saada lapsi innostumaan asian oppimisesta, sen jälkeen kyllä kaikki onnistuu. 
Myönteisiä muutoksia
Syksyllä 1979 opettajantyönsä aloittanut Hanhirova näkee vuosien varrella koulussa tapahtuneet muutokset lähes poikkeuksetta myönteisinä asioina.
– Koulusta on tänä aikana tullut avoimempi ja keskustelevampi. Opettajan ja oppilaan välit ovat lähentyneet ja inhimillistyneet. 
– Kaikilla on tunne, että ollaan samassa veneessä, jota ei tahallaan keikuteta.
– Se minua surettaa, etten ehdi nopeasti eteneville oppilaille antaa sitä huomiota ja aikaa, joka heille kuuluisi.
Tämän päivän oppilas on avoimempi kuin ennen oli, mutta valitettavasti myös vaivannäköä karttavampi.
– Hyviin tuloksiin harvoin päässään ilman vaivannäköä – aivan kuten ei hillajänkälläkään. Tableteista ja hienoista opetustauluista huolimatta oppilaan vaivannäkö ei ole hävinnyt mihinkään, ja se tuntuu olevan kova paikka joillekin nykypäivän lapsille.
– Ylpeänä voin sanoa, että Pellossa on hyvät koulut ja vanhemmat voivat huoletta laittaa lapsensa täällä koulun huomaan päiväkodista lukioon asti.
Tila kulttuurillekin
Hanhirova on tunnettu myös kulttuurin taitajana ja arvostajana. Pellosta löytyy hänen mukaansa kultturin osaajia vaikka mihin, mutta samaa ei voi sanoa tiloista.
– Minulla ei ole mitään liikuntaa vastaan, mutta olisin toivonut että uusittuun Ponnen urheilutaloon olisi laitettu sellainen äännentoisto- sekä valojärjestelmäja johon olisi voinut jättää rekvisiitan paikoilleen seuraavaa kertaa varten. Kouluilla ja harrastajaryhmillä ei ole varaa ostaa tuota tekniikkaa. 
– Olen satoja kertoja kerännyt hopussa liikuntasalista kulisseja ja jatkoroikkia ja muuta kampetta pois seuraavan ryhmän tieltä.
– Ihminen, joka ei itse tee kulttuuria ei tajua sen työn määrää, sitä, kuinka rankkaa sellainen ylimäräinen kokoaminen ja kerääminen kaiken muun päälle on!
Hanhirova toteaa, että Pellosta löytyy hienot suorituspaikat niin auto- kuin raviurheilullekin ja lentopallolle, samoin hiihtoladut. 
– Jos ajatellaan että se riittää, niin ok. Isot oppilasproduktiot, joita esimerkiksi Salmen Juhanin kanssa aikoinaan teimme, jäävät kyllä nykyään tekemättä.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Saajoturkis
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net