Kenelle lohi kuuluu? Kalastuslupa-asia hiertää väylänvarressa

6.6.2013 06:00 Kari Kaulanen

Kuva: Pasi Romakkaniemi


TORNIONLAAKSO – Lehtemme viime numerossa piti olla juttu tulevan kesän kalastuslupakäytännöstä Tornion-Muonionjoella. Juttu oli jo taitettu lehteen, odotimme vain Lapin ELY-keskukselta kalastussääntöä ja lupauudistuksia koskevaa tiedotetta, joka vahvistaisi artikkelissa kerrotut asiat.
Jo maanantaiksi luvattua tiedotetta ei kuitenkaan vielä keskiviikkona annettu eikä asiaa suostuttu vahvistamaan, joten juttu oli siirrettävä sivuun.
Syy selvisi seuraavana päivänä, kun tiedote lopulta tuli. Kuten jo viivästys antoi ounastella, tiedote ei ollut sellainen kuin oli odotettu; sen sisältö oli muuttunut.
– Asia oli sovittu, oli kyse oli vain siitä, miten tiedotetaan, Väylän viehelupa-alueen puheenjohtaja Heikki Jolma sanoo.

Väylän viehelupa-alue
Juoksenki–Väylänpää-alueen kalastuskunnat ovat ilmoittaneet irtaantuvansa Tornion-Muonionjoen-Könkämäenon yhteisluvasta ja perustaneet 5.1.2013 Väylän viehelupa-alueen.
Siihen kuuluvat Juoksengin kalastuskunta, Niemen–Saloniemen kalastuskunta, Turtolan kalastuskunta, Pellon kalastuskunta, Lempeän kalastuskunta ja Kiuruniemen kalastuskunta Pellosta sekä Väylänpään osakaskunta Kolarin puolelta.
Alue käsittää noin 70 kilometriä Suomen puoleista Tornionjokea.

Perjantaina 24.5. asianosaiset olivat saaneet ELY-keskuksesta seuraavanlaisen tiedoteluonnoksen: ”Aiemmasta poiketen Pellon alueen Suomen puoleiset osakaskunnat eivät ole mukana yhteislupa-alueessa. Tämä tarkoittaa, että Pellossa tarvitaan valtion myymän luvan lisäksi osakaskuntien perustaman yhteislupatoimikunnan myymä lupa, kun kalastetaan Suomen vesialueella.”

Siinä ei mainita erikseen muita kaloja, vaan annetaan ymmärtää, että uusi lupa käsittää kaikki kalat, siis myös lohen.
Torstaina 30.6.2013 tulleessa, virallisessa tiedotteessa lukee: ”Juoksengin–Väylänpään alueella on Suomen puolen kalastuskuntien ja osakaskuntien perustama Väylän viehelupa-alue. Kalastusoikeuden haltijat edellyttävät alueellaan luvan muun kalan pyyntiin.”
Kenen toimesta ja miksi jo kertaalleen sovittu asia oli muutettu? kysellään nyt jokivarressa.

Lisää irtaantumisia?
Neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriöstä on lyhytsanainen ja kehottaa unohtamaan luonnoksen.
Mutta luonnosta tuskin annetaan nähtäväksi, ellei sen sisällön uskota olevan oikein. Käveltiinkö siis Lapin ELY-keskuksen yli?
– Neuvottelussa oli mukana useita tahoja, joiden näkökohdat pyrittiin ottamaan huomioon, Hakaste suostuu sanomaan.
– Maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet eivät antaneet Lapin ELY-keskuksen tiedottaa asiasta niinkuin asia on, rovaniemeläinen perhokalastaja ja lohiaktiivi Antti Sorro sanoo.
– Laki määrää yhdenvertaisen kohtelun, ministeriö ei voi asettaa yhtään kalastus- tai osakkuuskuntaa tai niiden yhdistelmää suosituimmuusasemaan, Sorro jyrisee.
Hän on varma, että tulevaisuudessa myös muut kalastuskunnat irtautuvat yhteisluvasta.
– Se on edellytys sille, että kalastusmatkailu voi kehittyä Tornion-Muonionjokivarressa, hän sanoo ja kertoo esimerkin Norjasta:
– Siellä kalastus oheistoimintoineen voi tuoda puolet lohijoen varrella sijaitsevan tilan maataloustuloista.
Leena Knihtilän pro gradu -työn mukaan tilanne oli Tornionjokilaaksossa 1800-luvulla samanlainen: lohenkalastuksen osuus maataloustulosta saattoi olla jopa 50 prosenttia.

Molemmat luvat on oltava
Kalastussäännön lauseen ”Kalastusoikeuden haltijat edellyttävät alueellaan luvan muun kalan pyyntiin” voi tulkita tarkoittavan, että lohta voi pyytää pelkästään yhteisluvalla. Niin ei asia Kalatalouden Keskusliiton lakimiehen Jenny Fredrikssonin tulkinnan mukaan kuitenkaan ole.
– Heti kun koukkuun iskee joku muu kala kuin lohi, kyse on rikoslain nojalla rangaistavasta luvattomasta kalastuksesta, Fredriksson sanoo.
– Jokainen voi itse tykönänsä miettiä, pystyykö kalastamaan niin, ettei muu kala missään nimessä tartu koukkuun.
– Jos ei pysty, niin tarvitsee luvan. Muutoin vesialueen omistaja on oikeutettu vaatimaan rangaistusta luvattomasti kalastaneelle, Fredriksson tarkentaa.

Rahanjako närästää
Yhteisluvan myyntituloista myyjät saavat kymmenen prosenttia. Jäljelle jäävästä osuudesta yhteislupa-alueen hoitokunta saa 18 prosenttia – joka vastaa 16,2 prosenttia kokonaismyyntituloista – hallinto-, matkustus- ja kehittämiskustannusten korvaamiseen. Kun kyseiset kustannukset on katettu, yli jäävä osuus käytetään kalastuksen valvontaan ja tutkimukseen alueella.
Loppuosa jaetaan siten, että Lapin ELY-keskus ja Ruotsin Havs- och vattenmyndigheten (HaV) saavat yhdessä puolet ja sopimuksen osapuolina olevat kalastusoikeuden haltijat puolet.
Kalastusoikeuden haltijoiden osuus puolestaan jaetaan vesialueiden pinta-alojen mukaisessa suhteessa. Tämä on se kohta, joka erityisesti närästää.
– Suuri osa rahoista menee joen eteläosien verkkokalastajille, jotka eivät edes maksa kyseistä lupamaksua, Antti Sorro tiivistää asian.

Yhteislupa ainoa oikea tapa?
– Yhteislupasopimus oli Ruotsissa allekirjoitettu jo toukokuun puolivälissä, Tornion–Muonionjoen-Könkämäenon viehekalastuksen yhteislupa-alueen puheenjohtaja, muoniolainen Ilkka Paaso perustelee sitä, että Väylän viehelupahanke ei mennyt pellolaisten toivomalla tavalla.
Hän pitää kuitenkin pellolaisten irtiottoa hyvänä siinä suhteessa, että se sai vauhtia lohen omistusoikeiden selvittämiseen.
– Samassa tilanteessahan me olemme täällä pohjoisempanakin, hän muistuttaa.
Paason mielestä yhteislupa on kuitenkin ainoa oikeana tapa hallita pitkän jokivarren lupamyyntiä.
Tämän vuoden yhteisluvassa uutta on yhden kunnan alueelle myytävä kausilupa. Niistä saatavat tulot jaetaan kyseisen kunnan alueella oleville kalastusoikeuden haltijoille.
Koko jokialueen käsittävistä luvista saatavien tulojen jakoperusteet ovat entiset.
Merkille pantavaa on se, että Ruotsin puoleisilla alueilla, joilla yksityiset omistavat lohenpyyntioikeuden, kalastuskunnat saavat myös HaV:lle tarkoitetun osuuden tuloista.

Kenen lohi?

Yhteisluvasta irtaantumisen taustalla ovat se, että yhteislupaa ei pidetä lupana perusteltuna sekä niin sanottu lohiregale. Sitä tulkitaan niin, että Tornionjoen lohi on valtion omaisuutta, ei kalastusoikeuden haltijoiden, kuten muut kalat. Tornionjoella regale-oikeus päättyy Pajalan kunnan rajalle. Siitä ylös päin kalastusoikeuden omistajat omistavat myös lohen. Alun perin regale oli kuitenkin vero, jota perittiin eri tavoin eri vesistöissä.

Uuden lupa-alueen perustaneet kalastuskunnat ovat kyseenalaistaneet regale-oikeuden, eli niiden mielestä lohi ja näin ollen sen pyynnistä kertyvät lupatulot eivät kuulu valtiolle, vaan ne kuuluvat kalastusoikeuden haltijoille. Asiaa selventää ote Heikki Jolman puheenvuorosta lohistrategian kuulemistilaisuudessa, joka pidettiin Pellossa 3. toukokuuta:

Kuinka moni tietää, että vielä tänä päivänäkin Suomen valtio käyttää etnisen syrjinnän välineenä ns. regaleoikeuttaan, joka perustuu ns. Helgeandsholman päätökseen. Tämä siitä huolimatta, että asiakirja on kiistattomasti osoitettu väärennökseksi jo vuonna 1864. Tähän väärennökseen vetoamalla virkamiehet kylmästi rosvoavat kokonaan tämän alueen lohenkalastuslupien tuoton. Onko merialueella koskaan vaadittu lohenkalastajia luovuttamaan tuloaan tai edes puolta siitä valtiolle? Tiedetään lohiregalen olleen pelkästään kuninkaan kantama korotettu vero. Esimerkiksi oikeusoppineet Haataja ja Manner ovat todenneet jo aikoja sitten, ettei kruunun regaleoikeus ole koskaan käsittänyt oikeutta vesiin pohjineen, eikä sulkenut pois yksityistä omistusoikeutta. ... Tähän regaleoikeuten vetoamalla valtio mielivaltaisesti edellyttää Tornionjoella käytettävän yhtä koko joen kattavaa kalastuslupaa. Tämä käytäntö luo kaoottisen epäjärjestyksen ja se on valtion harjoittaman lohipolitiikan lisäksi suurin paikallinen este laadukkaan kalastusmatkailun ja siitä saatavan toimeentulon kehittymiselle. Tämä on tarkoituskin, eihän kalastusmatkailun haluta olevan liian tuottoisaa, koska kontrasti kansantaloudellisesti täysin tappiolliseen lohen merikalastukseen on jo nyt hyvin kiusallinen asia.

Nyt on kuitenkin pieniä toiveita siitä, että lohen omistusoikeus saadaan selville, kun Juha Joona selvittää asiaa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Lohikysymyksen toivotaan selkeytyvän myös tekeillä olevan, näillä näkymin syksyllä valmistuvan lohistrategian myötä. 




Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät paikallisuutiset
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net