Jussi Sihvo on yrittäjän paras ystävä

30.11.2017 06:01 Minna Siilasvuo

Pellon yrittäjäpalkinnon saanut Jussi Sihvo muistuttaa, että ilman yrityksiä ei ole tilitoimistojakaan.

KONTTAJÄRVI – Pellon tämänvuotisen Vuoden yrittäjä -palkinnon saajan ala ei ole yleensä lehtien otsikoissa eikä kaikkien huulilla – ja jos näin kävisi, tilanne ei olisi ollenkaan hyvä. Länsirajan Tilitoimisto Ky:n Jussi Sihvo on monen pellolaisen yrittäjän vakaa ja luotettava taustatuki, kuuntelija ja opastaja.

Jussi Sihvo on paljasjalkainen konttajärveläinen ja yrittäjäperheen poika. Kotona oli kauppa, jossa riitti työsarkaa aina kun poikasella oli työhaluja tai rahantarvetta, parhaassa tapauksessa molempia.

– Olen asunut Konttajärvellä koko ikäni. Kävin muualla vain kauppaopistossa ja armeijassa. Täällä on kaikki, mitä tarvitaan.
Jussi oli kauppaopistosta palattuaan vuoden töissä vanhempiensa kaupassa, kävi armeijan ja jatkoi koulunkäyntiä vielä vuoden. Koulun jälkeen hän pääsi harjoitteluun Pelloon Ester Nousiaisen tilitoimistoon.

– Kävin välillä harjoittelemassa Kolarissa Arvo Alatalolla, ja hän vihjasi minulle, että Ester voisi olla halukas luopumaan yrityksestään.

Yrityskaupalla alkuun

Mietintäaikaa ei tarvittu kovin paljon. Jussi päätti tarttua haasteeseen, ja yrityskaupat solmittiin tammikuussa 1992, pahimman laman keskellä. Yrityksiä kaatui ympärillä, mutta Jussi laski selviävänsä yksin, ja selvisikin.

– Oli se melko erilaista hommaa silloin. Tietokoneita oli jo, mutta alussa niiden muistikin oli niin pieni, että piti aina palauttaa yhden yrityksen asiat levykkeelle, että sai toisen kirjanpidon mahtumaan koneelle, Jussi muistelee.

Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti ja laitteet kehittyivät vinhaa vauhtia. Atk on täysin ulkoistettu, ja toimistolla on käytössään kolme eri kirjanpito-ohjelmaa.

– Nykyään kaikki ohjelmat ovat pilvessä, samoin varmistukset. Saan nukkua yöni rauhassa kun ei tarvitse enää miettiä, muistinko ottaa varmuuskopiot tai onnistuiko kopiointi ja miten palauttaminen onnistuu jos hullusti käy...

Kehitystä tapahtui tietysti myös yrittäjässä itsessään.

– Suoritin vuonna 1997 KLT- eli kirjanpito- ja laskentatoimen tutkinnon. Vuonna 2006 tilitoimisto auktorisoitiin. Suomessa on auktorisoituja tilitoimistoja noin 800, ja niitä valvotaan säännöllisesti. Tilitoimistotarkastus tehdään viiden vuoden välein ja oma raportointi kolmen vuoden välein.

Luottamus on ykkösasia

Tilitoimistoyrittäjä ei voi jäädä lepäämään laakereillaan. Joskus on juostava hyvinkin lujaa voidakseen edes pysyä paikoillaan. On hallittava monta verolakia ja pysyttävä ajan tasalla muuttuvien säädösten suhteen.

– Tässä täytyy kouluttautua jatkuvasti: kirjanpito, arvonlisäverotus, tuloverotus, ennakkoperintä, yritysverotus, elinkeinoverotus – meillä on tässä ne kaikki yhdessä. Tämä on melko haastava ala, ja jos tämän meinaa hoitaa, on käytettävä aikaa opiskeluun.

Pelkkä osaaminenkaan ei riitä, vaan tilitoimiston ja asiakkaan välillä täytyy vallita täydellinen luottamus.

– Jos luottamusta ei ole, työtä on melkeinpä mahdoton tehdä.

Luottamusta on riittänyt, sillä asiakkaiden vaihtuvuus on ollut hyvin pientä, eikä kenenkään kanssa ole tullut riitaa.

– Minulla on vielä sellaisiakin asiakkaita, jotka ovat olleet alusta saakka, koko 25 vuoden ajan. Joissakin yrityksissä on tehty sinä aikana sukupolvenvaihdos, joissakin jatkaa sama yrittäjä edelleen.

Tilaa suurille ja pienille

Jussi Sihvo pitää terveenä sitä, että kirjanpitoalalla on suurten valtakunnallisten ja ylikansallisten ketjujen lisäksi edelleen myös pieniä toimijoita.

– Suomessa kaikilla toimijoilla on hyvät järjestelmät, mutta isoilla toimijoilla työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Pienen etuna on se, että asiakas tietää, mihin voi ongelmatilanteessa soittaa ja kuka sieltä vastaa. Ja jos yrittäjä ei vastaa, hän soittaa takaisin heti kun se on mahdollista.

Länsirajan Tilitoimisto Ky:n työntekijöiden vaihtuvuus ei ole juuri sen suurempaa kuin asiakkaidenkaan. Kirjanpitäjä Rainer Niva on ollut yrityksen palveluksessa vuodesta 2005, ja Jussin puoliso Mari ehti pyöritellä papereita tilitoimistossa 13 vuotta.

– Sitten Mari tutki, että on parempi, että meillä on eri työpaikat.

Puhdasta rahaa ja läpinäkyvyyttä

Nykyään tilitoimistoilta edellytetään, että ne tekevät rahanpesuilmoituksen, mikäli asiasta on syntynyt epäilys. Jussi Sihvo epäilee, ettei lain voimaantulon jälkeen ole lähtenyt montakaan ilmoitusta.

– Minulla on semmoinen pito, että on yhteiskunnan velvollisuus huolehtia, jos siellä jotakin on, eikä panna yrittäjiä valvomaan toisiaan. Kaikki kuitenkin tietävät, että kun kirjanpito tehdään, sen pitää olla läpinäkyvää. Jos me alamme avustaa yrittäjää rikoksessa, olemme ihan samalla tavalla liipaisimella.

Pien- ja mikroyrittäjät työllistävät suurimman osan suomalaisista työssäkäyvistä ihmisistä. Siitä huolimatta pienyrittäjillä ei ole asiaa neuvottelupöytiin, missä laaditaan esimerkiksi työehtosopimukset.

– Ne eivät useinkaan sovi pienille yrityksille ollenkaan, eikä yrittäjää voi laittaa aina maksumieheksi. Myös lainsäätäjä muistaa mielellään yrittäjää jollakin tarkastusmaksulla tai vastaavalla, joka on aivan ylimääräinen kustannus. Se on piiloverotusta, joka saattaa pahimmassa tapauksessa jopa kaataa pienen yrittäjän.

Kiire on ajan tuomaa herkkua

Monet alat ovat olleet viime vuosina ja vuosikymmeninä suurten muutosten kourissa, eikä kirjanpitoala todellakaan tee siitä poikkeusta. Myös kiire on lisääntynyt.

– Se on ajan tuomaa herkkua, että kaikki pitää saada heti. Ennen asiakas saattoi sanoa, että ”jos saat parin viikon päästä postiin niin hyvä on”. Nyt pitäisi olla valmista iltapäivällä tai viimeistään huomenna, Jussi naurahtaa.

Neljännesvuosisadan mittaisen yrittäjätaipaleen varrelle mahtuu monenlaisia tapahtumia, hauskoja ja vähemmän hauskoja. Jopa yksi päivä työttömänä, sillä se oli edellytys starttirahan saamiselle.

– Virheitäkin on tullut, mutta ei onneksi sellaisia, että olisi pitänyt turvautua vastuuvakuutukseen. Olen Arvo Ylpön kanssa samaa mieltä siitä, että pitää tehdä työtä niin kauan kuin se tuntuu mukavalta. Kyllä se vielä tuntuu, Jussi toteaa tyytyväisenä.

Metsälle koiran kanssa

On aivan turha luulla, että työ – vaikkakin mielenkiintoinen, tärkeä ja nyt myös palkittu työ – olisi Jussi Sihvon koko elämä. Ei sinne päinkään! Perhe tarvitsee oman osansa, vaikka vanhimmat lapset Santeri ja Sanna-Mari ovat asuneet jo pitkään Rovaniemellä. Kotona ovat enää kuopus Iitori ja tietysti Mari. Perheen lisäksi Jussilla riittää harrastuksia laidasta laitaan.

– Olen ollut metsästyshommissa mukana koko ajan. Säästän aina vapaapäiviä hirvenmetsästykseen, mutta olen ollut myös metsästysseura Konttajärven Erän rahastonhoitaja sen perustamisesta lähtien.

Hirvenmetsästykseen liittyen Jussi on ollut aina aktiivinen koirien koetoiminnassa ja kulkenut palkintotuomarina aina kun on päässyt ja tarvetta on ollut.

– Tällä hetkellä minulla ei ole omaa koekoiraa, mutta joskus koirani on päässyt käyttövalioksi asti. Meillä on ollut varmaan aina koira, ja pitäähän se olla nytkin kun poikakin on innostunut metsästyksestä.

Talvikalastusta ja tulistelua

Jotta kunto pysyisi yllä, Jussi on hankkinut kuntosalikseen pienen metsäpalstan, missä teutaroi ilokseen moottorisahan kanssa. Siinä syntyvät vähitellen omiksi tarpeiksi talven polttopuut.

– Uusin villitys on moottoripyörä, jonka hankin kolme vuotta sitten. Sillä tulee tehtyä sulan maan aikaan semmoisia päivän, parin pikkureissuja.

Jussi on pelannut myös pappajääkiekkoa, joskaan ei ole ehtinyt jäille vielä tänä syksynä. Toinen mieluisa ja jäinen harrastus on talvikalastus.

– Talvella ei tuuli heiluta venettä. Sitä paitsi talvihauki on maailman paras kala! Sitä ei voita mikään, Jussi kehuu.
Jussi tunnustaa viihtyvänsä Lapissa, Pellossa ja Konttajärvellä.

– Minulla ei ole koskaan ollut hinkua lähteä muualle. Vissiin olen sen verran metsittynyt. Viime syksynä tein sitä, että menin pentukoiran kanssa perjantaina töitten jälkeen metsään, ja valmistelin sinne tulipaikan ja laavun, että koira tottuu olemaan metsässä.

– Pistin kännykän kiinni ja sytytin tulet, käristin lihaa, kahvistelin ja nukuin yön makuupussissa. Siellä ei kuulu ketään eikä mitään. Se on nautinto, vaikka juttukaverikin olisi mukava. Voihan sitä jutella koiralle, ja sitten aamulla metsälle!

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Saajoturkis
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net