Jari Korteniemi harrastaa raitapaidassa

3.1.2013 09:13 Kari Kaulanen


PELLO – Viime vuoden lopulla 30-vuotistaivaltaan juhlinut jääkiekkoseura Pellon Kiekko on lähettänyt riveistään maailmalle koko joukon nuoria miehiä. Ensimmäisenä seuran kasvattina liigajäille luisteli Jari Korteniemi, mutta ei suinkaan pelaajana, vaan raitapaita päällään ja pilli etusormessa.

Jo julkisuuden oveakin raotellut Jari toimii pääasiassa linjatuomarina SM-liigassa, mutta on hänet nähty myös A-maaotteluissa, viimeksi 13. joulukuuta Euro-Hockey Tourin pelissä Suomi–Tsekki.

Suomessa erotuomarit eivät kuitenkaan ole ammattilaisia, vaan kyseessä on harrastus. Leipä on hankittava muualta. Jarille se tulee tällä hetkellä Nokialta, missä hän työskentelee kansainvälisen logistiikan parissa. Hänen kotikaupunkinsa on Espoo. Perheeseen kuuluvat puoliso sekä puolitoistavuotias poika.

Joulun alla Jari Korteniemi kävi kotiseudullaan ja toimi samalla tuomarina Pellon jäähallissa järjestetyissä E-junioreiden peleissä.

Pikkupoikana jäälle

Jari sitoi luistimet tosimielessä jalkaansa joskus 7–8-vuotiaana, ja peliura jatkui lukioikään saakka. Koko aikaa hän ei edustanut Pellon Kiekkoa, vaan pelasi muutaman vuoden myös Ylitorniolla naapuriseura Et-Po:n joukkueessa.

Lukiovuosina pelaaminen jäi taka-alalle, mutta kiinnostus jääkiekkoa kohtaan ei hiipunut. Syksyllä 2001 Jari lähti kavereiden innostamana tuomarikurssille. Tie on kuitenkin pitkä.

– Alethaan nuorimista ikäluokista ja siittä menhään pikku hiljaa etheenpäin, hän kuvailee tuomarin urakehitystä.

– Jos takana on pitkä peliura, kynnys ylemille tasoile ei ehkä ole niin korkea.

Ensimmäisissä aikuisten peleissä Jari Korteniemen pilli soi kaudella 2004–2005. Kyseessä oli hänen muistinsa mukaan Lappi Liiga tai kolmosdivisioona.

– Ensimäisinä vuosina sitä vihelsi lähinä hauskan vuoksi.

Leipäpuun etsintää

Armeijan jälkeen Jari meni maanpuolustuskorkeakouluun ilmavoimiin. Opiskelupaikka oli Tikkakoskella.

– Ko mie olin kaks vuotta putkeen ollu maastovaatheet päälä, mie ajattelin, että tämä ei ole minun kutsumus.

Niinpä hän suuntasi Rovaniemelle opiskelemaan opettajaksi.

– Ensimäisen harjottelun jälkheen mie totesin, että ei tämäkhään ole minun ala, Jari muistelee hymyillen.

Seuraavaksi hän alkoi lukea kauppatieteitä, joista kandin paperit ovat taskussa, mutta gradu on, kuten sanonta kuuluu, ”viittä vaille valmis”. Sen lopulliselle valmistumiselle Jari ei ole laittanut takarajaa.

Rovaniemelle muutto tiesi muutakin kuin opiskelua: tuomarointiharrastus sai uutta kipinää.

Vuonna 2010 tapahtui muutto työn perässä Espooseen. Siellä oli edessä ensimmäinen SM-liigapeli, jossa linjatuomarin selässä olevalla mustalla, suorakaiteen muotoisella pohjalla loistivat valkoiset kirjaimet: KORTENIEMI. Päivämäärä oli 23. syyskuuta ja Bluesin kotikentällä vastaan luisteli Kalpa Kuopiosta.

– Kyllä se oli jännää, Jari tunnustaa.

– Mutta enämpi jännitti tulla tänne Pellon halhiin viheltämhään E-junnujen turnausta ko viime viikola Suomi–Tsekki-ottelua Hartwall-areenalla.

Omat vaaransa

Suomi–Tsekki-peli ei suinkaan ollut ensimmäinen A-maaottelu, jossa Jari Korteniemi oli linjatuomarina.

– Ensimäinen oli Suomi–Slovakia keväällä 2011, Jari kertoo.

Jääkiekko on vauhdikasta peliä, jossa myös tuomari saattaa loukkaantua. Niin kävi Jarille viime vuoden helmikuussa, kun hän oli olympiastadionilla viheltämässä Suomen ja Venäjän välistä ottelua. Pelin viime hetkillä, jään ollessa jo huonossa kunnossa, hänen luistimensa juuttui kiinni. Kun samalla kaksi pelaajaa törmäsi häneen, häneltä murtui pohjeluu ja nilkan nivelsiteet repesivät, mikä tiesi kauden päättymistä. Vammat ovat onneksi parantuneet nopeasti ja hyvin.

Tuomari joutuu pelissä luistelemaan lähes ilman taukoja, joten kuntoa pitää olla riittävästi. Jari kertoo hoitavansa omaansa muun muassa käymällä kuntosalilla ja pelaamalla jääkiekkoa yrityksensä pelivuoroilla. Myös hiihtäminen ja laskettelu ovat mieluisia harrastuksia aina, kun niihin on mahdollisuus.

Korvat kiinni

Monet jääkiekkopelejä seuraavat ehkä ajattelevat, että eivät mistään hinnasta lähtisi erotuomariksi kuuntelemaan yleisön pilkkahuutoja, joista rytmikäs ”nuija, nuija, nuija” lienee yleisin ja ehkä lievinkin.

Jari Korteniemi sanoo kuitenkin, että isoissa halleissa, joissa esimerkiksi liigaa pelataan, yleisö on niin kaukana ja meteli niin kova, että huudot eivät kantaudu tuomarin korviin. Lisäksi tuomarin on keskityttävä peliin niin tiukasti, että hän ei ehdi huutoja kuuntelemaan. Jari kuittaakin huutelun suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin kuuluvaksi.

Joskus tuomarit joutuvat myös valmentajien hampaisiin, mutta ovat yleensä vahvoilla, sillä tuomarin sana on laki jäälläkin. Valmentajat sen sijaan joutuvat helposti maksamaan sakkoja ja saavat myös toimitsijakieltoja.

Jari myöntää, että virheitä sattuu, mikä on täysin luonnollista, pitäähän ratkaisut tehdä sekunnin murto-osissa.

Nykyisin tietyissä tapauksissa tehtävät videotarkistukset helpottavat osaltaan tuomareiden työskentelyä.

Rahaakin liikkuu

Esikuvaa kysyttäessä Jari mainitsee jo uransa lopettaneen rovaniemeläisen linjatuomarin Jari Koivikon. Syksyllä 2011 Jari oli mukana Helsingissä pelatussa Anaheim Dukcsin ja Jokerien välisessä ottelussa. Häneen teki vaikutuksen toisena linjatuomarina viheltänyt Pierre Racicot.

– Hän on puhaltannu NHL:ssä 22 vuotta ja yli 1500 ottelua.

Pohjois-Amerikan jäillä tuomarit ovat ammattilaisia siinä missä pelaajatkin ja suurimmat palkkiot ovat satoja tuhansia dollareita. Mutta myös matkat ovat pitkiä ja matkapäiviä saattaa kertyä vuoden aikana yli 200.

Suomessa linjatuomarin palkkio kansainvälisistä peleistä on 168 euroa. SM-liigan palkkiot eivät ole julkisia, mutta jääkiekkoliiton sivujen mukaan parhaat liigatuomarit voivat tienata jopa 35 000 euroa vuodessa, mikä ei sekään ole aivan vähän, kun harrastuksesta puhutaan.

– Kyllä Suomessaki tullee paljon matkapäiviä ja matkat ovat pitkiä, Jari muistuttaa.

Milloin päätuomariksi?

Helmikuun alussa Jari matkustaa Saksaan tuomitsemaan Sotshin olympialaisten kolmen viimeisen paikan karsintoja, mikä on hänen tämän vuoden kansainvälinen tehtävänantonsa, ainakin toistaiseksi.

SM-liigassa hän on viheltänyt kolme vuotta. Siellä hän sanoo tuomareilla olevan samat tavoitteet kuin pelaajillekin: päästä ensin play offeihin ja sen jälkeen niin pitkälle kuin mahdollista.

– Kansainväliset tehtävät ovat mukavaa vaihtelua, jos niihin pääsee, Jari myöntää ja toteaa, että tietenkin MM-kisat ja olympialaiset olisivat hieno kokemus.

Toistaiseksi Jari Korteniemi jatkaa linjatuomarina. Hän sanoo, että ei ole havitellut vielä päätuomarin pestiä, mutta ehkä senkin aika tulee.

Pohjoisessa pari kolme kertaa vuodessa vieraileva Jari iloitsee siitä, että Pelloonkin on vihdoin saatu tekojää ja myös edustusjoukkue on vuosien tauon jälkeen jalkeilla. Hän kertoo seuraavansa lappilaista jääkiekkoa tiiviisti, mutta luonnollisesti hänen sydämensä sykkii ennen kaikkea kasvattajaseura Pellon Kiekolle.

Jari Korteniemen menestys ei ole jäänyt pellolaisilta jääkiekon harrastajilta huomaamatta. Hän sanoo olevansa yllättynyt ja otettu siitä, että pikkupojat tulivat pyytämään häneltä nimikirjoitusta Jääkiekko-lehteen, jossa oli hänestä kolmen sivun juttu.

Mihin vielä ehtineekään mies, jonka liigajäillä tunnistaa raitapaidan selässä olevasta numerosta 65.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net