Pilkheitä

I’m back in the U.S.S.R.

6.2.2014 06:00 Minna Siilasvuo

Beatlesin vanha laulu alkoi soida mielessäni, kun kuuntelin kahvitauolla työkaverini tositarinaa elävästä elämästä. Hän oli mennyt paikalliseen pankkiin tarkoituksenaan laittaa rahaa omalle tililleen. Niin outo käytös laukaisi turvatoimet välittömästi.
Alkajaisiksi hänen piti todistaa henkilöllisyytensä. Se tapahtui passilla, jonka numero kirjattiin huolellisesti ylös. Mainio juttu sinänsä, sillä kukapa haluaisi saada tuntemattoman lahjoittajan rahoja omalle tililleen.
Seuraavaksi hänen piti selittää, mistä oli saanut rahat. Hienoa, harmaa talous kitketään maastamme varmoin ottein ja lopullisesti.
Kun valmistelevat toimenpiteet oli kirjattu huolellisesti ylös, häneltä perättiin vielä selvitystä siitä, mihin hän aikoo rahat käyttää. Työkaverini tunnusti, että siinä vaiheessa hänen teki mieli sanoa, että ”meinasin säästää rahat, mutta tulin toisiin aatoksiin”.
En hämmästelisi ollenkaan, jos kyseiset rituaalit käytäisiin läpi silloin, kun joku haluaa nostaa rahaa tililtään. Sen sijaan tuntuu kyllä hiukan kummalliselta, että rahan tallettamiseen suhtaudutaan näin nihkeästi.
Minun lapsuudessani pankin ja rahan välillä oli selvä yhteys. Siinä vaiheessa nimenomaan sellainen, että pankkiin vietiin rahaa oikeassa säästöpossussa tai pankkiryhmittymästä riippuen milloin minkäkin mallisessa säästölippaassa.
Myöhemmin pankista myös haettiin rahaa. Opiskeluaikana lähinnä lainaksi, ja sama meno jatkui asuntoa ostettaessa ja monia muitakin tarpeita täytettäessä. Vähitellen lainoja maksettiin takaisin, ja aina raha kelpasi pankille. Sinne sai viedä seteleitä ja jopa kolikoita.
Nykyään pankit vieroksuvat rahaa. Näkymättömänä versiona se kyllä kelpaa, mutta setelit ja kolikot – hyi olkoon! Harva niitä edes saa, joten tavallaan ymmärrän, miksi epäilyttävä yritys viedä rahaa tilille sai aikaan hälytyksen.
Rupean jo itsekin ihmettelemään, mistä työkaveri sai rahaa ja mitä hän aikoo sillä tehdä. Jotain hämärää siinä kieltämättä on.
En luultavasti pääse itse kokeilemaan kouriintuntuvan rahan viemistä pankkiin, mutta saattaahan minulla olla edessäni vielä mielenkiintoisia yllätyksiä. Ehkä vaikkapa kaupan kassa kysäisee jonakin päivänä, mitä aion tehdä ostamallani juustolla tai lihanpalalla.
Beatlesin korvamato vaivaa edelleen.

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net