Pilkheitä

Hiljainen lemmikki

19.11.2015 06:00 Minna Siilasvuo


Olin kuukauden kesälomalla ja poissa kotoa. Kun palasin mieheni kanssa kotiin, meitä odotti uusi koira. Se tuntee vanhan nimensä, mutta ei kovin hyvin. Sen turkki on odotetusti keritty, mutta sen lisäksi koiranpoika on kasvattanut itselleen puukorvat.
Puukorvat ovat nykyään minunkin toivelistallani, sillä uusi koiramme vinkuu koko ajan. No, ei ihan koko aikaa, sillä välllä se ulvoo.
Sitä ei voi enää päästää irrallaan pihalle, ei yksin eikä seurassa, sillä se syöksyy komennoista huolimatta suoraan naapuriin. Se ylittää valtatie 21:n sivuilleen vilkuilematta, ja on suoranainen ihme, että se on edelleen hengissä.
Me olemme oppineet jotakin. Kun naapurin tyttökoirilla on tilanne päällä, emme voi luottaa omaan koiraamme pätkääkään. Käytämme sitä pihalla narun nokassa ja toivomme, että pääsemme vähitellen palaamaan normaaliin, hiljaiseen arkeen.
Että edes vinkuminen lakkaisi.
Olen uhannut koiraa julmasti, että jos meteli ei lopu, se saa luopua palleistaan ensi tilassa. Ei vaikutusta. Olen uhannut pieksää sen siniseksi ja mustaksi. Ei vaikutusta. Kerran olen heittänyt sitä (tyhjällä) kangaskassilla, kun se ulvoi työpuheluni aikana niin, etten kuullut edes omia ajatuksiani. Silloin se näytti vähän hämmästyneeltä.
Onneksi olen saanut pikkuveljeltäni koiraa hiljaisemman ja vaatimattomamman lemmikin, kefiirisienen. Sieni kasvaa hiljaa purkissaan keittiön pöydällä ja tahtoo vain maitoa. Sitäkään se ei sano ääneen, vaan luottaa minun hyvään muistiini.
Vastalahjaksi se tuottaa kefiiriä, joka maistuu hyvältä ja on kuulemma terveellistäkin. Koska olen tottunut juomaan vain vettä (ja kahvia), teen kefiiristä kiitolliselle perheelleni muodikasta smoothieta. Sen varjolla saan jopa poikani syömään marjoja mukisematta.
Hiljainen kefiirisieneni ei ole kovin seurallinen. Se kaipaa hoitoa vain kerran päivässä, eikä sitä voi juuri rapsutella. Toisaalta, se ei rupea pikkulasten (ja koirien) tapaan elämöimään kun puhun puhelimessa. Se antaa minun tehdä työni rauhassa, jopa kotona.
Sitä ei voi käyttää lenkillä. Toisaalta, sitä ei tarvitse käyttää lenkillä. Hyvät ja huonot puolet samassa paketissa: voiko lemmikiltä enää toivoa enempää?
Ja taas toisaalta: juuri nyt koira on hiljaa ja lämmittää jalkojani pöydän alla. Ehkä se on sittenkin kiva lemmikki. Ehkä se saa jopa pitää pallinsa.

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net