Helatorstaina 50 vuotta täyttävä Jari Havela Kahden valtakunnan lääkäri

13.5.2015 06:00 Pasi Romakkaniemi

Kisapassit ovat muisto kisoista. Sotshin olympialaisten passissa oli kokoa ja näköä.

PELLO – Jari Havela oli kolmen kuukauden ikäinen, kun hänen perheensä muutti Pellon Tervaojalta Ruotsiin, Kiirunaan. Siellä vietetyt 12 vuotta jättivät mieheen lähtemättömän jäljen kahdellakin tavalla: takaisin Suomeen palannut Jari hallitsi ruotsin kielen täydellisesti, mutta Päivi-vaimon mielestä toinen jälki saattoi olla vieläkin syvempi.
– Jari ei ole kuten suomalaiset miehet. Jari ajattelee eri tavalla, hänellä on vahva itsetunto ja kaikki ihmiset ovat Jarille samanarvoisia.
Päivin mukaan tämä on ruotsalaisen kasvatuksen ansiota, vaikka toki uskoo myös kodista saatujen vaikutteiden piilevän taustalla.
Niin tai näin, ainakin Havelaa voi kutsua kahden maan kansalaiseksi. Koti ja juuret ovat Väylän itärannalla, mutta työ kuningaskunnan puolella.
Kahden valtakunnan lääkäri
Tuleva pellolainen kävi yläasteen ja lukion Kolarissa. Valkolakki painettiin päähän keväällä 1984. Armeijan jälkeen seurasi vuosi konetekniikan opiskelua Oulun yliopistossa, minkä jälkeen tekniikka vaihtui lääketieteeksi.
Helmikuussa 1992 tuore lääkäri astui Pellon kunnan virkaan. Sen jälkeen ovat tulleet tutuiksi Pellon terveyskeskuksen lisäksi niin Pajalan kuin Matarengin terveyskeskukset, puoli vuotta vierähti Jällivaarassakin. Vuodesta 2008 lähtien työpaikka on ollut Matarengissa.
Ruotsissa rahaa riittää
Rajan pinnassa asuttaessa tulee helposti vertailtua asioita valtioiden välillä. Havela jos kuka, on oikea ihminen vertaamaan Tornionlaakson terveydenhoitoa Väylän eri rannoilla.

Jos itse arkipäivän työtehtävät ovatkin hänen mukaansa kovin samanlaisia molemmissa maissa, on organisaation sisällä ja ennen kaikkea rahan määrässä suuria eroja.
– Ruotsissa raha ei ole ongelma. Vaikka kunnan terveystoimen budjetti olisi ylitetty raskaasti, on valtion perusvarallisuus niin valtava, että alijäämä katetaan osingoilla. LKAB:n luoma pohja on niin vakaa, että sen turvin mennään eteenpäin, Havela kuvailee.
– Molemmat maat käyttävät perusterveydenhuoltoon suunnilleen saman verran resursseja, mutta erikoisterveydenhuolto on Ruotsissa mammutti. Siellä rahaa palaa 30 prosenttia enemmän kuin Suomessa ja työntekijöitäkin on vastaava määrä enemmän. Norrbottenissa on viisi sairaalaakin.
Suomen sosiaaliturva vahvempi
Siukkapäivät alkavat Ruotsissa olla nykyään historiaa, ja Suomen sosiaaliturvan Havela arveleekin nykypäivänä Ruotsia vahvemmaksi. Rahalliset tukiverkot ovat Suomessa tiheät.
Itse sairauslomakäytäntö on Suomessa yksinkertaisempi Kelan hoitaessa asian. Ruotsissa on ensimmäinen päivä sairauslomasta karenssia ja sairauslomakorvauskin on Suomea pienempi. Tilannetta korjaa kuitenkin ammattiliiton työntekijöilleen ottama vakuutus.
Työttömällä ansiosidonnainen päiväraha juoksee huomattavasti lyhyemmän ajan kuin Suomessa, mutta asialla ei ole loppujen lopuksi merkitystä, kun työttömyyttä on niin vähän.
– Ruotsalaisen kansankodin periaatteisiin kuuluu, että kaikilla on oltava samanlaiset mahdollisuudet niin opiskeluun kuin työhönkin. Kunta on massiivinen työllistäjä ja järjestää jotakin hommaa kaikille.
Säästöt haetaan suoritusportaasta
Surullisen kuuluisaa SOTE-uudistusta ei voi ohittaa terveydenhuollosta juteltaessa. Havelan mielipiteet asiasta ovat siinä mielessä kiinnostavia, että Ruotsin terveydenhuollon lääkärinä hän katsoo asiaa ikään kuin sivusta, silti asiantuntijana.
– Kaunis ajatus, mutta eniten siinä minua arveluttaa rahan riittävyys. Tiedossa on isoja muutoksia, oman, uuden hallinnon rakentaminen ja se vaatii paljon rahaa.
– Ja kun säästöjä sitten haetaan, ne on otettava suoritusportaasta, mikä tavallisen ihmisen kannalta on huono asia.
SOTEn kaatumisen tai ainakin jäädyttämisen voisi siinä mielessä ajatella olevan hyvän asian, mutta:
– SOTE pysäytti kunnissa kaikki terveys- ja sosiaalipuolen investoinnit ja kehittämisen yleensäkin. Kaikki kun vain odottivat mitä se tuo mukanaan.
Maailman tehokkain järjestelmä
Koko SOTE-hankkeen mielekkyyttä voi pohtia, kun Havela kertoo, että ruotsalaistutkimuksen mukaan suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on maailman kustannustehokkain.
– Suomalainen terveydenhuollon rahoitusmalli on maailmalla ainutkertainen. Urheilussakin mestari on usein tehnyt jonkin asian toisin kuin muut, ja juuri sen ansiosta on paras.
– Jos meillä nyt on tehokas, toimiva systeemi, voi kysyä miten tilanne SOTEn myötä muuttuu.
Toki Havela löytää nykyisestä järjestelmästä huonoakin, ja se on eriarvoisuus. Terveydenhoidosta vastaavista kunnista löytyy niin rikkaita kuin köyhiäkin, mistä voi seurata eriarvoisuutta.
– Huolestuttavaa on sekin, että poliitikot häsläävät asian kimpussa välittämättä asiantuntijoiden mielipiteestä.
Suomalainen hullu yrittäjä
Onko ihmisissä eroa Väylän eri rannoilla? On ja ei.
– Pohjois-Ruotsin väestöhän on hyvin suomalaistaustaista, suomalaiskielistä ja suomalaisittain ajattelevaa. Toki erojakin silti on.
– Suomalaiset ovat omatoimisempia, rohkeampia yrittämään ilman valtion tai kunnan apua. Tämä näkyy hyvin esimerkiksi matkailualalla. Ruotsissa on edellytyksiä vaikka Ylläksen tapaiseen menestystarinaan, mutta ehkä se suomalaisen hulluus ja uskallus heittäytyä yrittäjäksi tekee eron länsinaapuriin.
Rahan suhteen ruotsalaiset ovat tarkempia, nuukempia kuin suomalaiset. Hyvänä esimerkkinä hän esittää teiden varsien kahvilakulttuurin, jota ei Ruotsissa juurikaan ole. Kahvit kun juodaan tienlevikillä termospullosta. Yritä siinä sitten olla kahvilayrittäjänä Ruotsissa.
– Ruotsalaisen pörsi ei ole reissussa löyhässä. Omat eväät saatetaan ottaa mukaan pitkällekin matkalle.
Suomalaiset urakoivat harrastuksissakin
Suomalaisia arvostetaan länsinaapurissa kovina työmiehinä, mutta saattaa asiassa olla kääntöpuolensakin:
– Harrastusten puolella huomaa, että suomalaisten töistä tuttu urakka-ajattelu näkyy jäävän turhankin vahvasti päälle. Esimerkiksi metsästyksessä ruotsalaiset eivät ole niin tosikkoja, vaan sosiaalinen yhdessäolo on paljon saalista tärkeämpää.
Havelan mukaan tämä näkyy siinäkin, että vanhat, jo liikuntakyvyttömät papat viedään vaikka vetämällä porukan mukana.
– Paras tapaus on toispuolihalvauksesta kärsinyt pappa, joka pääsi vaimonsa avustamana hirvipassiin pyörätuolissa. Vaimo istui passissa vieressä kutomassa. Paljasti kyllä, että ei aina laittanut panoksia papan pyssyyn.
Päätöksenteossa ruotsalaisille on tärkeää, että kaikki pääsevät osallistumaan siihen. Diskuteeraus kuuluu asiaan, eikä negatiivisia puolia mielellään sanota toiselle, mikä saattaa sitten aiheuttaa väärinymmärryksiäkin.
Isänä ja äitinä maajoukkuehiihtäjille
Havela tuli TV:stä tutuksi toimiessaan hiihtomaajoukkueen lääkärinä vuosina 2010–2014.
– Se oli erittäin hienoa aikaa. Sain tehdä töitä huippumotivoituneiden ihmisten kanssa, jotka olivat touhussa sata lasissa ja vaativat sitten samaa toisiltakin.
Päävalmentaja Magnar Dalenin tehtävä Havelalle oli yksinkertainen: Pidä porukka terveenä!
– Käytännössä se tarkoitti sellaista isä/äiti-tehtävää, eli huolehtia kaikesta mahdollisesta terveyteen liittyvästä, kuten vaikkapa hammaslääkärikäynneistä.
– Kun asiat olivat hyvin, tein kaikkea mahdollista kuten toimin autokuskina, varusteiden huoltajana, valmentajan apupoikana, juottomiehenä...
Juuri juottomiehenä toimimiseen liittyvät Havelan hupaisimmat muistotkin, jotka eivät silloin kyllä naurattaneet:
– Val di Fiemmessä totesimme viisi minuuttia ennen hiihtäjien tuloa juottopaikalle, että juomapullot ovat asunnon suihkuhuoneessa.Havaintoa seurasi kiihkeää juoksentelua ja hätäjärjestelyä, mutta siitäkin selvittiin kunnialla.
– Ja mokaa ei huomannut kukaan. Vasta vuotta myöhemmin paljastimme muille tapahtuneen.
Pitkiä reissuja maailmalla
Neljä vuotta hiihtomaajoukkueen mukana riitti Havelalle. Työ tiesi hirvittävän määrän matkustamista, 80–100 matkapäivää vuodessa. Lyhimmilläänkin reissuilla oli kestoa kaksi viikkoa ja viimeisellä peräti kuusi viikkoa.
– Perheettömällehän tuommoinen on huippuhomma, mutta ei se enää sopinut ikääntyvälle, perheelliselle miehelle. Onneksi oli niin kiltti vaimo sekä ymmärtäväinen työnantaja, että se onnistui minulle.
– Tulihan siellä tilanteita ja elämyksiä, joita ei rahalla saa, ja joissa tunsi olevansa etuoikeutettu. Esimerkiksi palkintojenjaot olivat mieleenpainuvia hetkiä. Valmentaja tai lääkäri kun pääsi niihin mukaan ja usein Dalen työnsi minut sinne todeten jo käyneensä niissä itse.
Neljään vuoteen sisältyy paljon muistoja, kuten upea alku Oslon MM-hiihdoissa, missä Matti Heikkinen otti 15 kilometrin perinteisellä kultaa. Eikä viimeinen reissukaan Sotshiin huono ollut. Sieltä Havelalla on parhaimpana muistona Sami Jauhojärven ja Iivo Niskasen olympiakultamitali.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net