Erkki Kumpulan kynästä syntyy niin proosaa kuin teatteria

7.3.2013 06:00 Taina Laitinen


Erkki Kumpula suunnittelee vielä joskus kirjoittavansa rikosromaanin.

MELTOSJÄRVI – Juuri nyt Erkki Kumpulalla on työn alla kyläyhdistyksen maisemanhoitosuunnitelma, jonka olisi tarkoitus valmistua tämän kuun aikana. Seuraava näytelmä ei ole vielä ilmestynyt mieleen.
– Viimeksi annoin muhia mielessä ennen kuin aloin kirjoittaa ja sehän olikin sitten jo melkein valmis.
Kumpula kirjoittaa näytelmiä, mutta on kirjoittanut myös lyhytproosaa kirjan verran vuonna 2007. Meänkielisiä juttuja sisältävä kirja syntyi melko nopeasti.
Virkapukuisena Helsingissä ja maanviljelijänä kotikylällä
Aikoinaan, kun väkeä lähti Ruotsiin työn perässä, Erkkiä ei kukaan ollut houkuttelemassa sinne. Hänen kaksi veljeään lähtivät Ruotsiin, mutta Erkki päätti lähteä Helsinkiin.
– Siihen aikaan poliisin koulutus oli semmoinen kolmen kuukauden kokelaskurssi ja sen jälkeen pääsi töihin.
Aluksi piti olla työssä ja sitten käydä vielä vähän pidempi, puolivuotinen miehistökurssi.
– Kaikki pääsivät töihin. Helsinkiin ei moni halunnut, mutta minä halusin lähteä kattomaan sen paikan.

Kymmenen vuotta siellä kuitenkin hurahti, eikä vaikka Erkillä ei koskaan ollutkaan tarkoitus jäädä sinne.

– Kyllä se tuntui hassulta se ajatus, että sieltä olisi eläkkeelle jäänyt.
Erkin äiti hoiti kotitilaa ja karjaa leskenä ja tarvitsi iän karttuessa paljon apua tilanhoidossa. Niinpä Erkki palasi takaisin kotikylille ja toimikin reilun kymmenen vuotta maanviljelijänä. Hänellä oli aikaisemmin ollut opiskelusuunnitelmia.
– Silloin oli juuri tullut Lapin yliopistoon oikeustieteellinen ja ajattelin että lähden sinne sitten lukemaan lakia.
Mutta maanviljely oli raskasta ja vei kaiken ajan ja lain lukeminen jäi. Erkki ei kuitenkaan kadu mitään. Maanviljelijän uran jälkeen hän palasi poliisin ammattiin Rovaniemelle ja hän työskenteli siellä kuusitoista vuotta.
– Siellä olin noin puolet ajasta tutkintapuolella rikostutkijana.
Rikostutkijan työ ei todellisuudessa ole ihan niin jännittävää kuin televisiosarjat antavat ymmärtää. Erkki kertoo, että on suunnitellut kirjoittavansa rikosromaanin, mutta se ei olekaan ihan helppoa.
– Jos kirjoittaa ihan todenperäisesti niin ei siitä tule kiinnostavaa luettavaa.
Todellisuudessa rikostutkinnassa toimii iso ryhmä eikä kukaan ratko rikoksia yksinään niin kuin televisiossa. Poliisin uran aikana ei Erkille ole sattunut mitään kovin kamalia tapauksia kohdalle. Hän sanoo, että suomalaiset poliisit ovat kyllä hyvin mukavia.
– Virkapuvussa on tavallaan roolissa. Silloin pitää käyttäytyä niin kuin ihmiset odottavat.
Erkki ei ole matkustellut paljon, mutta heti armeijan jälkeen hän oli YK-joukoissa Kyproksella puoli vuotta. Siihen reissuun Erkki on tyytyväinen.
– Siinä maailmankuvani avartui kummasti: pääsin näkemään miten Kyproksen turkkilaiset ja kreikkalaiset elävät ja asuvat.   Kävin siellä ollessani lomalla myös Libanonissa ja Egyptissä. Näiden Välimeren ja Lähi-Idän maiden ihmisten elämänoloja katsellessani tulin siihen tulokseen, että asun paljon mieluummin Suomessa kuin missään näistä näkemistäni maista.
Erkin mielestä Meltosjärvellä on ihan hyvä elellä.
Äidinkielen opettaja kannusti
Kirjoittamisesta Erkki kiinnostui keskikoulussa, mutta innostui siitä vielä enemmän lukiossa. Hänellä oli jäänyt koulunkäynti aikoinaan vähiin ja Helsingissä asuessaan hän kävi iltakouluna keskikoulun ja kirjoitti ylioppilaaksi 34-vuotiaana.
– Sain äidinkielen esseestä numeroksi kymmenen plus! Vieläkin olen ihmetellyt, että miten semmosen numeron sain. Mutta kai sillä opettajalla oli valtuudet sellainen antaa.
Erkki kertoo olleensa kova lukemaan kouluaikoina. Silloin ei kirjastosta kuitenkaan saanut kirjoja ihan pinotolkulla, kuten nykyisin.
– Kirjastonhoitaja sanoi, että saa lainata kerralla vain yhden kirjan. Opettaja oli sanonut, että lukeminen häiritsee koulunkäyntiä!
Erkki kierrätti lainaan saatuja kirjoja kavereiden kesken ja luki innolla kaiken mitä käsiinsä sai.
– Nykyisin lukeminen on jäänyt vähemmälle.
Kirjoittaminen on kuitenkin kulkenut mukana elämässä. Erkki on kirjoittanut yhteensä kuusi näytelmää, joista seuraava näytelmä tullaan näkemään heinäkuussa järjestettävällä tapahtumaviikolla.
– Sinne pitäisi jotakin keksiä. Lyhimmät kirjoittamani näytelmät ovat sellaisia kymmenminuuttisia, pisimmät 80 minuuttia.
Teatteriporukassa heillä on mukava vakioryhmä, kymmenisen henkeä. Ohjaajaa he eivät ole kuitenkaan saaneet.
– Se ohjaus on sitten jäänyt minulle, kun minä en sinne lavalle halua.
Erkki kertoo käyneensä pari kurssiakin ohjaamisesta. Joskus hänenkin on pakko kiivetä lavalle, jos tarvitaan tuuraajaa.
– Viime kesänä jouduin vetämään hameen päälle!
Erkki toteaa teatteriporukka kaipaisi nuorempaa väkeä mukaan.
– Onhan se toisaalta hauskaa, kun seitenkymppinen esittää pientä lasta.
Näytelmien kirjoittamisesta Erkki kiinnostui eläkkeelle jäätyään, kun hän meni mukaan kylän eläkeläiskerhoon.
– Sinne kaivattiin ohjelmaa ja tiesin että siellä on mukana näitä teatteri-ihmisiä, jolloin ajattelin, että jos kokeilisin kirjoittaa näytelmän.
Aiheita näytelmiin hän ei ota todellisuudesta.
– Kyllä ne suurimmaksi osaksi ovat ihan omasta päästä.
Metsänhoitoa ja kuntoilua siinä sivussa
Erkki aloitti työuransa aikoinaan metsähommissa ja niitä hän tekee edelleen eläkkeelläkin. Polttopuita kuluu ja niitä tehdessä voi harventaa palstaa.
– Siinä tulee samalla kuntoiltuakin, kun hiihdän neljä kilometriä palstalle reppu selässä ja joskus ahkio perässä.
Takaisin tullessa reppu on eväiden verran kevyempi, mutta kun tekee päivän metsätöitä ja hiihtää vielä takaisin, ei tarvitse lähteä enää erikseen kuntoilemaan.
Erkki oli kunnanvaltuustossa pari kautta aikaisemminkin, mutta välissä vuosia pois. Nyt hänellä on taas aikaa valtuustotyölle.
– Järvikyliltä pitää olla valtuutettuja ja meidän kylältä ei olisi ollut ketään, joten lähdin ehdolle.
Hän sanoo että on tärkeää, että syrjäkyliltä on omia valtuutettuja, jotka voivat pitää omien kyliensä puolia kunnan päätöksenteossa.
Meltosjärvellä on oma kyläkahvio, jossa Erkki käy joka viikko päiväkahvilla ja porisemassa ”kyläparlamentissa”.
– Siellä katsellaan paljon vanhoja kuvia ja puhutaan kyläyhdistyksen asioita siinä samalla.
Eläkkeellä oleva Erkki ehtii kaiken muun ohella hoitaa vielä kyläyhdistyksen puheenjohtajan pestiäkin.
– Kyllä tuo oma kahvila on niin tärkeä kyläläisille, ettei sitä ole ennen osattu tarpeeksi arvostaakaan. Tänä talvena on huomattu kuinka tärkeä paikka se on, ja annettu kiitosta kahvilalle.
Erkki ei ole hylännyt kokonaan ajatusta rikosromaanin kirjoittamisesta, vaan aikoo kirjoittaa sen vielä joskus. Hänellä on työn alla myös kyläkirja Meltosjärven kylän historiasta.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net