Emomehiläisen kasvatus on kärsivällisten työtä

24.7.2014 06:00 Kari Kaulanen

Elsa Huhtanen tekee toukansiirtoa. Se vaatii tarkkaa näköä, sillä toukat ovat todella pieniä.

KALLIVAARA – Elsa Huhtanen avaa styrox-laatikon kannen. Sen alta paljastuu satoja, ei, vaan tuhansia mehiläisiä. Ne on kerätty Huhtasten eri paikoissa sijaitsevista pesistä.
Irene Huhtasella on läpinäkyvä, noin jugurttipurkin kokoinen kippo, jonka hän kooppaa täyteen mehiläisiä, kuin marjoja ämpäristä. Hän tyhjentää kipon – noin puolitoista desilitraa eli kolmisensataa mehiläistä – pieneen, niin sanottuun parituspesään.
Sen jälkeen Niilo Huhtanen, joka ei edelleenkään ole pukeutunut suojatamineisiin kuten naisväki, asettaa pesässä kahden kehän välissä olevaan reikään pienessä pidikkeessä olevan emokennokupin.
Pesässä on myös kaksi astiaa, joissa on ruokaa ja sen päällä kevyttä lekasoraa. Ruualla pesään laitetut työläismehiläiset ruokkivat kennosta kuoriutuvaa emoa.
Ennen kuin tähän pisteeseen on päästy, on kulunut jo pari viikkoa siitä, kun kaikki alkoi.

Lue lisää Tornionlaakson sivulta 9.

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät paikallisuutiset
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net