Emilia Helavuolle teologia on kutsumus

16.4.2014 06:01 Linda Kauvosaari

Emilia Helavuon kiinnostus teologiaa kohtaan syttyi jo rippikoulussa.

YLITORNIO – Lapin synkkä kaamosaika ja keskitalven kovat pakkaset olivat vastassa Emilia Helavuota, kun hän tammikuun loppupuolella aloitti työnsä Ylitornion uutena seurakuntapastorina. Helsinkiläislähtöisellä Emilialla ei juurikaan ollut aiempaa tietämystä jokilaaksosta, joten paikkakunnan vaihdos oli hyppy tuntemattomaan.
Hän kertoo kuitenkin muuttaneensa pohjoiseen avoimin mielin, eikä hänellä ollut voimakkaita mielikuvia tai ennakkoluuloja Tornionjokilaaksosta.
– Tiesin lähinnä sen, että Ylitornio sijaitsee Suomen ja Ruotsin rajalla, hän naurahtaa.
Viimeisten parin kuukauden aikana työ, toimipiste ja kylä ovat kuitenkin tulleet jo tutuiksi.

Pääkaupungista pohjolaan

Ennen Ylitorniolle muuttoaan Emilia asui Helsingin Oulunkylässä. Viime vuoden loppupuolella hän huomasi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta, että Ylitorniolla on vakinainen papin virka vapaana.
Aiempaa tuntumaa Lappiin Emilia oli saanut työskennellessään Sallassa kesäteologina vuonna 2006. Hänen ensimmäinen kontaktinsa jokilaaksoon oli kuitenkin vasta työhönottohaastattelun yhteydessä.
– Kun näin Ylitorniolla vakituisen viran vapaana, ei hakemiseen ollut aiemman kokemuksen vuoksi kovin suurta kynnystä, Emilia kertoo.
Päätöksen työpaikan vastaanottamisesta Emilia teki parin päivän sisällä.

Elämä kantaa

Pitkä välimatka perheen ja sukulaisten luo ei ollut Emilialle este uuden viran vastaanottamiselle.
Jo nuorempana hän oli rohkea lähtemään ja kokeilemaan uutta, sillä opintojensa aikana hän vietti kymmenen kuukautta Ranskassa vaihto-opiskelijana.
– Siellä huomasin, että elämä kantaa vaikka lähtisikin hieman kauemmas, Emilia tuumaa.
Hän kasvoi Nurmijärvellä, lyhyen ajomatkan päässä pääkaupungin hälinästä. Perheen kuopuksena Emilia on ottanut mallia sisaruksistaan, jotka hekin ovat löytäneet tiensä maailmalle.
– Perhe ja ystäväni eivät yllättyneet, kun kerroin heille muuttavani kauemmas, Emilia naurahtaa.

Teologian kutsu

Emilian kiinnostus teologiaa kohtaan kypsyi vähitellen kouluaikana. Mutta kuten monelle, oli rippikoulu käänteentekevää aikaa hänen elämässään.
– Niihin aikoihin teologia kaikkinensa alkoi vetää puoleensa, hän muistelee.
Etenkin lukion uskonnonopetus toimi suurena vaikuttajana tulevaa elämää ajatellen. Niinpä vuonna 2000, vuosi ylioppilasjuhliensa jälkeen, Emilia aloitti opinnot Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa.
Seitsemän vuotta opintojensa vuotta opintojen aloittamisen jälkeen hän valmistui teologian maisteriksi ja aloitti hieman sen jälkeen työnsä Suomen Ekumeenisen Neuvoston projektisihteerin sijaisena. Ekumeeninen neuvosto on yhä tänäkin päivänä osa Emilian elämää.
– Kristittyjen ykseyden etsiminen on ollut minulle aina jollakin tavalla tärkeää, hän toteaa.
Kesällä 2011 Emilia vihittiin papiksi Helsingin Tuomiokirkossa. Vihkimisen suoritti Suomen ensimmäinen naispuolinen piispa Irja Askola.
Sen jälkeen Emilia on tehnyt määräaikaisia sijaisuuksia pääkaupunkiseudun seurakunnissa. Paikka Ylitornion seurakunnanpastorina on Emilian ensimmäinen vakituinen virka pappina.
– Oli mukavaa saada vakinainen työ, sillä etelässä seurakunnan virkoihin tuntuu olevan kova tunku, hän tuumaa.

Asian ytimessä

Lukioaikoinaan Emilia alkoi kulkea enemmän tai vähemmän säännöllisesti messuissa, ja vielä tänäkin päivänä hän nimeää messujen pitämisen yhdeksi työnsä parhaista puolista.
– Niissä koko seurakunta kokoontuu yhteen. Siinä ollaan todella ydinasioiden äärellä, hän toteaa.
Messujen lisäksi yksi osa pappistehtävistä on olla mukana ihmisten elämän käännekohdissa, niin ilon kuin surun juhlissa.
– Pappi voi toimia niin sanotusti uskon tulkkina, hän jatkaa.
Vaikka ensimmäiset kuukaudet uudella paikkakunnalla ovat kuluneet tutustuessa ja omaa paikkaa etsiessä, kertoo Emilia saaneensa lämpimän vastaanoton kyläläisten parissa.
Hän kertoo myös, että paikalliset vivahteet ovat tuoneet työhön uusia puolia.
– Helsingin seudulla ei esimerkiksi järjestetä kinkereitä. Saati sitten sivakkarinkiä, tuore seurakuntapastori naurahtaa.

Väylänvarsi tutuksi

Vaikka kirkolliset toimet ja hiljaiseen viikkoon valmistautuminen ovat pitäneet Emiliaa viime viikkoina kiireisenä, on arki Ylitorniolla alkanut pikku hiljaa hahmottua.
Uudella paikkakunnalla päivät kuluvat pitkälti töiden parissa, joten Emilian rakas harrastus lukeminen toimii oivallisena vastapainona työkiireiden keskellä.
Lappiin muuttamisen myötä myös auton osto tuli ajankohtaiseksi.
– Olen hankkinut auton, mutta liikun lyhyitä matkoja edelleen mieluiten jalan. Ostin kyllä potkukelkankin tänne muuttaessani. Sillä oli kätevää potkutella kun tiet olivat vielä jäisiä. Olen
Kesän tullen Emiliaa kiinnostaisi lähteä paremmin tutustumaan väylän toiselle puolelle, Matarenkiin.
– Tarkoitus on myös tutustua paremmin paikkakunnan antimiin, kuten esimerkiksi Aavasaksaan, Emilia kertoo.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net