Eero Ylitalo pohtii gradussaan kunnallisvallan makeutta

5.7.2012 06:01 Minna Siilasvuo

Puusepäntyöt ovat Eero Ylitalon kohdalla muuttuneet ammatista harrastukseksi.

HANNUNRANTA – Kilometreissä mitattuna Eero Ylitalon kulkema matka ei ole pitkä. Orajärven poika on hivuttautunut vuosien saatossa Hannunrannalle ja asettunut sinne. Sen sijaan koulutuspolulla askeleita on riittänyt: siitä on osoituksena vastikään painosta putkahtanut gradu.

Teoreettinen opiskelu ei ollut alun perin Eeron suunnitelmissa, vaan hän valmistui ammattikoulusta puusepäksi. Ensimmäinen työpaikka oli kuuluisan kaiman, Mäntyrannan Eeron palveluksessa.

– Eero oli maailman paras työnantaja! Hän osasi motivoida työntekijöitä kannustamalla oppimaan uusia asioita. Hänellä oli myös taito luoda erinomainen työilmapiiri työyhteisöön omalla persoonallaan.

Puusepästä muusikoksi

Vuonna 1980 Eero Ylitalo jätti puusepäntyöt heittäytyäkseen musiikin ammattilaiseksi yhdessä veljiensä Tuomon ja Lassen kanssa. Pojat kiersivät maata säestäen Tuomon puolisoa Tarja Ylitaloa, joka oli hänkin – ja on edelleen – erinomainen työnantaja.

Sitä ennen oli Pellon Ponnen tansseista löytynyt rinnalle Sinikka, jonka kanssa häitä tanssittiin elokuussa 1978.

Aika aikaa kutakin. Kun keikkailu laantui, Eero päätyi opetustehtäviin Ruotsin puolelle Nordiin. Siellä työskennellessään hän suoritti koristeveistäjän koulutuksen Jurvassa, työssään tarvitsemansa pedagogiset opinnot sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon.

Tutkimusta vallasta

Siirryttyään töihin Suomen puolelle Ammattiopisto Lappian palvelukseen Eero harhautui antamaan pirulle pikkusormen ja aloittamaan opinnot Maakuntakorkeakoulussa. Aluksi oli tarkoitus vain kuunnella muutama luento.

– Usein luullaan, että lukion käyminen on ainoa väylä korkeakouluopintoihin. Näin ei kuitenkaan ole. En ole käynyt päivääkään lukiota ja vielä nelikymppisenä olin varma, etten tarvitse korkeakoulututkintoa mihinkään.

Opiskelu imaisi kuitenkin mukaansa, ja Eero päätyi suorittamaan työn ohessa hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa. Kandidaatin työn aiheena oli ”Ote kirpoaa vallan kahvasta”.

– Minua kiinnosti – ja kiinnostaa edelleen – mikä saa ihmiset pyrkimään kovalla ryminällä vallan kamareihin, mutta tulemaan sitten vapaaehtoisesti sieltä pois. Tarkoitukseni oli laajentaa aihetta gradua varten, mutta tutkimussuunnitelmaa tehdessäni kiinnostuin Ruotsin ja Suomen kunnallisvallan ilmentymän eroista.

Maisteriksi aikuisena

Suoritettuaan kandidaatin tutkinnon Eero Ylitalo jatkoi puurtamista gradun parissa. Sitä varten hän haastatteli kunnallispoliittisia vaikuttajia Suomen ja Ruotsin puolella kymmenessä eri kunnassa.

– En voi väittää, että edessäni olisi ollut koko ajan kirkkaana loistava tavoite, jota kohti pyrkiä. Motivaatio opiskeluun oli välillä pahastikin hukassa. Olihan minulla jo työpaikka sekä siihen soveltuva ja riittävä koulutus. Mitä ihmettä muka tekisin ylemmällä korkeakoulututkinnolla?

Opiskelu kuitenkin jatkui ja edistyi. Eero vertaa sitä lenkkeilyharrastuksen aloittamiseen: ensin täytyy pakottaa itsensä, sitten tekee jo mieli ja kohta epäilee sairastuneensa riippuvuuteen. Maali häämöttää jo: tummanpunaisiin kansiin sidottu gradu komeilee kirjahyllyssä ja maisteriksi laakeroiminen on enää syventävien kurssien suoritusten päässä.

– Saavutus on hyvä osoitus suomalaisen aikuiskoulutuksen toimivuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Yli 50-vuotiaanakin voi suorittaa vaikka maisterintutkinnon. Pellossakin on lukuisia ihmisiä, jotka ovat opiskelleet korkeakoulututkintoja aikuisiällä.

Poliittisia eroja

Vaikka maisterintutkinnolle ei ole ollut suoranaista tarvetta, ei opiskelu mene koskaan hukkaan. Eero Ylitalo toteaa gradua varten tehtyjen haastattelujen antaneen uutta ajateltavaa, vaikka hänellä itselläänkin on pitkä kokemus luottamushenkilönä toimimisesta kunnallispolitiikassa.

– Alussa pelotti, että osaanko etääntyä omasta kokemuksestani ja kuunnella haastateltavien käsityksiä ja kokemuksia ottamatta niihin kantaa. Lopulta kyllä onnistuin siinä aivan hyvin.

Suomessa ja Ruotsissa luottamushenkiöiden toimintaympäristö on varsin erilainen. Suomessa käydään henkilövaalia, Ruotsissa taas poliittiset puolueet asettavat ehdolle niin sanotun ”pitkän listan”, josta tosin nykyään voi ruksata itselleen mieluisimman ehdokkaan.

– Suuri ero on poliittinen johtajuus. Ruotsissa on poliittinen johtaja, kunnanneuvos, joka valitaan vaaleilla. Hän on kunnan keulakuva ja johtaa kunnanhallitusta. Järjestelmä on hyvin lähellä pormestarimallia, josta Suomessakin on keskusteltu. Ruotsissa myös valtuustojen koko on suurempi kuin meillä.

Karkaako valta?

Eero Ylitalon mielestä päätöksenteko sujuu molemmissa maissa suunnilleen samalla tavoin, mutta se näyttäytyy erilaisena. Suomessa koetaan, että valta on luisunut luottamushenkilöiltä virkamiehille.

– Se ei tarkoita sitä, että viranhaltijat olisivat mitään valtarohmuja. Luottamushenkilöt ovat päästäneet vallan käsistään ja jonkun on ollut pakko ottaa se. Pormestarimallikokeilun torppaaminen osoittaa, etteivät luottamushenkilöt edes halua ottaa valtaa, vaan sysäävät sen viranhaltijoiden syliin.

Eero muistuttaa, ettei kyse ole pelkästään haluttomuudesta tarttua vallan kahvaan. Monet päätettäväksi tulevat asiat vaativat niin syvällistä perehtymistä, ettei se välttämättä onnistu työn ohessa. Lisäksi päätösten valmistelu on usein viety jo niin pitkälle, että päätökset on jo melkein tehty kun asia tulee valtuuston eteen.

– Ruotsissa luottamushenkilöt ovat mukana jo päätösten valmistelussa siten, että he pystyvät pistämään päätöksiin paljon enemmän puumerkkejään. Malli antaa enemmän painoarvoa edustukselliselle demokratialle.

Ruotsalaisessa mallissa kunnanneuvos toimii linkkinä viranhaltijoitten ja luottamushenkilöitten välillä. Siellä on käytössä myös työvaliokuntamalli: esimerkiksi kunnanhallituksella ja lautakunnilla on omat työvaliokunnat, jotka valmistelevat päätettävät asiat toimielimelle. Työvaliokunta koostuu viranhaltijoista ja poliitikoista.

Lisämakeutta luottamusrooliin

Onko valtakin Ruotsissa makeampaa?” Eero Ylitalo kysyy gradunsa otsikossa ja joutuu toteamaan, että onhan se. Tosin hänen mielestään se saisi olla makeampaa Suomessakin. Hyvät keinot ovat vain vielä löytämättä.

– Jos valta maistuu kyllin makealta, siihen halutaan. Se, että kaikilla poliittisilla puolueilla on jonkinasteisia vaikeuksia saada ehdokkaita kunnallisvaaleihin, kertoo, ettei luottamushenkilön rooli kiinnosta tällä hetkellä. Ihmiset eivät halua laittaa itseään likoon yhteiseksi hyväksi. Uskon tilanteen kuitenkin kohenevan, jos vaikuttamismahdollisuuksia annetaan enemmän.

Ei Ruotsissakaan ole päättäjiksi pyrkiviä jonoksi asti, mutta kuitenkin enemmän kuin Suomessa. Siinä on yksi syy, miksi Eero kannattaa poliittisen johtajuuden vahvistamista myös meillä.

– Kannatin poliittisen johtajuuden kokeilua jo aiemmin, mutta tämän tutkimuksen jälkeen kannatan sitä vielä enemmän. Haastatellut kokivat Ruotsin puolella vaikuttamismahdollisuutensa paremmiksi ja itse tehtävän mielekkäämmäksi kuin suomalaiset kuntapäättäjät.

Virkistystä valiokuntamallista

Haastateltavien näkemys oli, että puheenjohtajistolla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, mutta yksittäisen valtuutetun vaikutusmahdollisuudet ovat vähäiset. Siitä on tehtävissä tiettyjä johtopäätöksiä.

– Yleinen luottamushenkilöroolin vahvistaminen on edustuksellisen demokratian toiminnan edellytys. Kriisi on käsillä, jos sekä ehdokkaitten että äänestäjien määrä laskee.

Käytännön toimenpide-ehdotuksiakin on.

– Poliittista johtajuutta pitäisi kokeilla myös pienissä kunnissa, ja valtuustoryhmien tulisi toimia yhtenäisempinä ryhminä voidakseen vaikuttaa ja hyödyntää jäsentensä osaamista nykyistä tehokkaammin. Arvelisin, ettei viranhaltijoillakaan ole mitään sitä vastaan, että luottamushenkilöt ottaisivat vahvemman roolin päätöksenteossa myös Suomessa.

Eero Ylitalo ehdottaa myös niin sanotun valiokuntamallin kokeilemista.

– Kuntalaiset valitsevat vaaleilla kunnanvaltuuston, valtuustosta valitaan hallitus ja hallituksen jäsenistä tehdään lautakuntien puheenjohtajia. Uskoisin, että se vahvistaisi luottamushenkilötoimintaa ja sitä kautta sen kiinnostavuutta. Myös luottamushenkilöitten koulutusta tulee vahvistaa.

Suurempi korjaamisen paikka olisi Eeron mielestä kunnan hallintosäännön muuttamisen siten, että se mahdollistaisi myös etäpäätöksenteon. Näin saataisiin muun muassa opiskelevia nuoria osallisiksi kotikunnan luottamustehtäviin. Kuntalaki antaa siihen rajatun mahdollisuuden, mutta päätösvalta asiassa on kunnalla itsellään.

Päätöksenteko tutuksi

Eero Ylitalon mielestä kunnallisen päätöksenteon kiemuroita pitäisi markkinoida kuntalaisille enemmän. Vaalien jälkeen tapahtuu paljon, mutta mitä? Monelle on epäselvää, miten päätökset syntyvät ja kuinka esimerkiksi kunnanhallituspaikat jaetaan.

– Suomessa puhutaan paljon puoluejunttaamisesta, mutta Ruotsissa sitä esiintyy huomattavasti enemmän. Meillä valtapuolueet jakavat kulisseissa keskeisiä johtopaikkoja jo ehdokasasettelussa. Ruotsissa se tehdään avoimesti pitkissä listoissa. Ruotsin valtuustoissa puolueet esiintyvät enemmän yhtenäisinä tehden jäseniä sitovia ryhmäpäätöksiä. Suomessa taas henkilövaali houkuttelee sooloilemaan ja kasvattamaan omaa äänimäärää ja näkyvyyttä.

Tulevia kunnallisvaaleja ajatellen voitaisiin Eero Ylitalon mielestä järjestää puolueiden yhteismarkkinointia. Esimerkiksi kaikkien puolueiden yhteiset vaalimessut, joilla ehdokkaat esittäytyisivät messuvieraille, voisivat olla kiinnostava tapaus.

– Tulevien vaalien jälkeen 21 valtuutettua käyttää Pellossa noin 4000 kuntalaisen ääntä. Silloin luottamushenkilön tulee tiedostaa roolinsa – ei ole kyse yhden naisen tai miehen show’sta. Toisaalta myös äänestäjän täytyy ymmärtää, mitä hän äänestäessään tekee: vaikka luottamushenkilö saisi millaisen äänimäärän, hänellä on valtuustossa vain yksi ääni.

Ruotsalaisessa junttameiningissä on Eero Ylitalon mielestä ainakin yksi hyvä asia: yhteisöllisyys.

– Äänestäjä tietää jo äänestäessään, mitä saamansa pitää. ”Pitkän listan” ehdokkaille annetaan nuotit, joista he soittavat valtuustossa samaa kappaletta. Suomessa taas joku voi vetäistä tulisen tangon kun toiset soittavat hidasta valssia.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net