Eero Aska 90 vuotta: Historiaa eläväksi kirjoittaen

8.5.2013 06:01 Satu Piispanen

Eero Aska kertoo mielellään menneistä ajoista. Hänen kirjoittamiinsa teoksiin on tallennettu kotiseudun historiaa ja tarinoita.

TURTOLA - Eero Aska on tullut monelle tutuksi viime vuosina kirjoittamistaan kotiseudun historiasta kertovista kirjoista. Kirjoittaminen sujui Eerolta sen verran hyvin jo nuorena, että isä olisi halunnut lähettää hänet Tornioon oppikouluun, mutta äiti esteli.
Yleissivistystä innokas nuori mies hankki sitten Kansanvalistusseuran kirjeopiston kautta. Jatkosodan aikana hän toimi usein kirjurina, ja pääsi kirjoittamaan koneella. Eero toimitti myös pohjoiskarjalalaisen rintamaveljensä Unto Niirasen kanssa sotapäiväkirjaa. Unto kouluttautui sodan jälkeen pikapikaa papiksi ja toimi pitkään Ilomantsin kirkkoherrana. Eero palasi Laatokan rannoilta Lapin sodassa poltettuun Turtolaan.

Uusi elämä alkaa
– Tornionjoen törmältä Lakkapään kaupasta löysin tuon Liisan, Eero sanoo vilkaisten vaimoaan silmät tuikkien.
– Tehin vaikka tikusta asiaa, että pääsin kauphaan!
– Liisa oli sodan jälkeen muutaman vuoden Turtolassa myymälänhoitajana nahkurinverstaan tilossa toimivassa kaupassa. Kaupan vierestä kulki silloin kapea maantie, jota pitkin väkeä kulki etelään ja pohjoiseen.
– Liisa oli niin pätevä myymälänhoitaja, että hänelle ehotettiin kauppiaaksi ryhtymistä, Eero mainitsee, vaikka vaatimaton Liisa estelee.
Laskutaito ja järjestelmällisyys tulivat tarpeeseen, kun Eero kävi Liisan kotona Kainuunkylän Kannalassa pyytämässä talon tyttären kättä, ja luvan saatuaan pariskunta perusti vuonna 1951 Turtolaan oman perheen. Talo rakennettiin Eeron vanhan kotitalon raunioille, ja perheeseen syntyivät lapset Simo, Kalervo, Kyösti, Kaisa, Ilkka ja Sisko-Liisa.

Pienviljelytila tarjosi elämään eväät muutaman lehmän tuotolla, mutta 1970 -luvulle tultaessa Eero perheineen oli kehittänyt uudenlaisen leipäpuun. Lapin männyn jalostaminen hirsitaloiksi aloitettiin tilan navetassa. Vuonna 1973 lehmät saivat väistyä kokonaan hirsitalojen tieltä. Talokaupan laajetessa toiminta siirrettiin myöhemmin Tornionjokeen laskevan Paamajoen yhteydessä toimineeseen vanhaan sahalaitokseen, jonka Eero ja Liisa olivat lunastaneet varoineen ja velkoineen vuonna 1971.
– Se oli melkoista aikaa, muistelee Eero.
– Suomessa ei vielä ollu teollista talojen tuotantoa. Kävimä ottamassa mallia toimintaan Sveitsistä, ja ensimmäiset koneetkin hankittiin sieltä.
Näin sai alkunsa Pellopuun hirsitalotehdas, jonka tuotemerkiksi vakiintui Lapin Punahonka.
– Siittä alkoi meän toinen työsarka. Liisa ja lapset olit mukana toiminnassa. Taloja on lähteny Turtolasta moneen maailman kolkkaan, Eero kertaa hirsitaloteollisuuden historiaa.
Onpa Eeron taitavista käsistä syntynyt Turtolan vanhan puukirkon pienoismallikin, joka on esillä Turtolan kirkossa.

Kirjoittamisen kutsu
Eero saattoi talotehtaan toiminnan vakiinnutttua jäädä eläkkeelle vuonna 1987. Hän löysi uudelleen intohimonsa kirjoittamiseen. Oppia kirjoittamiseen hän hankki Oriveden kansanopistosta. Vuosien 1991–2007 välisenä aikana kotiseutuaiheisia kirjoja on syntynyt seitsemän kappaletta.
– Vieläkin mulla olis noita aiheita, mutta kun sormet ei taivu kirjoittamaan, Eero harmittelee.
Tytär Sisko on opettanut isänsä käyttämään tietokonetta, mutta viisi vuotta sitten toispuoleinen halvaus vei toimintakyvyn pitkäksi aikaa. Vasen jalka jäi kankeaksi, vaikka muuten Eero onkin toipunut vakavasta sairaudesta todella hyvin.
– Se on ihan Liisan ansiota, Eero sanoo.
Vaimo on se rakas ja hoitaja, joka on sitkeästi jaksanut puhua, ja yrittää ymmärtää miehen halvauksen jälkeen puuroksi käynyttä puhetta. Yhdessä on opeteltu uudelleen puhumaan ja liikkumaan.
– Liisa pikkuisen pakottaakin minut käymään Pelhossa kuntoutuksessa, Eero hymyilee katsoessaan itseään muutaman vuoden nuorempaa vaimoaan, joka jaksaa touhuta kotona monenlaista.
– Oltiinhan me yhessä Torniossa kuntoutuksessa, ja kyllä Eero itekkin huomasi, että liikkuminen paranee harjoittelemalla, Liisa huomauttaa.
Kuntoutuspaikassa saa liikuntaa jo paikasta toiseen siirtymisissä, puhumattakaan tehokkaista vesijumpista ja muista treeneistä. Kotona ei tule rehkittyä niin paljon...

Rikas elämä
– Mie olen sanonu, että mie olen rikas mutta köyhä. Mulla on ollu henkisesti rikas elämä, vaikka maallista rikkautta ei ole paljon ollukhaan. Ja jotenkin mie tunnen olevani velkaa siittä, että mie olen saanut kokea niin paljon, ja että mulla on asiat niin hyvin, Eero sanoo vakavana.
– Aatteleppa, kuinka moni minun ikänen saa asua näin: kotona, ja vielä vaimon kanssa, hän huokaa. Niin monet aseveljetkin ovat jo poissa.
Lapset asuvat onneksi lähellä, ja heiltä saa apua arkisissa askareissa. Liisa auttaa Eeroa paljon, niin liikkumisen kuin muistamisen kanssa.
– Halvaus vei multa osan muistista, Eero kertoo hieman harmistuneena.
– Mie en muista kaikkea, mutta onneksi Liisa muistaa, hän sanoo hyvillään.
– Elämä on tuonut myötälettä ja vastamäkiä. Menneitä aikoja on silti mukava muistella, kun takana on yli kuusikymmentä vuotta yhteistä elämää.
– Jokaisesta päivästä mie kiitollinen, Eero sanoo hiljaa.
– Eteenpäin mennään, päivä kerrallaan.

Juhlat tulossa
Eero täyttää 90 vuotta maanantaina 13.5. Juhlakahveille kutsutaan kuitenkin jo edeltävänä päivänä eli sunnuntaina 12.5. kello 14 alkaen, sillä sunnuntaina työssä käyvät sukulaiset ja tutut pääsevät varmimmin käymään.
Eeron kanssa poristessa silmien eteen avautuu usein viime vuosisadan Turtola monine toimeliaine ihmisineen ja touhuineen. Hämmästyttävää onkin ollut se tahto ja innostus jälleenrakentaa poltettu maa, ja luoda siitä uutta työtä ja toimeentuloa. On hienoa, että Eero Aska on Liisansa tuella ja kannustuksella saattanut nuo monet ihmiset ja hankkeet kirjojen kansien väliin, jotta ne voivat kertoa tarinansa monille tuleville sukupolville.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net