Asta Keränen on hymyilevä asiakaspalvelija viiden vuosikymmenen ajalta

18.2.2016 06:01 Pasi Romakkaniemi

Nuorissa on tulevaisuus! Lotta ja Vilma palvelevat Asta-mummon apuna asiakkaita Grannin kassalla.

PELLO – Oikeastaan olen sattumayrittäjä, päädyin vahingossa yrittäjäksi!
Kahvila-ravintola Grannia Pellon Vihreällä Pysäkillä pyörittävä Asta Keränen ei suin surmin suostu ottamaan ”yrittäminen elämäntapana” -viittaa ylleen. 
Vaikka se kyllä Astalle hyvin sopisi. Naisen tapa tehdä työtään aina iloisena asiakaspalvelijana on kuin synnynnäisellä yrittäjällä. Mutta Asta tietää molemmat roolit, niin palkkatyöläisen kuin yrittäjänkin. 16 vuotta Grannissa ovat näyttäneet yrittäjälle ruusut kuin ruusun piikitkin. Sitä ennen hän tienasi leipänsä palkkatyöläisenä eri yrityksissä vielä paljon pitemmän ajan.
– Eihän tämä oikeastaan eroa palkattuna työntekijänä olemisesta. Minut on kasvatettu tekemään työni aina mahdollisimman hyvin, niin kuin täällä meidät jokainen. Työntekijäni, joita on tällä hetkellä viisi, tekevät työtään juuri sillä periaatteella ja tiedän, että homma pyörisi hyvin vaikka en itse tekisi mitään, Asta ylistää henkilökuntaansa.
Tärkeät työntekijät
– Oikeastaan suurempi vastuu on opiskelijoista, joita täällä on usein. Vastuu on suuri varsinkin, jos työpaikka on nuorelle ensimmäinen. Hänelle on opetettava täsmällisyyttä, asiakkaan kunnioittamista ja työtehtäviensä suorittamista. 
– Nuorelle on annettava samoja tehtäviä kuin vanhemmillekin, ei pelkkää pöytien pyyhkimistä ja astioiden tiskausta. Ja esimerkiksi työpaikan avainten antaminen on aikamoista vastuun opettamista.
Asta toteaa, että kun on itse ollut palkkatyöläisenä, tietää miten yrittäjän on työntekijöitään kohdeltava. 
– Tapojärven Jussa oli tässä asiassa mainio esimies. Hän opetti minulle, että työntekijöitä on palkittava ja annettava tunnustus hyvästä työstä.

– Työntekijät ovat kuitenkin tärkeämmässä asemassa kuin minä. Vaikka maksankin laskut ja palkat, ovat työntekijät ne, jotka tekevät tuloksen.
Töitä ja pelaamista
Työntekoon Asta, omaa sukuaan Joona oppi jo kotitalossaan Raanujärvellä. Maatalossa tehtiin aina lujasti töitä, mutta illat ja viikonloput rauhoitettiin vapaa-ajalle. Asia, josta Asta kiittää isäänsä.
Vapaa-ajat sitten urheiltiin. Lentopalloa ja muitakin pallopelejä. Talvella lentopalloa lyötiin Loimun talolla, kesällä ulkona. Tytöistä innokkaimpina olivat mukana Yrjänheikin Eila, Tolpin Ulla,  Konttisen Aini sekä Kirsti-sisko. Pojista tietysti omat veljet Seppo ja Sakari sekä Konttisen Arto. Könösen pitkät pojat kulkivat Loimulla Raanujärven toisesta päästä.
– Se oli ihanaa, muistorakasta lapsuutta. Samanikäisiä lapsia oli paljon ja aina oli jotain tekemistä, yleensä pelaamista.
Huhtamaan porukkaa
– Meidän kotipaikan nimi on Huhtamaa, tilarekisterissä se on Raanujärven taloista numero yksi. Huhtamaa-nimi oli niin tiukassa meissä lapsissa, että emme tunnistaneet omaa isääkään, kun kyseltiin Joonan Paavoa. Meille isä oli Huhtamaan Paavo.
– Vieläkin esimerkiksi hautajaismuistamisessa, jos kyseessä on lähisukulainen, olemme Huhtamaan porukkaa.
Vieraalle työskentelykin tuli Astalle tutuksi jo nuorena: 14-kesäisenä hän toimi Raanujärven kansakoulun kirjaston kesätyöntekijänä. Työaika oli kaksi tuntia viikossa ja palkka muhkeat 88 markkaa kuukaudessa.
– Työaika oli torstai-iltaisin kello 18-20. Muistiin jäi, kuinka eräällä kovalla ukonilmalla isä tuli seurakseni muuten tyhjään koulurakennukseen. Lähelle osunut salamanisku oli saanut minut pelkäämään ukkosta, ja isä ei halunnut minun olevan yksin ukkosella.
Lukioon Pelloon
Keskikoulun jälkeen halu päästä kauas kotoa oli suuri. Asta marssi työvoimatoimistoon ja toivoi kesätyöpaikkaa mahdollisimman kaukaa - ja löysi itsensä ahvenanmaalaisesta hotelli-ravintolasta!
Kun oman kunnan lukio oli kaukana Alkkulassa, suuntasivat kaikki raanulaiset Pelloon lukioon. Siellä asuttiin asuntolassa tai sitten Konttisen Väinön ja Kertun luona, kun nämä muuttivat Raanujärveltä Pellon kirkolle.
Yksi vuosi lukiossa meni suunnitelmien mukaan, mutta sitten kesätyöt Ruotsissa kaljatehtaalla saivat lopettamaan lukion.
– Pöljä olin kun jätin sen kesken, mutta Ahvenanmaalla syttyi halu päästä opiskelemaan hotelli- ja ravintola-alalle.
Ehkä syynä oli sekin, että käytännön työnteko oli tullut teoreettista lukiota tutummaksi loma-aikojen työpaikoissa. Näitä olivat muun muassa Suur-Lapin liike sekä ravintola Raja-Roope.
Työtä ja perhettä
Hotelli  Pellonhovi valmistui sopivasti kesällä 1981, kun Asta pääsi koulusta. Toukokuun alussa hän haki hotellille töihin ja pääsikin, mutta ei siellä kauaa viihtynyt. Se ei tuntunut omalta alalta ja kun hotellin alakertaan muuttanut Vaatehuone Pellon Pukimo haki myyjää, siirtyi Asta kerrosta alemmaksi. Toki hän samaan aikaan tuurasi hotellin työntekijöitäkin.
Sisältyi vuosiin muutakin kuin opiskelua ja työntekoa. Astan sukunimi muuttui Keräseksi, kun hän asteli vihille Keräsen Sepon kanssa.
– Olimme jo kymmenen vuotta olleet yhdessä ja päättäneet, että menemme naimisiin kun lapsi syntyy. Laura-tyttö putkahti maailmaan vuonna 1984, Sari pari vuotta myöhemmin.
Kymmenen vuotta sujui Pukimossa ja lähes sama aika Pellon Rautakaupassa. Vuosituhannen vaihteessa tapahtui kuitenkin isompi muutos.
– Keräsen Merja kertoi tehneensä Vihreällä Pysäkillä sijaitsevasta ravintolasta ostotarjouksen ja pyysi minua mukaan osakkaaksi. Rohkeasti toteutimme kaupan ja aloimme itsenäisiksi yrittäjiksi. Kahden vuoden päästä ostin yrityksen kokonaan itselleni.
Puolen vuoden sesonki
Grannin vuodet ovat sujuneet vauhdilla. Työ on varsin hektistä, eikä kahta samanlaista päivää ole.
– Puhelinsoitto kesken kaiken saattaa tarkoittaa 50 asiakasta illaksi ja siinä tilanteessa jousto revitään minun selkänahastani. 
Vihreällä Pysäkillä vierailee vuodessa varsin vaikuttava väkimäärä, 150 000–200 000 kävijää, mutta luonnollisestikaan se ei jakaudu tasaisesti ympäri vuoden.
Kiireisin aika alkaa juuri nyt, eli viikolla seitsemän, ja sesonkia jatkuu sitten puolen vuoden ajan, aina syyskuun loppuun saakka. Vilkkaimpia kuukausia ovat maalis-, huhti-, heinä- ja syyskuu. Kaikkein hiljaisimpia taas tammi- ja lokakuu.
– Kaikki pohjoisen tapahtumat aina Kilpisjärveä ja Kiirunaa sekä Pohjois-Norjaa myöten vaikuttavat meihin. Ihmiset liikkuvat paljon ja Pello on sopiva taukopaikka.
– Etelän levottomuudet terroristi-iskuista lähtien tekevät Lappia houkuttelevammaksi ja ulkomaalaisten osuus kävijöistä onkin selvästi kasvanut. Kun Etelä-Suomessa lauhojen ilmojen myötä lumet sulavat, suuntaavat ihmiset pohjoiseen.
Mummon tytöt
Sesonkina ja monesti muulloinkin päivät venyvät 10-tuntisiksi. Lomaakin Asta kehuu pitävänsä joka vuosi, mutta loman pituus paljastuu keskimäärin vain kahdeksi viikoksi.
– Meillä on Sepon kanssa yhteisenä harrastuksena alusta asti ollut moottoripyöräily. Seppo ajaa ja minä olen kyydissä.
– Vapaa-ajalla teen kävelylenkkejä, luen dekkareita, kudon tai sitten vain laiskottelen.
Yksi vapaa-ajalle laskettava asia, joka ei liene kovin vastentahtoinen, on Lauran kaksostytöttöjen kanssa touhuaminen. Kolmevuotiaat kaksoset pölähtävät nytkin kesken haastattelun paikalle ja mummolla riittää virtaa heillekin.
Ja niin kuin monesti tekeville ihmisille käy, myös Astalle on siunaantunut luottamustoimia yli oman tarpeen.
Tällä hetkellä hän toimii Pellon Yrittäjien varapuheenjohtajana, Pyrevän hallituksessa, Keskustanaisissa, Ylitornion ja Pellon naisyrittäjissä ja yhteismarkkinointiryhmässä. Pellon Moottorikerho sekä Tornionlaakson Musiikkiklubi ovat jo jääneet sivuun.
– Monesti joudun kyllä ilmoittamaan, että talkoilemaan en ehdi, lähinnä vain kokouksiin. Talkoilen oman osuuteni yhteisistä tapahtumisista esimerkiksi tavaraa lahjoittamalla.
Positiiviset nuoret
Vaikka oma leipä tuleekin pääosin tien päällä kulkevista turisteista, on oman paikkakunnan ja ennen kaikkea sen nuorten tulevaisuus Astalle tärkeä asia.
– Joskus koen olevani liiankin optimistinen, mutta toivon Pelloon lisää nuoria ja heille töitä. Useimmiten nuorilla on positiivinen asenne, heistä tulee hyvä mieli.
– Onkin mukava nähdä, että kyläkuvassa alkaa olla minulle outoja, nuoria aikuisia. Monet heistä kokevat Pellon hyväksi paikaksi asua ja hakevat ne palvelut, mitkä täältä puuttuvat, Rovaniemeltä tai vaikka Helsingistä.
Asta toteaa asian, mikä monelta paikalliselta jää liian usein huomaamatta: Monet elämisen kannalta tärkeät tekijät ovat meillä hyvin järjestettynä ja toimivia kuten esimerkiksi terveydenhoito, koululaitos tai kirjasto.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net