Antti Mäkituomas 60 v. Lakia ja luottamustoimia

30.10.2015 06:01 Pasi Romakkaniemi


PELLO – Pienellä paikkakunnalla toimiva lakimies näkee elämän koko kirjon – ja usein sen ikävän, raadollisenkin puolen.
– Jos lakimies tekee työtänsä täydellä sydämellä, niin onhan se raskasta. Monen ikävänkin asian kanssa joutuu tekemään töitä, eivätkä ne jää työpaikalle vain sulkemalla oven illalla, Antti Mäkituomas toteaa.
– En silti ole koskaan katunut uravalintaani. Enhän olisi näin pitkään tätä jaksanut tehdä, ellen työstäni pitäisi. Omia tyttäriäni ajatellen olen kuitenkin iloinen siitä, että he eivät näytä seuraavan isänsä jalanjälkiä.

Yleismies jantunen
On lakimiehen työssä toki myös iloisia puolia ja tehtäviä. Sellaiseksi Mäkituomas nimeää esimerkiksi avioparien vihkimisen.  Lapin maistraatin määräämänä vihkijänä hän on toiminut kuluvasta keväästä alkaen. 
Turistialueella on paljon vihkimistehtäviä ja nytkin hänellä on tiedossa brittiparin vihkiminen Lainion lumikylässä. Suurin osa vihittävistä pareista tulee olemaan juuri Britanniasta. 
Pieneen paikkakuntaan liittyy sekin piirre, että lakimiehen on oltava melkoinen yleismies jantunen. Erikoistuminen vaikkapa vero- tai kauppaoikeuteen ei ole järkevää, sillä maaseudulla tehtävät ovat enimmäkseen yleislakimiehelle sopivia.

Laaja työkenttä
Ei kuitenkaan ollut itsestään selvää, että Mäkituomas päätyy lakia lukemaan. Vuonna 1975 ylioppilaaksi Pellon lukiosta valmistunut nuori mies ehti armeijan jälkeen käydä tehdastöissä Keski-Suomessa. Sitten seurasi metsätöitä kotikunnassa ja metsänhoitajan tutkinto alkoi kiinnostaa.
– Liian huono ylioppilastutkinto kaatoi kuitenkin sen suunnitelman. Laiskuus koulussa kostautui, sillä tutkin, että minun olisi pitänyt onnistua pääsytutkinnossa sataprosenttisesti, mutta en siltikään olisi päässyt sisään yliopistoon.
– Oikeustieteellisen puolella ei ylioppilastutkinnolla ollut opiskeluun pääsemisessä niin suurta merkitystä, ja kun lakitutkinto tuntui tarjoavan laajan työkentän erilaisissa tehtävissä, alkoi se kiinnostaa yhä enemmän.
Neljännellä yrittämällä tärppäsi, ja silloisen Lapin korkeakoulun, nykyisen Lapin yliopiston ovet aukesivat.

Opinnot ensin
Ensimmäisen opiskeluvuoden myötä alkoi myös miehen mittava luottamustoimien ura. Poliittinen toiminta oli 1980-luvun alussa opiskelijamaailmassa kiihkeää. Mäkituomas päätyi heti ylioppilaskunnan jäseneksi ja piikkipaikalle asti, eli puheenjohtajaksi. Sen luottamustoimen hän jätti kuitenkin kahteen vuoteen ja syytäkin voi pitää varsin pätevänä:
– Meillä oli silloin kovin nuori korkeakoulu, ja se tarkoitti paljon työtä ylioppilaskunnassa, matkustelua ja edustamista. Huomasinkin, että opinnot eivät sillä tavalla edenneet ja ne oli nyt laitettava etusijalle.
Päätös oli viisas. Vuonna 1987 kouraan laskettin oikeustieteen kandidaatin paperit. Eikä yhtään huonot. Opinnäytetyön arvosana oli korkein mahdollinen ja tulevaisuutta ajatellen enteellisesti työn aihe oli ”Päätösvallan delegointi kunnallishallinnossa”. Esimerkkikuntana hallinto-oikeudellisessa tutkielmassa oli Rovaniemi – luonnollisesti, sillä kolme kesää Mäkituomas toimi kaupungin kesälakimiehenä.

Yliopistoon assistentiksi
Työura yliopistossa alkoi vauhdikkaasti ja oli varmasti tulevaisuudenkin kannalta hyödyllistä.
– Työskentely yliopiston palveluksessa oli mielenkiintoista. Aloitin ympäristöoikeuden vs. assistenttina, sitten siirryin julkisoikeuden vs. assistentiksi ja sen jälkeen julkisoikeuden vs. yliassistentiksi. Kaikki tämä heti ensimmäisenä työvuonna! 
– Assistentin toimien ohessa tein muutakin yliopistomaailmaan ja opetustehtäviin liittyvää. Muun muassa laadin pääsykoekysymyksiä Rovaniemen ja Helsingin oikeustieteellisiin tiedekuntiin julkisoikeuden alalta, arvostelin vastaukset sekä valintakoelautakunnan jäsenenä annoin lausuntoja pääsykokeiden oikaisuvaatimuksiin. Myös tutkielmien arvostelut kuuluivat tehtäviini.

Oma lakitoimisto
Opiskelu jatkui työn ohessa. Mäkituomas auskultoi Tornion käräjäoikeudessa ja varatuomarin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1989.
Työ yliopistomaailmassa oli kuitenkin kovin teoreettista. 
– Tein jo silloin oman työn ohessa erilaisia toimeksiantoja ja kun halu päästä käytännön työhön kasvoi yhä enemmän, ajatus omasta lakitoimistosta alkoi kiehtoa.
– Kun sitten 1992–93 huomasin, että toimeksiantoihin alkoi mennä enemmän aikaa kuin itse yliopistotyöhön, totesin, että minun oli aika jättää yliopistomaailma.
Mäkituomas perusti oman lakitoimiston vuonna 1994 ja on siitä asti toiminut yrittäjänä.
Perhekin alkoi niihin aikoihin kasvaa yhdessä Sinikka-puolison kanssa, joten vapaa-ajan ongelmia ei tuoreella yrittäjällä ollut. Lisätehtäviä ei pienten lasten isä olisi kaivannut yhtään, mutta ihmiset ajattelivat toisin. Luottamus kotikylään palanneeseen mieheen oli kunnan asukkailla suuri, ja vaatimukset kunnallispolitiikkaan siirtymisestä kasvoivat pikku hiljaa.

Ääniharavana puheenjohtajaksi
– Ensimmäisen kerran minua pyydettiin kunnallisvaaliehdokkaaksi samana vuonna kun muutimme Pelloon, eli 1996. Kieltäydyin silloin, kuten myös kolmella seuraavalla kerralla. Suostumuksen annoin lopulta vuoden 2012 vaaleihin ja saamani äänimäärä kyllä yllätti.
Mäkituomas ei tehnyt yhtään varsinaista vaalityötä, mutta uskoo syyn suureen äänimäärään löytyvän työstä, jota hän oli ihmisiä kohdatessaan toimistolla tehnyt.
– Pääsin valtuustoon kunnan ääniharavana ja minut valittiin saman tien sen puheenjohtajaksi!
Mäkituomaan aikana on Pellon valtuustossa tehty suuria ja rohkeitakin päätöksiä, mikä tietysti on aiheuttanut myös vastarintaa.
Puheenjohtaja uskoo kuitenkin päätösten olleen oikeita ja Pello on hänen mielestään ollut etunojassa monissa kuntalain edellyttämissä asioissa
– Tehdyt valituksetkin ovat johtuneet juuri näistä muutoksista. Muutoin niin sanotut laillisuusvalitukset ovat vähentyneet.
– Lyhyessä ajassa olemme tehneet organisaatiomuutoksen, eli siirtyneet kahden lautakunnan malliin. Myös hallintosääntö on uudistettu ja kunnan toimintoja on yhtiöitetty, mihin jo lakikin meitä velvoitti. Uusi kuntastrategia vuosille 2015–2020 on vaatinut paljon työtä ja kokouksia, koska olen sen ohjausryhmän puheenjohtaja.

Talous kunnossa 
Pienet syrjäseutujen kunnat kamppailevat monenlaisten, ennen kaikkea talousongelmien kanssa. Pellon tilanteen hän näkee kuitenkin suhteellisen hyvänä moneen muuhun kuntaan verrattuna.
– Viime vuoden tilinpäätös oli 4,5 miljoonaa ylijäämäinen, viimeinen tilikausikin on 250 000 plussalla. Se osoittaa selvästi, että tehdyt uudistukset ovat olleet onnistuneita. Helsingin viesti meille kuului aikoinaan niin, että pitäkää taloutenne kunnossa, jos haluatte pysyä itsenäisinä kuntina. Olemme toimineet sen mukaisesti.
Väestön vähentyminen ja sen ikääntyminen on Pellonkin ongelma, sen Mäkituomas myöntää. Hän näkee silti Pellon kuntalaisilleen tarjoamat palvelut riittävinä ja laadukkaina.

Kiinnostava energia-ala
Yrittäjän päivät ovat joskus hyvinkin pitkiä. Kuntoaan Mäkituomas pyrkii pitämään yllä käymällä säännöllisesti lenkillä. Hiihto, laskettelu ja uintikin kuuluvat miehen harrastuksiin.
Aina kun mahdollista, auton nokka suuntautuu Äkäslompolon rantamökille.
Yhdeksi harrastukseksi voinee laskea myös hänen kiinnostuksensa energia-alaan.
– Se lähti liikkeelle Pellon Sähkön omistajuudesta. Aikoinaanhan sähköliittymän saamisen edellytyksenä oli osakkuuden ostaminen – ehto, joka jälkikäteen ajatellen ei ollut ainakaan taloudelliselta kannalta ajatellen huono!
Kiinnostus energia-alaan on tuonut Mäkituomaalle lukuisia alan luottamustoimia. Tälläkin hetkellä hän on Pellon Sähkö Oy:n ja Tornionlaakson Sähkö Oy:n hallituksen puheenjohtaja sekä Tornionlaakson Voiman varapuheenjohtaja. Lisäksi hän istuu Energiapolarin hallituksessa.

Hyötyä tuulipuistoista 
Monissa alan tapahtumissa kiertänyt mies seuraa tarkasti energia-alan kehitystä.
– Tuulipuistoista on ihmisillä hyvin kaksijakoinen käsitys. Useiden mielestä niitä voidaan rakentaa ja ne toimivat ainoastaan valtion tukipolitiikan avulla.
– Paikallisen sähköyhtiön kannalta niillä on kuitenkin positiivinen merkitys. Esimerkiksi Palovaaran tuulipuistosta olisi Tornionlaakson Sähkölle hyötyä kahdessa mielessä: Suurjännitelinjat saadaan tehokkaaseen käyttöön ja samalla niistä saadaan siirtotuloja. Tämän lisäksi tuloja saadaan liittymismaksun muodossa. Myös kunta saa tuulivoimaloista vuosittaista kiinteistöverotuloa.
Kuuden vuosikymmenen täyttymistä ei Mäkituomailla juhlita. Merkkipäivänä 31.10. päivänsankari nauttii levosta ja etelän lämmöstä. 

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net