Antero Kronqvist on liikkeessään kotona

5.1.2014 14:30 Kari Kaulanen

Antero Kronqvist liikkeessään helmikuussa 2012. Juttu on julkaistu Meän Tornionlaaksossa 16.2.2012.

YLITORNIO – Kesällä 1953 Antero Kronqvist osti veljensä Aarren kanssa amerikanraudan Käpylän raviradalla pidetystä autohuutokaupasta. Kaksiovisessa Fordissa oli kuitenkin yksi vika: sen radio oli huono.

Jouluaaton aattona Antero marssi Erkki Kohosen radioliikkeeseen ostamaan parempaa radiota. Kaupat tehtiin, mutta kun Antero oli lähdössä, Kohonen juoksi hänen peräänsä ja sanoi:

– Osta koko liike. Saat sen tavaravaraston nettohinnalla.

Antero jutteli asiasta vanhempiensa kanssa. Äiti olisi ollut opiskeluiden kannalla, mutta veri veti nuorta miestä liikealalle. Niinpä hän marssi Kohosen luo sopimaan asiasta.

5. tammikuuta 1954 Antero Kronqvistista tuli radioliike Rautasähkön omistaja 23-vuotiaana.

Melkein insinööriksi

Antero syntyi Nuotiorannalla niin sanotussa Pien-Annin mökissä vuoden 1930 toiseksi viimeisenä päivänä.

Hänen isänsä oli kirvesmies. Isän töiden vuoksi perheen matka vei Muonioon, missä hän oli rakentamassa muun muassa Pallaksen hotellia. Sieltä Kronqvistit palasivat kesällä 1934 ja asettuivat asumaan Aittamaahan äidin kotikonnuille.

Kansakoulun Antero kävi Kuivakankaalla Uuno Salmen talossa. Äiti innosti ilmeisen lahjakasta poikaansa koulutielle. Niinpä Antero pyrki Tornion yhteislyseoon keväällä 1944. Se ei tapahtunut aivan tavanomaisissa merkeissä, elettiinhän vielä sota-aikaa.

– Sakemannit söit koulun käytävällä kuoripottuja kuin kuuluisivat kalustoon, Antero muistelee.

Koulun ovet avautuivat Anterolle, ja koulun jälkeen hän pääsi harjoittelijaksi Tornionlaakson Sähkölle. Käytyään sotaväen, hän pyrki vuonna 1953 Tampereen teknilliseen opistoon toteuttaakseen haaveensa valmistua sähköinsinööriksi.

Antero selviytyi pääsykokeesta, mutta riittämätön harjoitteluaika jätti hänet varasijalle. Niin pieni asia ratkaisi miehen tulevaisuuden.

Oman katon alle

Kun Antero Kronqvist osti Rautasähkön, liike sijaitsi Lakkapään talon pohjoispäädyssä. 

Seuraavaksi hän siirtyi pieneen, seurakunnan omistamaan vihreään omakotitaloon, jota kutsuttiin Vihreäksi pysäkiksi. Ennen pitkää tilat kävivät pieniksi, joten oli rakennettava uudet.

Nykyinen, Olli Lanton suunnittelema liikerakennus valmistui vuonna 1961 ja sitä laajennettiin vielä vuosikymmenen lopussa. 

Rautasähkö ei suinkaan ollut ainoa alan yritys Ylitorniolla, vaan kilpailu oli välillä kovaakin. Se oli kuitenkin erilaista kuin nykyään. 

– Siihen aikhaan tuotteella oli hyväksytty jälleenmyyjä ja sillä paikkakunnala muut ei myyhneet sitä tavaraa, Antero sanoo ja kertoon olleensa muun muassa Philipsin, Helvarin ja ASA:n piirimyyjä.

– Tänä päivänä se on aivan järjetöntä, ko kaikki myyvät samoja merkkejä ja hinnat tippuvat päivittäin, Antero lähes tuohtuu.

Radioiden ja televisioiden lisäksi liikeen tuotevalikoima laajeni kotitalouskoneisiin sekä urheilu- ja metsästystarvikkeisiin.

Eikä siinä kaikki, sillä vuosien ajan tiloissa toimi myös kirjapaino.

Tavaroita koteihin

Tärkeä osa palvelua oli tavaroiden kotiinkuljetus ja tarvittaessa myös paikalleen asennus.

– Melkein joka ilta piti jonnekki päin viä radio tai televisio tai pesukone, Antero muistelee ja kertoo samaan hengenvetoon voittaneensa joskus jopa Englannin matkat Hoover-pesukoneita myymälllä.

Pari kertaa vuodessa hän pakkasi pakettiauton täyteen tavaraa ja otti suunnan pohjoiseen. 

Hän saattoi ajella kylään, jossa ei vielä ollut sähköjä ja jättää johonkin taloon akkutelevision, kokeiltavaksi. Talosta tuli hetkessä kylän keskipiste eikä televisiota useinkaan tarvinnut hakea pois.

Näin Antero Kronqvist omalta osaltaan piti kehityksen kelkassa jos ei koko laajaa Lapinmaata, ainakin sen länsirajaa. Alue tulikin tutuksi, kun vielä Aarre-veljellä oli samanlainen liike Muoniossa.

Elokuvia Ylitorniolle

Vuonna 1956 Antero hyppäsi uudelle alalle perustamalla appensa kanssa elokuvateatterin, joka sai nimekseen Kino Aava. 

Innostus asiaan oli syntynyt jo kouluaikana Torniossa, missä Antero kavereineen oli tehnyt jopa pientä bisnestä elokuvalipuilla.

Kino Aava sijaitsi sitä varten rakennetussa talossa, ja siinä oli paikkoja noin 180 katsojalle.

Koneet hankittiin Helsingistä ja Antero itse kävi koneenkäyttäjäkurssin. Kino Aava esitti ylitorniolaisille elokuvia kolmen vuosikymmenen ajan vähintään kahdesti viikossa. Antero tilasi filmit ja käytti konetta ja tytöt myivät lippuja. Lisäksi hänen puolisonsa hoiti samassa rakennuksessa olevaa baaria.

– Tominta makso itte ittensä, Antero kuittaa.

Se lienee ollut myös tärkeä palvelu ylitorniolaisille ja laajemminkin, käytiinhän elokuvissa Pellosta saakka.

Vaikuttamista eri tahoilla

Vaikka yritystoiminta kaikkineen on vienyt suuren osan  Antero Kronqvistin ajasta, sitä on silti jäänyt myös järjestötoimintaan ja yhteiskunnallisiin rientoihin, jopa harrastuksiin.

Lion´s Club ja reserviupseeritoiminta ovat olleet hänen sydäntään lähellä. Hän on toiminut muun muassa Reserviupseeriliiton Lapin piirin puheenjohtajana ja on nykyisin piirin kunniapuheenjohtaja.

– Isä oli haavottunnu soassa kolme kertaa, ja ko mie pääsin upseerikouhluun vuona 1952, mie aattelin, että nuoren polven pittää aatella myös isänmaan asiaa.

Antero oli perustamassa Ylitornion yrittäjäyhdistystä ja on heiluttanut myös Länsi-Pohjan Yrittäjien puheenjohtajan nuijaa. 

Jo vuonna 1958 hän oli mukana, kun Radiokauppiasliiton Lapin piiriyhdistys perustettiin, ja sielläkin luottamusta riitti aina puheenjohtajuuteen saakka.

Tutuksi tuli myös nuoruusvuosien harjoittelupaikka, Tornionlaakson Sähkö Oy. Sen hallituksessa Antero johti puhetta aina siihen asti, kun täytti 70 vuotta.

Kunnallispolitiikkakaan ei ole Anterolle vierasta; hän on ehtinyt istumaan niin kunnanvaltuustossa kuin -hallituksessa.

Jonkin verran hän kertoo harrastaneensa myös kalastusta ja metsästystä. Jälkimmäisestä ansiolistalla on muun muassa kaksi kaadettua hirveä.

Antero on suorittanut myös mäkituomarin tutkinnon, olihan Ylitorniolla aikoinaan hyppyrimäkikin.

Elämän kirjo

Anteron äiti synnytti 14 lasta, joista kymmenen on edelleen elossa. Muut asuvat eri puolilla Suomea Torniosta Helsinkiin.

Vuosi 1954 oli Anterolle monin tavoin merkittävä, sillä yritystoiminnan aloittamisen lisäksi hän meni naimisiin. Puoliso, Outi Siikanen, löytyi Aavasaksalta.

Lapsia syntyi kolme, kaikki tyttöjä. Hannele ja Maarit asuvat Ylitorniolla, Annikka Haaparannalla. Lapsenlapsia on kuusi ja lapsenlapsenlapsia seitsemän.

Vuosi 2000 oli perheelle raskas, kun Outi kuoli yllättäen aydänkohtaukseen kotonaan.

Elämän oli kuitenkin jatkuttava. 

Antero oli Senioriliiton Lapin piirin varapuheenjohtaja ja Anneli Kaasila sihteeri. Myös hänen puolisonsa oli kuollut samalla tavalla kuin Outi.

Yhteiset kokemukset yhdistivät ja vaikuttivat osaltaan siihen, että Anneli ja Antero alkoivat seurustella ja menivät naimisiin kesällä 2002.

Myös koko liike myytävänä

Viime vuoden toukokuussa Rautasähkössä alkoi loppuunmyynti, joka jatkuu edelleen. Antero hoitaa liikettä yksin, ja myytävää on vielä paljon.

– Ei mulla ole mithään kiirettä, miehän olen kotona, tiskin takana tutulla paikalla istuva Antero nauraa.

Hän pohtii yrityselämää ja toteaa, että nykyään siitä puuttuu johdonmukaisuus. Kilpailu on kovaa ja nettikaupan kehittyminen asettaa omat vaatimuksensa.

Kuitenkin on myös niitä, jotka antavat arvoa yksilölliselle palvelulle. Siksi Antero uskoo, että Rautasähköllä olisi vielä hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa omilla vahvuuksillaan.

– Jos löytyy joku innokas yrittäjä, niin mie myyn yrityksen liiketoiminan varaston nettohinnala ja lisäksi vuokraan joko 200 tai 400 neliötä liiketillaa kalusteihneen. Ei ole muuta ko alkaa myyhmään, Antero toistaa Erkki Kohosen hänelle 58 vuotta sitten tekemän tarjouksen.

Hänkin näkisi mieluummin elämäntyöllään jatkajan kuin liikkeen näyteikkunat tyhjinä.

 Kari Kaulanen

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net