Pilkheitä

Anna anteeksi

30.10.2015 06:00 Kaisu Määttä

Olen ollut viime aikoina perimmäisten kysymysten äärellä. Olen miettinyt anteeksi pyytämistä ja anteeksi antamista. Miten vaikeita asioita ne molemmat ovatkaan. Ei ole helppoa pyytää anteeksi, sen tiedän itsestänikin, vaikka yleensä, jos tai kun huomaan toista loukanneeni, niin ainakin silloin pyydän anteeksi.
Joskus olen pyytänyt anteeksi silloinkin, kun en ole tehnyt tahallani itse mitään. Olen siis pyytänyt anteeksi sitä, että olen saanut toisen tahtomattani jostakin suuttumaan tai loukkaantumaan. Joskus olenkin miettinyt, pyydänkö nyt anteeksi väärää asiaa, ja olenko se sittenkään minä, jonka tässä tilanteessa pitäisi pyytää anteeksi. Jos toinen nostaa riidan tilanteesta, jossa minä en ole riitaa ainakaan tietoisesti aloittanut – kumman pitäisi pyytää anteeksi?
Joissain tilanteissa huomaan antaneeni anteeksi ilman, että sitä olisi minulta pyydetty. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kokemani loukkaus tai paha teko olisi ollut pieni ja mitätön. Se tarkoittaa, että ihminen, joka on minua loukannut, on minulle tärkeä – niin tärkeä, että voin antaa hänelle anteeksi, vaikkei hän edes pyydä. Mutta jaksaako sitä tehdä aina uudelleen ja uudelleen? Ja vielä – kannattaako antaa anteeksi, jos toinen ei pyydä? Ymmärtääkö tuo toinen koskaan edes sinua loukanneensa, jos annat jatkuvasti anteeksi?
Olen antanut anteeksi monille ihmisille, hyvin läheisille ja perheenjäsenille, mutta myös vieraammille, työkavereille ja ystäville. Osa tapahtumista on unohtunut jo kokonaan, mikä kertoo, että ne on annettu anteeksi täydellisesti, jopa unohtamalla. Osasta on jäänyt mieleen muistikuvia, hetki, sanoja – sanottuja tai kirjoitettuja – ja vaikka anteeksi on annettu, on kokemus muuttanut meitä molempia – tai ainakin minua. Suhde toiseen ei ole sama, mitä se oli aikaisemmin.
Osa anteeksiannoista on tapahtunut pyynnöstä, osa on vain hiljalleen annettu anteeksi sen kummemmin asiasta keskustelematta. Onko sillä sitten suuri merkitys, pyytääkö toinen anteeksi, vai annatko anteeksi ihan vain oman itsesi ja oman hyvinvointisi vuoksi? Sillä vihan ja katkeruuden kantaminen syö aina sinua itseäsi, parempi on, jos pystyt antamaan anteeksi. Parasta on, jos pystyt unohtamaan.
”Olen antanut anteeksi, mutta unohtaa en voi” sanoi eräs henkilö, jonka kanssa keskustelin. Totesin, että näinhän se on, unohtaminen on vaikeampaa kuin anteeksiantaminen. Mutta onko se?
Onko sittenkin niin, että jos täydellisesti antaa anteeksi, silloin pystyy myös unohtamaan?

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
Ilmoitukset
Raitti 300x250
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net