Anja Tervaniemi lähti rohkeasti opiskelemaan uutta

12.2.2015 06:01 Kari Kaulanen

Anja Tervaniemi tutustuu kolmen viikon ajan lehtityöhön Meän Tornionlaakson toimituksessa.

YLITORNIO – Oli pankin nimi sitten SYP, Merita tai Nordea, Ylitorniolla sen tiskin tai pöydän takana on totuttu näkemään Anja Tervaniemi. Kun Nordea viime vuoden elokuussa sulki Ylitornion konttorinsa, Anja päätti jättää pankkimaailman ja lähteä opiskelemaan aivan uutta alaa, mediaa.
Hän laittoi hakemuksen Saamelaisalueen koulutuskeskukseen (SAKK), pääsi varasijalle ja sitä kautta varsinaiseen kouluun.
Opiskelupaikka on Inarissa, mutta se ei ollut Anjalle ongelma. Sehän oli kuin kotiin olisi palannut.

Lukiosta pankkiin
Anjan lapsuuskoti oli keskellä Inarin kirkonkylää. Hänen veressään on aimo annos saamelaisuutta, ja inarinsaamekin sujuu auttavasti, vaikka kotikieli olikin suomi.
Neljän Inarissa käydyn kansakoululuokan jälkeen oli edessä muutto Ivaloon keskikouluun. Vaikka matkaa oli vain neljäkymmentä kilometriä, se tarkoitti, että viikot oli asuttava asuntolassa. Siellä riitti seuraa, sillä lapsia oli Inarin kunnan lisäksi Utsjoelta. Kauimmaiset tulivat Sevettijärveltä.
– Tunnen siltä ajalta paljon ihmisiä, Anja toteaa.

Hän kertoo, että asuntolaelämä oli turvallista ja auttoi itsenäistymään jo nuorena.
Keskikoulun jälkeen Anja jatkoi lukioon. Valkolakkia hän ei saanut, mutta lukion päästötodistuksen kyllä.
Sen sijaan, että olisi hakeutunut muualle opiskelemaan, Anja meni naimisiin. Inari vilisi matkailijoita varsinkin kesäisin. Heidän joukostaan Anja löysi puolison. Avioliitosta syntyi tyttö.
Maaliskuussa 1981 Anja aloitti Yhdyspankissa työuran, joka kesti 33 vuotta.

Tietotekniikan eturintamassa
Helposti kuvittelisi, että tietotekniikka on pankkialalla otettu ensin käyttöön Etelä-Suomessa, mutta niin ei ole.
– Koneistaminen aloitettiin pohjoisesta, Anja Tervaniemi kertoo.
Puolisen vuotta hän ehti käyttää kynää ja paperia.
– Syyskuussa 1981 Inarin Yhdyspankissa otettiin käyttöön reaaliajassa oleva tietokone, joka naputteli numerot pankkikirjaan.
Nuorgamiin oli perustettu samana vuonna Yhdyspankin konttori. Vajaat kolme vuotta myöhemmin Anja oli jo niin täysiverinen pankkivirkailija, että hän sai tuon konttorin yksin vastuulleen. Hän vietti Nuorgamissa vuoden 1984.
Anja sanoo, että tietokoneiden tulon jälkeen pankeissa ei mikään ole enää muuttunut. Oikeasti tietenkin on, esimerkiksi tietotekniikan kehittymisen myötä. Ja onhan toki pankin nimikin muuttunut monta kertaa.
– En ole kokenut niitä muutoksiksi, koska olen ollut niissä mukana. Olen muistellut työuraani ja tullut siihen tulokseen, että ihminen on sopeutuvainen, hän pohtii.

Toisen joen rantaan
Kun Anjan avioliitto päättyi eroon 13 vuoden jälkeen, hän alkoi omien sanojensa mukaan katsella, onko muuallakin elämää. Pankin sisäisestä lehdestä hän luki, että Sodankylään ja Ylitorniolle haettiin virkailijaa.
– Sodankylässä olin käynyt, mutta Ylitorniolla en, hän perustelee valintaansa
Hän myöntää asiaan vaikuttaneen senkin, että Ylitorniolla pankinjohtajana toimi tuttu mies Inarista, Herman Mella, jonka tyttö Kaija oli ollut Anjan luokkatoveri.
Nuorgamissa hän ehti tottua ison joen läheisyyteen. Maisemanvaihto ei siis tuottanut ongelmia, vaikka Ylitorniolla näkyykin pääasiassa metsää.
– Inariin lähtiessäni olenkin sanonut, että lähden katselemaan kauas, Anja nauraa.
Ylitorniolla Anja on perustanut myös uuden perheen, johon kuuluu avomiehen lisäksi kaksi aikuista lasta.
Esikoistyttö asuu Inarissa ja hänellä on kaksi lasta, joten Anja on myös mummo.

Aikuisena kouluun
Anja kertoo, että hänet otettiin Ylitorniolla hyvin vastaan. Pankin nimen lisäksi johtajat ovat vaihtuneet. Anja sanoo, että hän on kouluttanut kesäpoikia, joista myöhemmin on tullut johtajia.
Anjan mukaan työilmapiiri on pysynyt vaihdoksista huolimatta hyvänä.
– Työkaverit ovat olleet melkein kuin siskoja.
Muutama vuosi sitten Pellon ja Ylitornion konttorit yhdistettiin. Siitä huolimatta viime vuoden juhannuksen alla tullut ilmoitus Ylitornion konttorin sulkemisesta oli työntekijöille yllätys.
Heille tarjottiin mahdollisuus kulkea töissä Pellossa, mutta Anja päätti katsella muita vaihtoehtoja.
– Jo pelkästään siksi, että minulla ei ole ajokorttia.
Niin alkoi opiskelu viiden hengen ryhmässä, jossa Anjan ja nuorimman opiskelijan ikäero on lähes 40 vuotta.

Elokuvasta radioon
Saamelaisalueen Koulutuskeskuksella on Inarin lisäksi toimipaikat Ivalossa, Kaamasessa ja Hetassa. Se tarjoaa koulutusta muun muassa porotaloudessa sekä saamen kielessä ja kulttuurissa. Siellä voi suorittaa myös erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinnon.
Medialinja, jolle Anja hakeutui, on yhtä monipuolinen kuin mediakenttäkin.
Elokuva kattaa niin käsikirjoituksen, kuvauksen kuin editoinnin. Anjakin on tehnyt reilun minuutin mittaisen harjoitustyön, jonka voi katsoa koulun Youtube-kanavalla. Siinä pääosassa on hänen korvakorunsa.
Radiotyön opiskelussa toimii yhteistyökumppanina Radio Inari, joka kuuluu myös Saariselällä. Radiossa Anja harjoitteli joulukuussa kaksi viikkoa.
– Tein muun muassa ohjelman kierrätyskeskuksen kirpputorista. Kiertelin siellä mikin kanssa, haastattelin ihmisiä ja pistin väliin omia kommentteja, hän kertoo.
Sen jälkeen hän editoi tallenteen tietokoneelle, ja ohjelma oli valmis kuunneltavaksi.
Harjoitteluun kuului myös kahden tunnin suoran radio-ohjelman tekeminen opiskelukaverin kanssa. Siitä Anja tuntuu olevan erityisen innostunut.
– Teimme harjoittelijoiden historiaa kutsumalla studioon kaverimme, joka soitti suoran yllätyspuhelun Jyväskylään räppäri OG Ikoselle.

Tapahtumien taustalla
Myös dokumenttielokuvien valmistus kuuluu opetusohjelmaan. Toisen vuosikurssin oppilaiden dokumentti on päässyt jopa maaliskuussa pidettävien Tampereen lyhytelokuvajuhlien kilpasarjaan.
Lisäksi tehdään animaatioita, joita YLE esittää muun muassa saamenkielisessä Unna Junná -ohjelmassa.
Tietenkin medialinjalla opetetaan myös lehtityötä ja nettiä.
Oppilaat ovat harjoittelijoina mukana erilaisissa tapahtumissa, kuten juuri päättyneillä Skábmagovat eli Kaamoksen kuvia -elokuvajuhlilla. Aiheena oli tänä vuonna Latinalainen Amerikka.
Heidän tehtävänään oli muun muassa siirtää eri puolilta maailmaa tulleet eri-ikäiset ja erilaiset tallenteet Blu Ray -muotoon. Siihen Anja ei osallistunut. Elokuvia hän kuitenkin näki luultavasti enemmän kuin kukaan muu.
– Olin laaduntarkkailija ja katsoin kaikki Blu rayt läpi. Lisäksi kävin toivottamassa katselijat tervetulleiksi näytöksiin ja huolehdin tekniikasta.

Kokemuksen ääni
Anja Tervaniemen mukaan se, että opiskelijat ovat eri-ikäisiä, ei ole ongelma, kun kaikki ovat kiinnostuneet samasta asiasta. Elämänkokemuksesta on toki hyötyä.
– Minusta tuntuu, että minua jopa tarvitaan siellä.
Silti hän ei ole varma, jatkaako toiselle vuosikurssille eikä pidä mahdottomana sitäkään, että hänet nähtäisiin vielä myös pankin tiskin takana.
Seuraavat kolme viikkoa Anja joka tapauksessa tutustuu lehtityöhön Meän Tornionlaakson toimituksessa. Hän on valmis tarttumaan työhön kuin työhön, vaikka harmitteleekin, että koulutuksen lehtijakso on vielä edessä päin.
Ehkä harjoittelujakso antaa siihen pohjaa.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net