Pilkheitä

Äitien jäljillä

4.12.2014 06:00 Minna Siilasvuo


Työpaikan kahvipöydässä ratkotaan yleensä aina elämää suurempia kysymyksiä ja pohdiskellaan sinisiä ajatuksia – yhtä sinisiä kuin ulkona vallitseva talvinen hämärä. Joskus ne pohdinnat ovat totuuden nimessä myös yhtä hämäriä...
Tänään keskustelimme matriarkaalisesta yhteiskuntamuodosta, jossa äiti on perheen ja suvun pää, ja yhteiskunnallisesti merkittävässä asemassa. Pakkohan sitä aihetta oli vähän googlata.
Internetin ihmeellisestä tietolaatikosta löytyi yhtä ja toista, kuten arvata sopii. Matriarkaatti oli vallitseva yhteiskuntamuoto vuosina 45 000–8000 ennen ajanlaskumme alkua. Tuolloin keräilyä ja metsästystä harjoittavien heimojen vahvuus oli niiden jälkeläisten lukumäärässä. Niinpä hyvin lisääntyvä nainen oli arvostettu.
Lapset tunsivat äitinsä ja kunnioittivat häntä, mutta isällä ei ollut merkitystä. Kukapa noista tietää? Tai edes piittaa?
Naiset, joilla oli paljon lapsia, olivat monella tapaa vahvoja. Heillä oli lastensa tuki yhteisössä: siis mitä enemmän lapsia, sen varmempi oli johtoasema heimossa.
Kulttuuriantropologit tietävät, että primitiiviset yhteiskunnat olivat joko isä- tai äitiyhteiskuntia. Patriarkaalisissa eli isäyhteiskunnissa jumalat olivat kurin ja sääntöjen pitäjiä ja ylhäältä käskijöitä. Äitiyhteiskunnissa jumalat olivat lempeitä emohahmoja.
Meidän ei tarvitse juurikaan arvailla, elämmekö nyt äiti- vai isäyhteiskunnassa, sillä kilpailuyhteiskunta on tyypillisin ja lajipuhtain patriarkaatin ilmentymä. Niinpä meillä on ympärillämme ristiriita vailla vertaa: yhteiskunta, joka on vauraampi kuin koskaan aiemmin, mutta jolla ei ole varaa pitää huolta heikoimmista jäsenistään.
Rikkauksille on keksitty parempaa käyttöä kuin lähimmäisistä huolehtiminen. Niitä sijoitetaan, niillä pelataan ja niitä kahmitaan surutta omiin taskuihin. Joka puolelta kuuluu tuttu laulu: ”Minä, minä, minä. Minulle ensin, minulle eniten.”
Ottamatta sen syvällisemmin kantaa miesten ja naisten välisiin eroihin, olen kyllä valmis nostamaan nenäliinan kokoisen valkoisen lipun äitiyhteiskunnan puolesta. Samalla liputan maan hiljaisten, syrjäytyneiden, köyhien ja muuten vähäosaisten puolesta.
Toivottavasti se ei johdu pelkästään siitä, ettei minulla ole mahdollisuutta rahan ja vallan kahmimiseen tai toisten polkemiseen.

Jaa uutinen:  

 
Viimeisimmät Pilkheet
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net