Aila hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti

24.7.2014 06:01 Pia Loman

Aila ja Bosse Karinengårdin portailla. Historiallisesti merkittävässä talossa on Hallqvistien aikana kuvattu kaksi elokuvaa, joista toinen kertoi Aila Meriluodon elämästä.

HEDENÄSET – 1840-luvulta peräisin oleva Karinengården on upea vanha maalaistalo Hedenäsetissä. Entistä maalaistaloa isännöi 1900-luvun alussa kuuluisa luunkorjaaja Axel Karinen, jonka luona käytiin hoidoissa myös Suomen puolelta.
Sota-aikana talo oli armeijan käytössä. Siitä 100 metrin päässä oli pieni tullitalo. Vanha tullitie kulki Suomesta Ruotsiin juuri Karinengårdenin kohdalla. Nykyään taloa isännöivät Aila Jaako-Hallqvist ja Bosse Hallqvist.

Hiihtävä apuhoitaja
Ylitornion Kaulirannasta kotoisin oleva Aila syntyi vuonna 1957. 11-lapsisen perheen äiti piti huolta pienestä maatilasta, ja sodan aikana Kannaksella autonkuljettajana olleella isällä oli autonasennusyritys. Isä eli 86-vuotiaaksi.
– Hän oli moderni isä, ruukasi sanoa, että tässä maailmassa täytyy sanoa oma mielipide. Isä kyseli kuulumisia aina loppuun asti. Meillä lapsilla oli kuitenkin sopiva kuri – eihän siitä muuten mitään ois tullu. Äiti piti huolta käytännöllisistä asioista, laittoi ruokaa ja hoiti kotia, Aila muistelee vanhempiaan.
Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen vuonna 1976 muutama kaulirantalainen lähti töihin Ruotsiin.
– Täällä ei ollut töitä. Miekin kävin kysymässä Matarengista työnvälitystoimistossa tarvitaanko Ruotsissa työntekijöitä. Tarvittiin, ja niin sitten lähdin junalla, Aila muistelee.
Kiskot veivät Ailan Tukholmaan ja Nackan sairaalaan.

Sairaalassa suomalaiset saivat apuhoitajan työhön viikon kestävän koulutuksen. Aila työskenteli apuhoitajana kolme kuukautta ja viihtyi työssään sekä vapaa-ajalla. Suomalaiset asuivat yhteisessä asuntolassa ja töiden jälkeen nuoret naiset lähtivät usein ulos juhlimaan.
Nackan jälkeen Ailan tie vei Delsbohon. Hän muutti siskonsa luo asumaan ja teki kunnalla kotiavustajan töitä.
Nuorempana Aila oli ollut Suomen Hiihtoliiton hiihtovalmennettavana. Palattuaan Suomeen keväällä 1977, hän osallistui 20-vuotiaiden sarjassa SM-kisoihin. Sijoitus oli 12., mistä hän on ylpeä, sillä teki itse kaiken työn suksien huollosta alkaen. Hän kertoo harjoitelleensa runsaasti omatoimisesti sekä Nackassa että Delsbossa, mutta voittoa ei sillä kertaa tullut.
– Jos olisi ollut tiimi ympärillä hyörimässä kuten muilla, olisin jopa voinut seisoa palkintopallilla, Aila naurahtaa.

Opintojen tielle
Aila oli halunnut alun perin liikunnanohjaajaksi, mutta Suomeen palattuaan hän meni Ouluun ja valmistui lääkintävoimistelijaksi (fysioterapeutiksi) vuonna 1979. Opinnoissaan Aila on erikoistunut psykodynaamismotoriseen fysioterapiaan ja integraaliseen psykoterapiahoitoon, jossa otetaan keho ja mieli mukaan.
Koulusta valmistumisen jälkeen Aila muutti Ruotsiin.
– Valmistumisen jälkeen ajattelin, että lähden töihin Bodeniin vuodeksi. Piti mennä vain katsomaan, mutta vuosi piteni ja piteni. Yhdestä vuodesta tulikin viisi.
Seuraavina vuosina kaupungit vaihtuivat kun Aila työskenteli välillä Luulajassa ja koulutti itsensä hoitoalan opettajaksi Uppsalassa. Aila oli töissä eri terveyskeskuksissa ja sairaaloissa sekä lääkintävoimistelijaoppilaitoksessa.
Ailalla on ollut ehtymätön opintojen polku ja oppimisen halu, ja niinpä hän on kouluttanut itseään lukuisilla eri kursseilla. Hän on käynyt eri mobilisaatiokursseja, opiskellut tai chita, qigongia ja akupunktiota noin 20 vuotta kiinalaisen lääketieteen mukaan. Lisäksi Aila on käynyt kaksivuotisen feng shui -koulutuksen etäopintoina Helsingissä ja opiskellut joogaa Intiassa, Balilla, Suomessa ja Ruotsissa.

Takaisin pohjoiseen
Övertorneån terveyskeskuksessa tehty kesätyöpätkä oli aikanaan Ailalle kohtalokas. Vuonna 1982 hän tutustui siellä tulevaan mieheensä, Bosseen. Pariskunta on ollut naimisissa 25 vuotta ja heillä on kaksi yhteistä lasta, Axel ja Ellen. Lääkäriksi kouluttautunut Bosse tekee nykyään Kalixissa osapäivätöitä Kansaneläkelaitoksella.
Axel syntyi Ailan opettajaopintojen aikana. Valmistuttuaan opettajaksi hän oli Bodenissa töissä viikot. Bossella oli kuitenkin talo Armasjärvellä ja hän halusi asua pohjoisessa. Vaikka nuorten kanssa työskentelystä pitävä Aila viihtyi työssään, hän koki, että ei halua vieraantua perheestään. Niinpä hän teki päätöksen muuttaa Armasjärvelle ja pääsi töihin Haaparannalle työterveyshuoltoon.

Opit käyttöön yrityksessä
Aila perusti vuonna 1991 oman yrityksen ja työskentelee kotoa käsin. Aila Jaako Rehab & Ergonomi AB tarjoaa erilaisia hoitopalveluja, erityisesti fysioterapiaa ja akupunktiota. Joskus Aila käy myös kouluttamassa ja hän on avannut Karinengårdin eri kurssien pitopaikaksi.
Ailalla oli yhdeksän vuotta vastaanotto myös Kalixissa. Kahdessa paikassa toimiminen toi kuitenkin hänelle riittämättömyyden tunteen ja niin Aila päätti luopua Kalixin vastaanotosta. Osa asiakkaista on jatkanut hoitoja hänen luonaan Hedenäsetissä.
Hoitotyössä Aila ei hoida pelkästään fyysistä vaivaa. Monesti elämän kipukohdat tulevat ilmi fysioterapian aikana. Ailalla on tapana kysyä asiakkaalta tämän tunteista ja voinnista, ja usein sitä kautta alkaa purkautua yllättäviä asioita. Fysioterapeuttiseen hoitoon kuuluu se, että asiakas tulee hoitamaan fyysistä vaivaansa, mutta samalla keskitytään asiakkaan tunnepuoleen rentoutumisen kautta. Esimerkiksi musiikin kuuntelu saattaa avata tunteita.
– Hoitotyö ottaa, mutta antaa myös. Aina kun pystyn hoitamaan, minulle tulee hyvä olo.
Aila on työskennellyt aina niin lasten kuin vanhempienkin ihmisten kanssa.
– Minulla on sellainen filosofinen ihmiskäsite, että oli asiakas kuusi tai 86 vuotta, hän on ihminen ja häntä hoidetaan aivan samalla lailla.
– Nykyään nuorilla on paljon päänsärkyä, anoreksiaa ja erilaisia selkä- ja niskakipuja, Aila kertoo vakavana.
Työuransa aikana Aila on saanut kuulla uskomattomia elämäntarinoita. Osa on niin rankkoja, että hän ei voi kuin ihmetellä ihmisen kykyä pysyä vahvana kaikesta surusta ja murheesta huolimatta.

Kohtalokas talo
Kesällä 1976 Bosse tuli Uumajasta ensimmäistä kertaa pohjoiseen ja osui erehdyksessä Karinengårdin pihalle. Ensisilmäykseltä talo teki häneen vaikutuksen ja hän ajatteli, että olisipa mahtava asua tällaisessa talossa. Silloin talo ei kuitenkaan päätynyt Hallqvisteille, vaan sitä piti odottaa vielä runsaat kymmenen vuotta. Vuonna 1989 Bosse ja Aila ostivat talon.
Karinengård oli ollut asumaton lähes 30 vuotta, joten ensi töikseen heidän piti aloittaa iso remontti. Vanha talo vaatii jatkuvaa kunnostamista, joten siellä riittää aina tekemistä. Eräs vanhempi herrasmies epäili aikanaan, että talosta ei ikinä tule asuinkelpoista. Hän oli väärässä.
Hallqvistien koti on tyylikkäästi remontoitu, viehättävä ja kaunis. Se on täynnä talon tyyliin sopivia huonekaluja, joita on hankittu ympäri maata. Aila toteaa, että mitkä tahansa uudet huonekalut eivät sinne sovi, ja siksi olohuoneen uusi sohvakin odottaa vielä löytymistään.
Seinät ovat kauniita maalauksia pullollaan ja talon pihaan on tehty kauniita kukka-asetelmia; sisustusesineet on laitettu harkitusti paikoilleen. Talon isäntäparilla on silmää kauneudelle ja harmonialle.

Monitaiteellinen lahjakkuus
Taiteelliseksi sieluksi itseään nimittävä Aila harrastaa kuorolaulua suomenkielisessä Aallot-kirkkokuorossa. Karinengårdin remontin alkaessa 1990-luvulla Aila innostui maalaamisesta. Sittemmin hän on käynyt eri kursseilla ja on innostunut kuvaterapiasta.
– Kuvien kautta ihmisestä voi saada sellaisen tietoisuuden, mitä ei ollut ajatellutkaan.
Kuvien kautta ihmisten ajatusmaailmasta ja tunnemaailmasta voidaan saada enemmän irti kuin puhumalla.
Monipuolinen taiteellinen lahjakkuus on julkaissut tänä vuonna myös pienen kirjasen, Pieni tauko arkipäivässä. Siinä on hänen kirjoittamiaan runoja sekä suomeksi että ruotsiksi. Runojen elävöittäjiksi Aila on valinnut ottamiaan valokuvia ja maalaamiaan teoksia.
Kuvat kertovat toisinaan enemmän kuin tuhat sanaa.

Jaa uutinen:  

 
Naamatusten viimeisimmät
Hae uutisista ja sivustolta
 
Meän Tornionlaakso
Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net
Asiakaspalvelu:
Tilaukset
Osoitteenmuutos
Palaute
Uutiskirje
Yhteystiedot
Tavathan
Facebookissa:
Grafu Oy


Alkkulanraitti 48
95600 Ylitornio
Puh: 020 743 3210
ylitornio(@)tornionlaakso.net